Type and press Enter.

Historical Park – kun haluat ymmärtää Bulgariaa

Kun Historical Park juhli avajaisiaan kesäkuussa kaksi vuotta sitten, olin paikalla. Kun se juhli koronahiljaisuuden jälkeen uudelleen aika tarkalleen kaksi vuotta myöhemmin, olin paikalla silloinkin. Minulle on muodostunut paikkaan ja ihmisiin sen taustalla jonkinlainen side ja suhde, jota en halua katkaista. Haluan nähdä, miten Historical Park kehittyy, miten se valmistuu hiljalleen. Erityisen vaikuttavaa on minusta se, että kaikki tämä on yksityisten ihmisten hanke. Se on tehty täysin yksityisellä rahalla ilman valtion tukea tai EU-hanketta. Bulgarialaiset ovat ylpeä kansa, jolle oma kulttuuri on tärkeä. Historical Park on fyysinen todiste tästä. Maan muinainen historia on muuten jotain sellaista, mistä me suomalaiset voimme vain uneksia. Kun me asuimme maakuopissa, bulgarialaisilla oli korkeakulttuuria. En minä enempää ala historiaa referoida, koska en todellakaan tiedä siitä tarpeeksi tai muista minulle kerrottuja asioita, mutta kerta toisensa jälkeen maa onnistuu hämmästyttämään minua.

Historical Parkista ja historiastaan ylpeistä bulgarialaisista voit lukea enemmän jutustani Historical Park on ovi ylpeiden bulgarialaisten historiaan.

Historical Park – matka Bulgarian historiaan

Kun kävin pari vuotta sitten, valmiina oli siis vain päärakennus, joka on Baba Vidan keskiaikaisen linnoituksen tyylin tehty. Aidan takaa saatoin nähdä, että lähes valmiina oli jo monenlaista. Tuolla kerralla kävin Neoliittikylässä, joka oli Historical Parkin sanoisinko esiaste, jossa kokeiltiin, miten rakennuksia, esineistöä ja ihmishahmoja tehdään. Saatoin siis vähän mielessäni kuvitella, mitä aidan takana oli. Silti yllätyin.

En ole varsinaisesti teemapuistojen ystävä. Niissä tulee helposti vaivaantunut olo, kun näkee, että halvalla on kyhätty kokoon jotain, mitä mainostetaan historiallisena katsauksena menneisyyteen ja autenttisena kokemuksena. Usein tällaiset paikat ovat muovisia, ja kaislahameisiin pukeutuneiden esiintyjien mekkojen alta vilkkuvat turkoosit Björn Borg -kalsarit (kyllä, näitä on nähty!). Historical Parkin meininki on toinen. Toki nurmikot ja istutukset ovat nykypäivää ja saavat ollakin, mutta kun astuu sisään esihistoriallisen ajan asumukseen, voi hetken kuvitella hypänneensä aikakoneeseen. On annettava itselle lupa – ja se on helppoa – uskoa ja suljettava silmät ehkä ikkunasta näkyviltä parkkipaikan autoilta.

Neoliittisen kauden (nuoremman kivikauden) asumusten replikat vievät Bulgariaan aikaan 6000 – 4000 eaa. Tuo on aikaa, jolloin opittiin viljelemään maata ja pitämään kotieläimiä. Alkoi syntyä ensimmäistä pysyvää asutusta. Kalkoliittinen kausi sijoittuu aikaan 4000 – 3000 eaa. Sitä kutsutaan myös kivi-kuparikaudeksi, jolloin opittiin vähitellen käyttämään kuparia. Tätä kirjoitellessani tutustun samalla vähän myös Suomen muinaiseen historiaan. Meillä elettiin muuten kivikautta parituhatta vuotta pidempään. Laittaa asioita jotenkin mittasuhteisiin. Matalissa, osittain maahan kaivetuissa, maalattiaisissa asumuksissa voi jotenkin yrittää kuviella, miten tavallinen ihminen on vuosituhansia sitten elänyt.

Historical Park
Historical Park
Historical Park
Untitled
Untitled

Selvästi kehittyneempää kautta edustavat traakkilaisten kulttuuriin liittyvät rakennukset. Traakkilainen kulttuuri ajoitetaan Bulgariassa myöhäiseen pronssikauteen joihinkin vuosisatoihin ennen ajanlaskun alkua. Tältä ajalta on jäänyt valtavasti kulttuuriperintöä. Rakennukset olivat jo sellaisia, joita (tai ainakin vastaavia) on vielä olemassa, joten näissä ei päässyt yhtä muinaiseen tunnelmaan. Pieni kappeli toi jotenkin mieleen Rooman Pantheonin, jonka alkuperäinen rakennus on vähän uudempi, eikä sen olemuksesta ole edes ihan varmuutta.

Palatsi oli vielä vähän kesken, mutta siinäkin pidin yksityiskohdista, kuin muka parvekkeelle unohtuneista tavaroista, jotka saivat paikan elämään. Tämän alueen ehdottomasti upein rakennus oli hautakammio. Se oli vaikuttava. Sisällä soi musiikki, valot loimusivat kuin tulet. Se on jäljennös Pomoriessa (Mustanmeren rannalla Bulgariassa sijaitseva kaupunki) olleeesta haudasta, jossa on ainutlaatuinen toroidinen muoto (vähän kuin donitsi). Oli muoto sitten mutteri tai uimarengas, ei sillä väliä, mutta sisällä on uskomaton tunnelma.

Untitled
Historical Park
Untitled
Historical Park
Untitled
Untitled

Tarkoittaakohan Proto-Bulgarian jonkinlaista kantabulgarialaista? 400 – 700-luvuille heidät kuitenkin sijoitetaan, ja nämä tyypit elivät liikkuvaa elämää, kunnes kohtasivat bysanttilaisen kulttuurin ja alkoivat asettua aloilleen. Tämän ajan asumukset Historical Parkissa ovat jurttatyyppisiä. Slaavilainen kylä on kantabulgaarien kylän vieressä, ja kulttuurisesti näillä kahdella on paljon yhtymäkohtia. Slaavien kulttuurinen kukoistus osuu 500 – 600-luvuille. He olivat enimmäkseen maanviljelijöitä ja asuivat pienissä yhteisöissä. Asumukset olivat ainakin jo varsin kehittyneitä, ja jos minulta kysytään, ainakin tähän kylään oli koko puiston komein portti.

Historical Park
Historical Park
Untitled
Untitled

Historical Parkissa voi kokeilla myös monenlaisia aktiviteetteja veneilystä puiston järvellä historiallisten viinien maisteluun, ratsastukseen, jousiammuntaan tai metsästyslintujen taitojen katseluun. Myönnän, että viini olisi maistunut, mutta sen sijaan fiilistelin hetken elämää muinaisena amatsoonina tai viikinkinä josipyssy aseenani. En välttämättä olisi taidoillani saanut perheelle ruokaa metsästettyä, mutta osui muutama nuoli sentään tauluun. Loput etsittiin heinäpaaleista taulun takaa.

Untitled

Villieläinten eläminen häkissä aiheuttaa minussa aina murhetta. Niin nytkin. Uljaiden lintujen paikka olisi luonnossa. Kahdesta tapaamastani toinen oli pelastettu huonokuntoisena ja toinen ostettu valmiiksi vangittuna, vangittujen litujen jälkeläisenä. Vaikka tilanne sellaisenaan oli minulle vaikea, oli helpottavaa huomata, että lintuja kohdellaan hyvin. Ne esiintyvät ja niitä harjoitetaan vain, kun se vuodenkierrossa on eläimelle suotuisaa. Kouluttaja oli niille lempeä. Harjoituskausi oli ihan vasta taas alkamassa, ja kun tyyppiä ei huvittanut lentää, sen ei tarvinnut. Hyvä niin. Otin minä tuon uljaan eläimen käteeni ja yritin muistaa, että on parempi olla katsomatta silmiin.

Untitled

Historical Parkin festivaali on yhdistelmä muinaisuutta ja nykyaikaa

Kolmepäiväisen festivaalin pahin vihollinen oli sade. Yleensä Bulgariassa ei sada kesäkuussa, mutta tänä vuonna satoi. Paljon. Sadetakilla ja sateenvarjolla varustautuneena uhmasin luonnonvoimia, koska festivaalin ohjelma kiinnosti. Aika usein en ymmärtänyt lainkaan, mitä tapahtuu, mutta kiehtovaa se oli. Ohjelmassa oli paljon hevosten kanssa tehtäviä asioita: jousiammuntaa liikkuvan hevosen selästä, temppuilua täyttä laukkaa liikkuvan hevosen selässä ja sitten jotain, mitä en ikinä olisi kuvitellut jääväni seuraamaan: vauhdista miekalla hajoitettavat kaalit! Ratsastaja veti hurjaa vauhtia ja jollain aseella yritti hajottaa kepin nokassa olleen kaalin. Mitä näyttävämmin kaali hajosi, sen parempi.

Untitled
Untitled
Untitled

Festivaalialueella oli jonkin verran myös muinaisiin aikoihin viittaavia kojuja, joissa saatettiin keittää soppaa tai myydä esimerkiksi nahkalaukkuja. Tämä osio kaipaa mielestäni kehittelyä seuraavaa kertaa varten. Mahdollisesti sade latisti tunnelmaa, mutta vaikutti, että yleisö ei ihan vielä löytänyt kojuja ja toisaalta ei ehkä saanut ihan kiinni, mistä oli kyse. Yhdellä kojulla oli kyllä käsissään varsinainen valttikortti yön pimeydessä, mutta palataan siihen myöhemmin.

Untitled
Untitled
Untitled

Turnajaiset vangitsivat minut katsomoon. Sade taukosi, mutta jalat mudassa hakeuduin lähemmäs areenaa. Kamppailut vaikuttivat niin todellisilta, vaikka näyteltyjä olivatkin. Kun hevosen selästä pudonneet miehet makasivat maassa, oli helppo kuvitella heidän menehtyneen. Yleensä en välitä tanssinumeroista, mutta mustakaapuisten naisten saapuminen oli melkeinpä kylmäävää. Olivat he sitten viikatemiehen apureita tai saatanan kätyreitä viemässä miehiltä sielun, siinä kaikessa oli jotain vaikuttavaa. Tapahtumien keskiössä oli usein myös ylväänä ratsastanut komea soturi, jonkinlainen heimopäällikkö, joka oli koko ajan kaiken taistelun yläpuolella ja turvassa. Näinhän taitaa olla nykyäänkin, että hierarkiassa alemmalla tasolla olevat tekevät kaiken vaarallisen ja ylemmällä tasolla ei liata käsiä vereen.

Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled

Kun ilta pimeni, alkoi konsertti. Silloin ei enää eletty muinaisuudessa, vaikka osa musiikista olikin perinteistä bulgarialaista kansanmusiikkia mutta modernisti esitettynä. Tältä se ainakin vaikutti minusta, asiasta täysin tietämättömästä. Joidenkin kappaleiden aikana yleisö alkoi spontaanisti tanssia. Bulgarialaisissa kansantansseissa pidetään vieruskaveria kädestä. Letka muodostui kymmenien ihmisten mittaiseksi ja kiemurteli ympäri kenttää. Ensimmäinen tanssi oli niin helppo, että sen oppi muukalainenkin, ja kohta jo painelin ilossa mukana. Toinen oli sen verran monimutkaisempi, etten pitkään seurattuanikaan mitenkään kyennyt lähtemään mukaan. Oli muuten jännä nähdä, että tansseihin lähti mukaan kaiken ikäisiä, niin miehiä kuin naisia, tyttöjä ja teinipoikia, joiden oletin vierastavan moista menoa. Joskus siinä sitten tanssin jälkeen janoissani joku vihjasi, että yhdeltä kojulta saisi jonkinlaista hunajaviinaa… Saatoin sitä sitten mukillisen käydä parilla eurolla ostamassa. Festarien ravintola-alueelta sai kyllä ruokaa ja olutta, mutta niiden tarpeessa en ollut.

Neofit Rilski – jos haluat vaikka yöpyä jurtassa

Historical Park sijaitsee Neofit Rilski -nimisessä kylässä. Kylä itsessään on oma projektinsa, jonka esittely olisi oman junttunsa arvoinen. Mutta lyhyesti siellä asuu paljon Historical Parkissa työskenteleviä ja sitä omistavia. Kylässä on rakenteilla paljon uutta, ja osa taloista tulee vuokrakäyttöön myös matkailijoille. Vaikka paljon on uutta, tunnelma on jotain muuta kuin 2020-lukua. Mitä sanot esimerkiksi kylän kaupasta, jossa asiat tilataan tiskin takaa myyjältä, kenelläkään ei ole kiire, ja asiat hoituvat sitä vauhtia kuin sattuvat hoitumaan. Silti kaupassa tuli olo, että sieltä saattaa saada kaiken tarvittavan, vaikka crocksit (eivät sittenkään ehkä ihan aidot).

Mutta parasta Neofit Rilskissä on jurttakylä. Taidettiin olla sen ensimmäiset asukkaat. Jos olet nähnyt kuvia perinteisistä jurtista kankaalla peitettyine maalattioineen, ihan sellaista ei pääse kokemaan, ollaan kuitenkin EU-maassa lähellä Varnan suurkaupunkia. Osa jurtista on valmiina, osa vielä rakenteilla. Koska jurtat ovat uusia, niissä tuoksuu vielä puu ja kaikki on hohtavan puhdasta. Perinteistä telttailua jurtta muistuttaa siinä, että vessa ja suihkut ovat konteissa pihalla, miehille ja naisille omat. Mutta jurtta eroaa makuupaikkana aivan täysin: täällä on sängyt, tyynyt, täkit ja valkoiset lakanat. Ainoa asia, mitä osasin kaivata, oli jääkaappi, mutta ei sellaista teltassakaan ole. Onko tämä nyt sitten glampingia? Nimeää sitä miksi tahansa, se oli kivaa vaihtelua hotelleille.

Koska Neofit Rilski on oikeasti pieni paikka, siellä ei ole ravintolaa. On vain nakkikioskityyppinen luukku kaupan vieressä, josta saa kevyttä ruokaa, esimerkiksi meille aamiaista. Nykyään jurttaan saa kuitenkin tilattua edullisesti myös ruokaa. Kaksi henkilöä jurtassa ja illallinen päälle maksaa noin sata euroa. Hinnaston ja muutenkin lisätietoa saat englanniksi täältä.

Untitled
Untitled
Untitled

Jos innostuit Bulgariasta, lue lisää vaikka moottoripyöräseikkailusta tai Unescon maailmanperintökohde Nessebarista. Molemmat voi yhdistää Varnan-matkaan, kuten Historical Parkinkin. Muista lähikohteista kirjoitan lähitulevaisuudessa.

Kaikilta itäisen Euroopan historiaan paremmin perehtyneiltä pyydän anteeksi, jos kaikki faktat eivät ole jutussa ihan tarkkoja. Virheet eivät ole tahallisia tai edes huolimattomuutta vaan ymmärtämättömyyttä. Tunnelmaan uskon silti ihan jokaisen päässeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

12 comments

  1. Kuulostipa aivan huippukokemukselta! Olitko ajoittanut matkasi ainakin osittain tätä silmällä pitäen? Tämä ei kyllä ainakaan vähentänyt omaa kiinnostustani Bulgariaa kohtaan.

    1. Ajoitin matkani nimenomaan avajaisten ja festarin aikaan. Minulla on tuttuja taustajoukoissa, joten olen hyvin kartalla, mitä siellä tapahtuu. Bulgaria on niin paljon muuta, kuin mitä ihmiset maasta helposti ajattelevat. Minusta on ihana rikkoa ennakkoluuloja ja kertoa vähän vieraammista kohteista.

  2. Kiva lukea Bulgariasta ja sen historiasta! Bulgaria on ihan huikea matkailumaa, ja tosiaan melkoisen aliarvostettu sellainen, mikä varmaan johtuu siitä että monella on pakettimatkakohteiden perusteella maasta kovin yksipuolinen mielikuva. Rantalomailun vastapainoksi Bulgariasta löytyy muun muassa mielenkiintoisia kaupunkikohteita, ja sitä voi suositella myös luontomatkailun, patikoinnin ja vuoristomaisemienkin ystäville. Tuo moottoripyöräturnee kuulostaa hienolta tavalta nähdä monipuolisesti sitä vähemmän tunnettua Bulgariaa!

    1. Nimeomaan halvat pakettimatkat! Kun sitten päätyy all inclusiveen muiden turistien kanssa eikä oikein lähde näkemään muuta, jää maa kovin tuntemattomaksi ja mielikuva kapeaksi. Olen myös tykännyt kaupungeista, kuten Plovdivista ja Veliko Tarnovosta, ja voi että mitä ihania pikkukyliä näin prätkäreissulla! Ne olivat kuin jääneet jonnekin muinaisuuteen. Olen niin oppinut tykkäämään maasta, sen ihmisistä ja ruoasta.

  3. Mielenkiintoinen tapa päästä tutustumaan maan pitkään historiaan. Olen itse tutustunut vain nykyaikaiseen Bulgariaan Sofiassa ja paikallisiin kollegoihin siellä. Joissakin perinneruokapaikoissa kyllä siellä ollessa olen käynyt syömässä.

    1. Bulgarian kulttuurihistoria on uskomaton. Niin helposti ajatellaan (minäkin), että Euroopassa on vain ns. lännen historiaa, mutta kuinka paljon meitä edellä on oltu idässäkin. Bulgaria on hieno kombo vanhaa ja uutta.

  4. Onpa kauniisti sisustettu tuo jurtankaltainen – ei se missä yövyit vaan alkuosassa juttua oleva. Olen kerran yöpynyt jurtassa ja oli sitten makeat unet!!!

    1. Niin on. Ja muuttuu vielä upeammaksi, kun mietitään, kuinka kauas historiassa pitää mennä, että tuollaista on ollut!

  5. Aina sitä oppii uutta; enpä ollut tällaisesta paikasta kuullutkaan, mutta kuulostaa todella hauskalle. Pelkästään historiallisten viinien maistelu sai silmäni suurenemaan 🙂 Bulgaria on minulla vielä näkemättä, mutta kiinnostaisi nähdä maasta juuri tällaisia paikkoja ja todellakin jotain muuta kuin massojen kansoittamia rantoja.

  6. Ai että, nyt oli kyllä paljon mielenkiintoista tässä postauksessa! Mua kiehtoo suuresti kaikki “muinaiset kulttuurit” jos nyt niin voi tässä tapauksessa sanoa. Pitänee merkata tämä paikka ylös “must visit” listaani… Kiitos tästä!

  7. Selvästikin noihin turnajaisiin on panostettu. Olisi kyllä hieno kokemus olla mukana. Kerran olen käynyt Bulgariassa, kiersin Nessebarissa ja Varnassa, tein myös retken johonkin vastaavanlaiseen perinnekylään, nimi on kyllä jo unohtunut.

  8. Hieno kohde ja jotenkin vaikuttavaa, että tälläinen paikka on rakennettu ihan yksityisellä rahalla ilman valtion tukea. Siitä voi jo päätellä miten ylpeinä bulgarialaiset kantavat historiaansa. Hienoa muutenkin lukea Bulgariasta tätä puolta, usein maasta tosiaan pääsee esille vain rantaelämä.