Type and press Enter.

Pietari on kaikkea! Parhaat tärpit tästä

Pietari on aliarvostettu matkakohde, kuten Venäjä ylipäätään. Ruotsin- ja Tallinnan-laivat pullistelevat matkailijoita, mutta itärajan takana, verrattain lähellä, on jotain ainakin minusta tuhannesti kiinnostavampaa (eikä Tukholmassa ja Tallinnassakaan moitittavaa ole). Pietarissa asuu väkeä enemmän kuin koko Suomessa. Se on todellinen suurkaupunki, josta ei yhdessä viikonlopussa näe kuin häviävän pienen osan. 

Ajatus sovjet style -neukkumeiningistä on auttamattoman väärä. Pietari on moderni suurkaupunki – mutta on se käsittämättömän rumaa sovjet-arkkitehtuuriakin, kun lähtee yhtään keskustan ulkopuolelle. Mutta se on uskomattoman kauniita rakennuksia, järjettömän leveitä bulevardeja, suuruudenhulluja aukioita. Se on kultaisia kupoleita, ortodoksikirkkoja kaikissa väreissä, tsaarinajan mahtailevuutta. Pietari on nähtävää ja koettavaa vaikka viikoksi. 

Jos olet ensikertalainen, aloita vaikka näistä vinkeistä. Jos olet käynyt, mutta et ihan viime vuosina, jatka vain sinäkin lukemista. Mukana on paljon ihan viime aikoina rakennettua tai avattua, joka ehkä saa sinut hyppäämään Allegroon uudelleen. 

Maailman kuuluisimmat munat

Maailman tunnetuimpia munia, Fabergé pääsiäismunia, voi ihailla Pietarissa Fabergé museossa. Ja se museo on ihan super. Se ei ole 13 huonetta täynnä munia. Niitä on vain vähän toista kymmentä. Mutta museossa on kuitenkin maailman suurin kokoelma, ja se avaa, mistä munahommassa oli kysymys. Ja ihan parhaiten ymmärrät sitä, jos kuljet kierroksen oppaan mukana. 

Museossa on paljon muutakin Fabergé-kamaa. Oma suosikkini oli ehkä kullasta tehty käsilaukku. Sellaisenhan jokainen tyttö tarvitsee, vai miten se meni? Mutta Fabergé on nimi. Nimi myy. Ei tyyppi itse yhtään munaa tai muutakaan tehnyt, mutta keräsi kunnian. Tsaarin perheelle ja muille rahamiehille kelpasi kauneus. Fabergé on paljon muutakin kuin munat, vaikkapa lahjatavaroita, käyttötavaroita ja jopa ikoneja. Museossa on myös joitain maalauksia. 

Pietari
Museo itsessään upea, restauroitu vanha palatsi.

Pietari

Pietari
Vihreästä puusta aukeaa yläosa, ja sieltä tulee ulos lintu, joka kiertää puun ympäri ja palaa takaisin.

Pietari

Pietari

Pietari
Hänelle, jolla on jo ihan kaikkea: kultainen käsilaukku.

Kesän paras hengailupaikka

New Holland on niin minun paikkani! Voi mieletön, miten ihastuin siihen. Jos hallitsija diggailee Hollantia, hän rakennuttaa kaupunginosan, jossa on kanaaleja ja jossa aikanaan ei saanut kulkea kuin veneellä. Nyt siellä on entinen sotilasvankila, 1830-luvulla rakennettu pyöreä rakennus täynnä maailman ihanimpia pikku kuppiloita ja kauppoja. Sen moderni eurooppalainen ote on jotain, mitä en uskonut Pietarin olevan. Vastakohtana tiiliseinät, vähän laitosmaiset käytävät modernilla twistillä. Ovet liikkeisiin kuin selleihin (jotka joko ovat olleet valtavan kokoisia tai joitain rakenteita muutettu) ja avoimien ovien takana vaikkapa libanonilaista pikaruokaa tai kirjakauppa. Ensimmäinen kerros on kuppiloita, toinen kauppoja, kolmas palveluita, vaikkapa karvanpoistoa, jos sellaiselle tarvetta. Ulkona järjestetään konsertteja kesäisin. 

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa

Iisakin kirkko ei ole enää kirkkokäytössä vaan museona, mutta voi jumalanäiti mikä paikka se on. Iisakin kirkko saa haukkomaan henkeä. Se on upea. Se on hengästyttävä. Se on kaikkea, mitä voi olla. Siellä on kaikkea liikaa, vaikka nyt katolla korkeutta. Mutta se on vaikuttava. 

Iisakin kirkko on 4. suurin kupolikirkko Euroopassa. Ihan hyvin vedetty, kun pääarkkitehti kuitenkin oli 16-vuotias. Sen pylväät ovat Virolahden marmoria. Niissä on sodan jälkiä, joita ei koskaan ole haluttu restauroida pois. Kirkossa on puolijalokiviä ympäri Eurooppaa. Siellä ei ole ikoneja. On vain mosaiikkitauluja. Ja kun se katolle kiipeää 221 porrasta, näkee yli koko Pietarin. No ei ihan. 5-miljoonainen suurkaupunki levittäytyy aika laajalle. 

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Sinä ansaitset kultaa

Tsaareilla oli Venäjän maalla tapana asua talvet ja kesät eri palatseissa, ja oli ihan hyvien tapojen mukaista rakennuttaa muijalle palatsi. Ja vuorata se italialaisella Carraran marmorilla, japanilaisilla ja kiinalaisilla maljakoilla ja olla säästelemättä kullasta. Noin tunnin ajomatkan päässä keskustasta, Puškinin esikaupunkialueella on Katariinan palatsi. Siellä on kelvannut kesiä viettää. Kulta kiiltää, meripihkahuone houkuttelee lähes järjettömän määrän turisteja. Palatsista on restauroitu kepeät 37 huonetta. Kun väkijoukon mukana vaeltaa huoneesta toiseen, ne alkavat vähän toistaa itseään. Mutta suurimman salin näkeminen livautti huulilta “pyhä jumala, mikä paikka!”. Mutta käsin maalatut tapetit, joka huoneessa tietenkin erilaiset. Jokaisen huoneen eri värimaailma. Näistä syntyy melkoinen kombo. 

Palatsin puutarha jatkuu silmänkantamattomiin. On ranskalaista ja englantilaista vaikutusta. On järvi. On järvellä seilaava valkoinen laituri. On turkkilainen kylpylä, joka näyttää pieneltä moskeijalta. Hääkuvia ottavia pareja, perheitä, kiinalaisia. 

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Koko Venäjä yhdessä huoneessa

Grand Maket on pienoismallinäyttely, joka kuvaa suunnilleen kaikkea, mitä Venäjällä on. Se on yksityiskohtaisuudessaan uskomaton. On hitsauspillin valo, on asioillaan oleva koira, väärin pysäköity ja pois hinattava auto. Junat ja autot kulkevat. Miniatyyri-ihmiset toimivat kaikissa askareissaan. Välillä tulee yö ja kaupungin valot syttyvät (ja kaikki muut huoneesta sammuvat). Grand Maketista nauttivat lapset mutta vähintään yhtä paljon aikuiset, jotka tekevät omia havaintojaan. Jokaisen pienoismallinikkarin märkä päiväuni olisi varmaan olla täällä töissä. Ja ikkunan läpi näimme, kun uutta rakenneltiin. 

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari

Taidetta enemmän kuin kukaan voi käsittää 

Eremitaasi on käsittämätön määrä taidetta järjettömän suurissa rakennuksissa. Näyttelytiloihin mahtuisi reilut 33 jalkapallokenttää, huoneita olisi käytäväksi yksi uusi vuoden jokaiselle päivälle, ja esineitä kokoelmissa on vajaat kolme miljoonaa. 

Arkkitehtonisesti kiinnostavin kuudesta näyttelyrakennuksesta on Pietari Suuren entinen residenssi Talvipalatsi. Siellä maalaukset eivät kuitenkaan ole erityisesti makuuni. Talvipalatsin vetonaula oli kuitenkin kultahuone, johon on koottu tsaarien kulta-aarteet. Sen esineistö on mykistävä kokoelma koruja ja koristeita, käyttöesineitä ja kaikkea, minkä merkitys ei ihan nykysuomalaiselle avaudu. Osa koruista on uskomattoman kauniita, mutta toisaalta osa esineistöstä lähinnä koomisia: vai mitä tuumaat kultatötteröllä tuunatusta karvalakista? (Kultahuoneessa on valokuvaus valitettavasti kielletty.) Oma valintani oli kullan kimalluksen jälkeen käydä aukion toisella puolella katsomassa impressionistien töitä, joita niitäkin Eremitaasissa on kunnioitettava määrä. 

Pietari

Pietari

Pietari

Pietari
Tämä maalaus herätti Pariisi-kaipuun.

Pietari-ammattilaisten vinkki: ilmaista votkaa

Olin reisussa Venäjän matkailun ammattilaisten kanssa. Siksi en ymmärtänyt, miksi he olivat kiinnostuneita matkamuistomyymälöistä. Ei kai kukaan lukuisia kertoja Venäjällä käynyt edelleen hommaile maatuskoja ja Putin-roinaa? Ei. Mutta he tietävät, että matkamuistomyymälöiden kahviloissa on tarjolla votkaa – eikä maksa mitään. Tämä on juomatehtaiden sponsoroimaa hommaa, mutta saattaa siinä olla myymälälläkin oma lehmä ojassa: votkapäissä ehkä harkintakyky pettää ja maatuskojen rivi alkaakin puhutella ihan uudella tavalla. Todistetusti näin kävi: meidänkin porukassa yksi sortui kommunisminpunaisiin CCCP-paitoihin. Treenipaidoiksi kuulemma. 

Pietari

Pietari

Uusi vuosi joka ilta

Ja koska matkassa oli ammattilaisia, on heillä yöelämänkin suhteen aika paljon annettavaa. Purga clubilla juhlitaan joka ilta uutta vuotta. On pakkasukkoa tatuoituine säärineen, polvelleen istumaan päätyvä matkabloggaaja, lähtölaskenta uuteen vuoteen, tähtisadetikkuja – joka ilta. Pienellä klubilla oli mielettömän hieno tunnelma. Pikkutuhma fiilis ei ollut ällöttävä tai päällekäypä. Kenenkään ei tarvinnut tehdä mitään, mutta kaikki saivat pitää hauskaa. Sisarravintolassa juhlitaan joka ilta häitä. Ehkä sinne ensi kerralla? 

Pietari

Pietari kutsuu takuulla takaisin

Ensi kerralla kävelen. Laitan parhaat kävelykengät jalkaan ja kuljeskelen jokien rannoilla, pistäydyn kirkoissa ja kahviloissa. Katselen silloilla elämää. Saatan kulauttaa silloinkin pari votkaa. Etsin ravintolat, joihin tällä kertaa en päässyt. Sujahdan korkokenkiin ja tutustun lisää yöelämään. Kuulin niin paljon Pietarin night life scenestä, että en voi jättää sitä yhteen kertaan. Tutustun undergroundtaiteeseen. Sain vinkkejä kulttuuriammattilaiselta. En malta odottaa. Pietari, olen melkein jo tulossa. 

Postaus on osa pressimatkaani Pietariin 15.-17.9.2017 

P.S. Ja minähän menin takaisin jo parin kuukauden päästä. Lisää Pietari-vinkkejä voit lukea täältä:
Pietari – nykytaidetta ja hyvää ruokaa 

Pietari – venäläisyyttä ja undergroundia
Elämyskeidas kaikille aisteille – Solo sokos Hotel Palace Bridge

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

18 comments

  1. Pietarissa en ole koskaan käynyt, mutta Leningradissa olen. Olisi siis korkea aika palata takaisin! Yritän saada jalkapallon MM-kisalippuja ensi kesäksi, mutta jos ei tärppää, niin menen sitten jossain vaiheessa muuten. Tuon kokoisessa kaupungissa ovat hyvät neuvot kalliit, sillä nähtävää on tosiaan taatusti enemmän kuin muutamassa päivässä ehtii. Iisakin kirkon tiesin, mutta tässä tuli muutama uusi harkitsemisen arvoinen vinkki myös. Spasiba!

    1. Olin tyytyväinen, että nyt kun olin ensimmäisellä varsinaisella Pietarin-matkalla (työporukan häröilyä kohta pari vuosikymmentä sitten ei lasketa), olin porukassa, joka tiesi kaupungista tyyliin kaiken. En olisi tiennyt, mistä alkaa purkaa paikkaa. Überillä ajelu on halpaa. Taksien kanssa pitää neuvotella, ja ilman kielitaitoa vähän hankalaa. Mutta siis vaikka kaupunki on valtava, siellä voi suhailla paikasta toiseen kuitenkin aika vaivattomasti.

  2. Kiitos, kiva katsaus kaupunkiin ja sen kohteisiin! Me olimme Pietarissa myös juuri viime viikonloppuna – ensimmäistä kertaa! Allegro oli oikein toimiva, mutta viisumihankinnassa vähän koeteltiin hermoja ennen reissua. Kävelimme kaupungissa joka paikkaan ihastellen pääkatujen upeita yksityiskohtaisia rakennuksis ja näitä monumentaalisia kirkkoja hs palatseja. Kaupungissa oli todella siistiä ja shoppailumahdollisuuksia maatuskojen lisäksi lähes kaikista kv-brändeistä lähtien – joskin hintataso joissain jopa Helsingin tasoa kalliimpi. Suosittelen kyllä myös omatoimimatkailuun!!

    1. Venäläiset käyvät mielellään Suomessa ostoksilla, koska meillä merkkituotteet varsinkin ovat halvempia. Stockan alennusmyyntien alkaessa tavaratalo täyttyy venäläisasiakkaista. Olisin hyvinkin saanut kulumaan aikaa myös kaupoilla, mutta Pietarissa on niin paljon muutakin ja kuitenkin aika paljon kiinnostavampaa. Järjestetyllä matkalla harmittelin juuri sitä, etten voinut kävellä kaikkialle ja ottaa satoja kuvia kaupungin upeista rakennuksista. Nevskiä ajellessa tuli tunne, että sekin pitäisi kävellä päästä päähän. Hullu ajatus. Mutta kun siinäkin varrella vaikka mitä.

  3. Kiitos monista uusista vinkeistä!

    Järjestin ennen kansainvälisiä nuorisoleirejä osa-aikatyönä ja intohimona ja suurena rakkautenani, ja yhden sellaisen päätteeksi päädyimme illaksi Pietariin ennen junaa takaisin Suomeen. No, tutustuimme norjalaisiin elokuvantekijöihin, jotka livauttivat meidät undergroud-klubille. Todella psykedeelistä musiikkia, bailaamista koleassa mutta upeassa vanhassa rakennuksessa keskustassa, superhalpa baari ja meitä todella paljon tyylikkäämmät venäläiset juhlijat… uskomaton kokemus!

    Ja vielä uskomattomamman siitä tekee se, etten muista, missä klubi sijaitsi muuta kuin suunnilleen, en sen nimeä enkä leffatyyppejäkään. Että anna Venäjän yöelämän viedä 😀

    1. Uskon, että Pietari on juuri tuollainen: siellä voi tapahtua mitä vain, jos antautuu kaupungin vietäväksi. Psykedeelinen musiikki ei ehkä olisi kaikkein parasta minulle, mutta muuten paikka kuulostaa tosi huipulta. Ikuisen uudenvuoden klubissa hämmästelin, kuinka arkisesti asiakkaat olivat pukeutuneet. Toisaalta onneksi, koska tulimme itse aika räjähtäneinä suoraan koko päivän kestäneeltä turneelta.

  4. Olen käynyt Venäjällä vain kerran, mutta se reissu tehtiinkin sitten kunnolla, nimittäin Mongoliasta ylös Siperiaan ja sen läpi junalla länsi-Venäjälle ja ennenpitkää Suomeen. Pysähdyimme matkan varrella Irkutskissa, Yekaterinburgissa ja Moskovassa. Pietari oli suunnitelmissa, mutta vaihtui viimetingassa isoisäni lapsuudenmaisemiin ja Viipurin kautta kävimme tutustumassa erääseen Karjalan unohdetuista pienistä kylistä. Silloin ajattelin, että Pietari kyllä valtavasti kiinnostaa, mutta ehtiihän sinne, kun se on tuossa kuitenkin melko lähellä. Reissusta on kulunut 9 vuotta, enkä ole Venäjälle sittemmin palannut, mutta kyllähän se Pietari on mielessä kummitellut useampaan otteeseen. Kuvat, joita olen nähnyt ja tarinat, joita olen lukenut vaikuttavat mielenkiintoisilta ja kaupunkia ylistetään suunnasta jos toisesta. Tässä sinun jutussasi tuli vastaan monta uutta vinkkiä, mm. tuosta New Hollandista en ollut koskaan kuullutkaan. Pikka-Amsterdam, hauskaa 🙂 Ja 16-vuotias Iisakin kirkon arkkitehtä, mitä?! 😀

    Kyllä tuonne taitaa olla pian lähdettävä, pitkä viikonloppu tms, vaikka ihan varmasti riittäisi tekemistä vaikka viikoksi tai kahdeksikin! Kaivan tämän jutun uudelleen esiin, kun reissun aika tulee, mahtavat vinkit, kiitos! ♥

    1. Pietari oli niin ihana! Kyllä minä Siperian halkikin ajelisin, ei siinä mitään. 🙂 Venäjää kohti tunnetaan niin paljon ihan turhia ennakkoluuloja. Joskus kai minunkin pitäisi Viipurin tienoita koluta, onhan siellä rajan takana syntynyt esimerkiksi äiti. Mutta jos nyt aloittelen näistä jollain tapaa kuitenkin helpommista. Moskovasta tykkäsin, vaikka sää oli kammottava. Mutta ne ravintolat, metroasemat, Punainen tori. Ah, ihana sekin.

  5. Olihan tuossa press-reissussa ihan mukavalta kuulostava ohjelma ja paljon ehditte näkemään! Tosi mielenkiintoisia ja tunnettuja paikkoja, jotka olisi kiva livenä nähdä. Tietysti hengaillu baareissa ja ravintoloissa olisi sitten hyvää vastapainoa. Tuo pienosmallimaailma oli itselle uusi juttu mitä en sieltä tiedä, joten sen laitoin ekana muistiin. + Sen, että aionkin käydä matkamuistomyymälöissä useammin kuin yleensä 🙂

    Pietari kiinnostaa paljon ja nyt tietysti olisi oiva tilaisuus, kun ensi kesänä siihen voisi yhdistää jalkapallon MM-kisat…

    1. Pienoismallimuseo on tietääkseni aika uusi, samoin kuin Fabergé, joka avattu vasta viime kesänä. Varsinkin lapsiperheelle Grand Maket on tosi hieno. Siitä jaksavat innostua pitkäksi aikaa sekä lapset että aikuiset.

  6. Me oltiin Pietarissa toukokuussa ja tykättiin kanssa kovasti. Edellisestä Pietarin reissusta olikin päässyt kulumaan jo niin monta vuotta, etten edes muista tarkalleen, kuinka monta… Se on outoa, että vaikka sen ihan hahmottaa, että Pietari on lähellä, ja se on upea kaupunki, niin silti sinne ei meinaa tulla millään lähdettyä. Me käytiin kanssa toukokuussa Fabergessa, kun taas Eremitaasin ja Iisakin kirkon osalta tyydyttiin vaan ulkopuolelta ihailuun. Toi New Holland on upea vinkki! En ole aiemmin paikasta kuullut, mutta voi kuvitella, että viihtyisin siellä mainiosti 🙂

    1. Eli vielä on paljon sinullakin sellaista, miksi pitäisi Pietariin palata! 🙂 Itse tässä mietin, pitäisikö lähteä nyt heti uudelleen vai ehkä keväällä, kun sää kauniimpi ja olisi lämmintä istuskella New Hollandissa. Näitä first world problems. 🙂

  7. Olipa hienoja kuvia! Palautti mieleen muistoja Pietarista. Olen käynyt noissa kaikissa nähtävyyskohteissa ja muuten uskomatonta, että tuo myymälä on vieläkin missä saa vodkaa. Siitä kun on varmaan kymmenen vuotta aikaa, kun siellä kävimme. Vaikka aika usein siellä olemme käyneet, olisi hienoa monen vuoden jälkeen käydä uudelleen.

    1. Joidenkin kaupunkien muutosta vuosien varrella on jännä seurata. Pietari varmaan on yksi sellainen.
      Jos oikein ymmärsin, ei ole vain tämä yksi matkamuistomyymälä, jolla tarjoilu pelaa. 😀

  8. Paljon sitten ehditkin! Parhaat vinkit oli ehdottomasti nämä pari viimeistä :). Minäkin haluan Pietariin takaisin. Ensimmäisellä kerralla kun oli kiire nähdä kaikki. Juosta koko kaupunki reilussa päivässä. Seuraavalla kerralla haluan vähemmän juoksemista, enemmän oleilua ja ihmettelyä. Ehkäpä sitä votkaakin! Nyt kun tiedän mistä sitä saa 😉 .

    1. Pitipä oikein tarkistaa, mitkä olivat kaksi viimeistä. Ja kas, ne olivat juhlatunnelmia. Kuulin niin paljon Pietarin yöelämästä, että siihen pitäisi uppoutua ainakin yhdeksi viikonlopuksi. Ja toinen kirkoille, kolmas taiteelle, neljäs jollekin muulle. Voi, Pietarilla olisi niin paljon!

  9. Kiitos mielenkiintoisista Pietari -vinkeistä! Meillä on ollut jo parin vuoden ajan ajatus lähteä sinne pitkän viikonlopun viettoon, mutta se on lykkääntynyt mm. sen takia että arveluttaa, riittääkö kolme päivää perillä mihinkään. Tämä jotenkin vahvisti sitä ajatustani ettei riitä. Tosin eihän sinne pidäkään sillä ajatuksella lähteä, että kolmessa päivässä pitäisi nähdä kaikki. Ennemminkin arveluttaa että maltammeko lähteä pois 😀 Meillä olisi ajatuksena mennä autolla, joten ehkä sekin on lykännyt lähtöä; kun ei ole lippuja varattuna, ei tule lähdettyä. Nuo munat aion ainakin käydä katsomassa ja minullakin olisi Pietari haaveissa juuri joenvarsilla kävelyä ja ihanissa kuppiloissa kahvin nautiskelua – upeita kirkkoja unohtamatta!

    1. Juu ei riitä kolme päivää, ei ehkä kolme viikkoakaan, mutta jostain on aina hyvä aloittaa. Vaikkapa vain viikonlopusta, koska siinäkin ajassa ehtii lopulta aika paljon. Koska tämä kerta oli näin ohjelmoitu, ensi kerralla jätän enemmän aikaa haahuiluun ja fiilistelyyn.