Tein minä muutakin kuin huokailin Naoussassa

Tein minä muutakin kuin huokailin Naoussassa

Parikia

Untitled

Parikia

Parikia

Vaikka Paroksen Naoussa oli niin suloinen, että siellä olisi voinut vaikka viikon vain kävellä ympyrää ja istahdella terasseille ja laiturille varjoon, yritin olla aktiivinen edes vähän. Loma oli ihan alussa siihen ei kyllä ollut sisäistä paloa. Nukkuminen olisi voittanut helposti kaiken muun. En kuitenkaan voinut jättää Parosta vain yhden kylän varaan. Menin edes toiseen. 

Suurin osa kai majoittuukin Parikiassa. Sinne saapuvat lautat. Siellä on lähtemisen ja saapumisen tunnelma. Matkalaukkuja lykkiviä ja rinkkoja kantavia turisteja on kaikkialla rantakadulla. Sinne myös pääsi omasta kylästäni kätevästi bussilla puolessa tunnissa. En minä Parikiaa huonoksi sanoisi, mutta koko ajan oli vähän tunne, että voisinhan minä jo palata Naoussaan. 

Parikia on suurempi, mutta sen valkoisten talojen ja kapeiden kujien verkosto ei kuitenkaan ole oikeastaan lainkaan Naoussaa suurempi. Turistikamaa vain myydään enemmän. Kreikkalaisetkin sanovat, että Naoussa on enemmän kreikkalaisille, Parikia turisteille. Syvemmällä kujilla oli kyllä taas liian houkuttelevan näköisiä muitakin liikkeitä. Ja ravintoloita. Ja kahviloita. Ei näistä pikkusaarten kaupungeista kulttuuria ja historiaa tullakaan etsimään, että en moiti. Kauniita ja valokuvauksellisia paikkoja on paljon, joten mitäpä muuta minäkään tein kuin otin typeriä selfieitä. Tunnustan. Kuulin kaupungissa olevan myös kiva ranta, mutta edes tutkivan journalismin nimissä en käynyt katsomassa. 

Parikia

Parikia

Parikia

Olinhan ollut rannalla jo Antiparoksella. Päädyin sinne vahingossa. Parikiasta pääsee lautalla noin kymmenessä minuutissa naapurisaarelle, Antiparokselle. Kylillä tapaamani toinen soolomatkailija pyysi mukaan. Hänellä olisi auto. Tietenkin minä lähdin. Automatkalla vasta selvisi, että olimme menossa rannalle, emme suinkaan kiertoajelulle. Enpä kovin usein tuhlaa sataa euroa samalla vauhdilla kuin nyt, kun ostin bikinit ensimmäisestä löytämästäni alan liikkeestä. Ei sitten sattunut juuri silloin sitä halpaa turistikrääsäkauppaa kohdalle vaan jokin ranskalainen putiikki. 

Maisemat Antiparoksella ovat samanlaiset kuin muualla näillä saarilla, mutta sen autius viehätti. Sitä ei suinkaan ole rakennettu täyteen hotelleja. Kuulin mm. Tom Hanksilla olevan siellä talon, mutta en jäänyt pusikkoihin vaanimaan. Pieni Agios Georgios -ranta oli kiva. Ainakin kesäkuun alussa siellä oli rauhallista, ehkä parikymmentä ihmistä. Kaksi petiä ja varjo maksoi 15 euroa. Ikävä tuli taas vaikkapa Hidden beachia Hoi Anissa. Sen kun vain makaili, jos osti euron olutta tai parin euron ruoka-annoksia. Agios Georgiosille näytti tulevan myös bussi kyliltä, eli auto ei ole välttämätön ollenkaan. 

Rannalla on myös pari kivannäköistä ravintolaa, joilla siistit vessat, narulla kuivuvia kaloja, 1,50 euroa lasi maksavaa valkkaria, jota saa myös muovimukissa mukaan rannalle. Sitä vain, että ei yhdeltä lomapäivältä taas oikein enempää voi vaatia. 

Antiparos

Antiparos

Antiparos

Untitled

Antiparos

Antiparos

Kiitos Paros ja Antiparos. Palautitte rakkauteni Kreikkaa kohtaan. 

Next Post:
Previous Post:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.