Färsaarten pohjoissaaret ja hyljenaisen legenda

Färsaarten pohjoissaaret ja hyljenaisen legenda

Jos ei ole käynyt Färsaarten pohjoissaarilla (Norđoyggjar), ei ole nähnyt koko saarten monimuotoisuutta, väitetään. Vuokrasimme Airbnb:n kautta Klaksvíkista, Färsaarten toiseksi suurimmasta kaupungista, pienen talon meren rannalta tukikohdaksi kolmeksi päiväksi. Vaikka talo oli kallis, olen päätökseen tyytyväinen: ensimmäisen päivän ja illan ja yön satoi ja myrskysi niin, ettemme talosta juuri hievahtaneet. Mies haki pitsaa, avasimme viinipullon ja kuuntelimme meren pauhua ja tuulen suhinaa. Pahimmillaan koko mökki tärisi ja toivoimme, ettei tuuli suhauta meitä Atlanttiin kellumaan. Färsaarten olosuhteissa tuskin puhuttiin vielä edes myrskystä. Jossain pienessä huoneessa kaupungilla olisi olo ollut aika vangittu. 

Färsaaret

Airbnb:n kautta hankittu “boathouse”

Färsaaret

Näkymä talolta oli aivan uskomaton viimeisenä aamuna. Omistaja sanoikin hänen taloltaan olevan “7-star view”.

Yhden unelman myrsky sai särkymään: emme päässeet lentämään helikopterilla. Suunnitelma oli kaikkineen ihan älytön, mutta ei lomalla niin järkevä kai aina tarvitse olla: autolla Klaksvíkiin, helikopterilla Tórshavniin ja bussilla takaisin eli vähän yli kymmenen minuutin lennon vuoksi reilusti yli pari tuntia maata pitkin. Vain ensimmäinen vaihe toteutui. Taas yksi syy palata takaisin: edulliset helikopterilennot. (Färsaarilla liikkumisesta voit lukea enemmän täältä.)  

Seuraavankaan päivän sää ei ollut lupaava. Ei ollut mitään järkeä kiivetä näköalapaikoille, koska mitään näköaloja ei pilven sisällä olisi. Matkailun nurja puoli: sää ei aina ole omien suunnitelmien puolella. Oli todettava, että paljon jää tekemättä ja näkemättä. Mutta toisaalta pilvisenä päivänä voi hypätä autoon ja nähdä jotain muuta.

Ajelimme Borđoyn saarta niin pohjoiseen kuin tietä riitti. Múli oli ehkä pienin olemassa oleva kylä, jonka koko matkalla näimme. Siellä oli yksi asutun näköinen talo, pari, joiden ikkunoita oli peitetty muulla kuin lasilla, jotain varastorakennusten tapaisia sekä pikkukoira räksyttämässä ja miehiä lammashommissa. Avoimesta ovesta näkyi sekin lammas, joka oli kohdannut maallisen taivalluksensa päätepisteeen teurastajan käsissä. Aika uteliaina katsottiin kahta kohti kävelevää muukalaista, mutta kun esitimme asiamme kävellä rotkolle, osoitettiin suuntaa ja hymyiltiin perään.
Puolen kilometrin kävely sujui märällä polulla, eikä sen päässä varsinaisesti mitään ihmeellistä ollut, noin niin kuin Färsaarten mittapuulla. Mutta koska ihmisen on lounasta syötävä, mitä tuumaat sushi-piknikistä täällä? 

 

Untitled

Färsaarilla pilvet voivat melkein laahata maata.

Untitled

Untitled

Koska sää ei osoittanut haluavansa kirkastua, kurvasimme naapurisaarelle, Viđoylle, ja ajoimme sen ainoan tien päähän Viđareiđiin. Teimme kaksi havaintoa: Ensinnäkin tähän mennessä näkemämme pohjoissarten kylät eivät ole olleet yhtä idyllisiä kuin aiemmin muilla saarilla näkemämme. Toisaalta luonto näyttää ihan samanlaiselta kuin Streymoylla, Eustyroylla ja Vágarilla, joilla olimme ajelleet. Putouksia syöksyy alas kaikkialta, lampaita on siellä, mihin silmät vain sattuvat kääntymään, kalliot laskevat mereen jyrkkinä ja maasto on kumpuilevaa ja vihreää mutta edelleenkään missään ei ole puita. 
 

Untitled

Viđareiđi-niminen kylä

Aurinkoa lupasivat paikalliset ja sitä lupasivat sääennusteet, mutta oikullinen Färsaarten ilmasto osoitti, että ei parane uskoa tyhjiä lupauksia. Viimeinenkin päivä saarilla alkoi harmaana. Otimme lautan Kalsoyn saarelle. Sillä on neljä kylää, joista tunnetuin on Mikladalur. Itse kylästä kukaan ei liene varsinaisen kiinnostunut, mutta sen rannassa seisoo Sealwoman, hyljenainen.
 
Kaikki färsaarelaiset tuntevat hyljenaisen tarinan, vanhan legendan, jonka mukaan “kahdentenatoista yönä” hylkeet tulevat merestä, riisuvat hylkeennahkansa ja muuttuvat ihmisiksi. Ne tanssivat rannalla, mutta ennen auringonnousua niiden on otettava taas nahkansa ja palattava takaisin mereen.

 
Kuitenkin yhtenä iltana mikladalurilainen maanviljelijä varasti kauniin nuoren hyljenaisen nahan, eikä nainen voinut enää palata miehensä ja lastensa luo mereen. Hyljenainen joutui elämään maan päällä miehen kanssa vuosia ja sai myös lapsia tämän kanssa. Mies lukitsi naisen hylkeennahan suureen kirstuun ja piti avainta aina ketjussa mukanaan varmistaakseen, ettei nainen pääse pakenemaan.
 
Mutta yhtenä päivänä, kun mies oli lähtenyt merelle, hän huomasi unohtaneensa avaimen, ja kun hän palasi, nainen oli kadonnut. Varmuuden vuoksi nainen oli sammuttanut tulen ja piilottanut veitset, että lapset olisivat turvassa ennen miehen paluuta. 
 
Perinteistä hylkeidentappopäivää edeltävänä yönä hyljenainen ilmestyi miehen uneen ja pyysi tätä olemaan surmaamatta hyljekallion suojelijahyljettä, joka on naisen aviomies, ja pikkuhylkeitä, jotka ovat hänen lapsiaan, mutta viljelijä ei ottanut neuvosta vaarin, ja hyljenaisen kosto oli hurja. Kun mies vielä samana iltana juhli menestyksekästä hylkeenmetsästystä, hirviö tuli hänen taloonsa ja kertoi lintukalliolta pudonneen niin paljon miehiä, että jos he pitäisivät toisiaan kädestä, ketju ulottuisi koko Kalsoyn saaren ympäri.   Kannattaa siis miettiä, kannattaako naisten tahtoa vastaan toimia ja kenen silmille hyppii…

Untitled

Sealwoman, hyljenainen Mikladalurissa

Untitled

Untitled

Kun jatkaa ajelua Mikladalurista eteenpäin, tien päässä on Färsaarten pohjoisin kylä, Trøllanes. Kylä on juuri sellainen kuin kylät näillä kulmilla ovat. Sitä ympäröivät vuoret kaikkialta, se on kuin kuopan pohjalla meren rannalla. Kylään tullaan lähinnä vaeltelemaan. Minun makuuni rinteet olivat turhan jyrkkiä ilman mitään polkuja. Kun kulkee jalka vinossa, nilkat ovat aika kovilla, mutta ylös oli yritettävä: siellä olisi majakka, jonka kuvan olen nähnyt lukuisia kertoja päivässä Färsaaret-oppaani kannessa. Meillä ei ollut mitään käsitystä majakan sijainnista, mutta suunnilleen päättelemällä lähdimme etsimään. Jos vielä tuolle kivelle. Ei näköhavaintoa. Jos vielä tuolle harjanteelle. Ja siellä se oli, pikkuruinen majakka (mutta aurinkoa vasten siitä ei saanut minkäänlaista kuvaa niin kaukaa). 

Untitled

Aurinkoisella säällä Färsaaret on aivan huikea, huonollakin säällä mieletön.

Untitled

Lautta rantautuu Syđradalurin pikkuisen kylän alapuolelle. Kalsoyn neljästä kylästä (neljäs on Húsar) Syđradalur oli ehkä söpöin, mutta ei sellainen, että sinne vartavasten pitäisi lähteä. Lauttaa odotellessa siellä kuitenkin voi hyvin pistäytyä. Siellä, kuten muissakaan Kalsoyn kylissä, emme nähneet minkäänlaista kauppaa, kioskia tai ravitsemusliikettä, joka ainakaan lokakuussa olisi ollut auki. Suosittelen siis päiväretkelle omia eväitä.

Untitled

Syđradalur

Untitled

Astetta vanhempaa rakennuskantaa

Untitled

Untitled

Klaksvíkissa sen sijaan on pari suurehkoa ruokakauppaa ja muutama kiva kahvila ja ravintolakin. Ruokatarjonta on aika vähäistä, ja hampurilaisia eri muodoissa tunnutaan tarjoavan kaikkialla. Suosituin vaikuttaisi olevan Frída, jossa espressokin tehdään kunnon koneella, ei mistään kapseleista, ja päivittäin vaihtuvasta kakkuvalikoimasta epäilemättä löytää jokaiseen makuun sopivan. (Hampurilaisista, kakuista ja muusta herkuttelusta Färsaarilla lisää täällä.) Aika toisenlaista atmosfääriä tarjoaa omakotitalon alakerrassa oleva pubi Roykstovan. Enpä muista ennen olleenikaan soittoruokalassa, jossa raikaa radio ja sieltä kuolinilmoituksia hautajaisaikoineen. Klaksvíkin torstai-ilta oli rauhallinen. 

Untitled

Torstai-iltana kylänraitti oli aika hiljainen.

Untitled

Untitled

Klaksvíkin kirkko

Untitled

Myös Klaksvíkista saa muotia.

Untitled

Klaksvík on rakentunut merenlahden ympärille.

Untitled

Pubiin…

Untitled

Next Post:
Previous Post:
There are 40 comments for this article
  1. Avatar
    Viltsu at 17:03

    Fär-saarten maisemat näyttävät aika samanlaisilta kuin Islannin maaseudulla = I-H-A-N-A. Me ollaan näillä näkymin menossa noihin maisemiin ensi kesänä ja mieheni on kovasti suunnitellut, että se tapahtuisi omalla autolla Tanskasta! Mä en ole ihan vielä lämmennyt asialle. Meillä on ollut unelmana käydä Islannissa (check x 5), Grönlannissa (check 2012), Huippuvuorilla (check 2013) ja Fär-saarilla, joten voiton puolella ollaan 😀 Kohti uusia unelmia!

    • Avatar
      Annika Author at 20:13

      Aivan mahtavalta kuulostava suunnitelma! Jos haluaa saaria kierrellä, auto on minusta aika kätevä. Saa niitä tietty vuokrattuakin.

  2. Avatar
    Stacy Siivonen at 17:24

    Aika erikoinen patsas ja aika erikoinen legenda. Olen, muuten, aina lukenut blogin nimen travel-over, mutta vasta tänään honasin, että se on travel-lover.
    Silmiin pisti myös aika hentoinen aita jyrkänteellä. Herättääkin paljon luottamusta. Lampaita käy vähän sääliksi, kun kovasti tulee vettä. Mahtaa olla villa kastunutta ja painavaa.

    • Avatar
      Annika Author at 19:01

      Lampaille oli melkeinpä kaikkialla pikku taloja, joihin mennä, mutta siinä ne nököttivät ulkona.
      Juu, ei ole travel vielä “over”. Matka jatkuu edelleen noin sadan päivän vuositahtia. 🙂

  3. Avatar
    Venla / Breezes from my Atlas at 22:33

    Huh, aikamoinen kokemus varmaan toi myrsky. Siitä huolimatta maisemat näyttää upeilta ja toi sumu vaan lisää taianomaisuutta. 🙂 Vitsi haluaisin nyt vaan silittelemään lampaita, ihme vaikutuksia matkablogeilla. 😀

    • Avatar
      Annika Author at 22:47

      Kai jostain löytyisi sinulle halilammas. 🙂 Färsaarilla ne enimmäkseen karttavat ihmistä. Elävät niin omillaan.

  4. Avatar
    Kohteena maailma / Rami at 23:55

    Olipahan kyllä pari aivan uskomattoman hienoa kuvaa! Färsaaret kiehtoo entistä enemmän 🙂 Täytyy todeta myös se, että sushi on hyvä pikniklounas missä päin maailmaa tahansa. Itse nautin kesällä Suomenlinnassa sushia merimaisemista nauttien 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 11:08

      Färsaaret on mieletön paikka! Sinne vain sushilounaille!

  5. Avatar
    Miika ♥ Gia | matkakuume.net at 01:07

    Minulta loppuu adjektiivit kesken tätä postausta lukiessa. Maisemat ovat niin kauniita ja tuo teidän AirBnb-majoituskin näyttää upealta, kaikkine aamupalamaisemineen. Vaikuttaa mahtavalta paikalta.

    • Avatar
      Annika Author at 11:07

      Minullakin uhkasivat adjektiivit loppua. Onneksi olen saanut Färsaarten-matkan noin pääpiirteissään blogissa käsiteltyä. Seuraaviin ei enää riittäisi sanoja. 🙂

  6. Avatar
    Titta & Thomas / IKILOMALLA at 18:08

    Mainio postaus ja mielettömän hienoja kuvia!! Tuo hyljenaisen tarina oli selkäpiitä hivelevä ja kuva patsaasta kruunasi legendan! Häijyn näköinen! Jos haluaa ehtiä näkemään Färssaaret kunnolla, kuinka pitkään suosittelet, että saarilla kannattaa viipyä? Alkoi todenteollatämä kohde kiinnostamaan!! 🙂
    Titta / IKILOMALLA

    • Avatar
      Annika Author at 20:29

      Minusta viikossa ehti paljon, mutta jos kaksi on, uskon ehtivän riittävästi. Kulkuyhteyksien vuoksi kannattaa suunnitella vähän reittejä. Jos joka saarelle aikoo, pitänee varata enemmän kuin se kaksi viikkoa. Mykines kuulunee siihen kunnolla näkemiseen, mutta sinnehän pääsee kätevästi vaikka helikopterilla. 🙂 Färsaaret on mielettömän upea kohde!

  7. Avatar
    Ansku BCN at 13:08

    Ehkä jossain postauksessa olet jo maininnut, mutta mitä kautta te menitte Färsaarille? Olemme tehneet alustavia suunnitelmia ensi kesälle ja me pääsisimme tuonne edullisesti esim. Aalborgissa konetta vaihtamalla. Toisaalta lauttamatka voisi olla kiva, hinnat vaan olivat aika korkeat. Funtsimme, että tekisimme Färsaari-Islanti -yhdistelmän, tulisi ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja pärjäisi samoilla vaatteilla (=sadetakeilla) koko reissun 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 13:21

      Sinne lentää reittilentona vain Atlantic Airways. Me lensimme Kööpenhaminasta, mutta tiedän suoria lentoja olevan myös mm. Barcelonasta (!), Reykjavikista ja Bergenistä. Kurkkaa täältä: https://www.atlantic.fo/en/

  8. Avatar
    Henna /suurin onni at 16:26

    Sama vika täällä kuin Miikalla ja Gialla, ei löydy riittävän hienoja adjektiiveja kuvailemaan fiiliksiä, kun tätä luki ja kuvia katseli! Mieletöntä, mahtavaa, aivan eeppistä ja sitä rataa! Uskoisin, että myrskyn pitäminen tuossa ihanan näköisessä asunnossa on ollut myös hieno kokemus, vaikka pilasikin osan suunnitelmista. Ja olen samaa mieltä, lomalla ei aina tarvitse olla järkevä… (ja helikopterilennot ovat aivan omiaan epäjärkevyyden toteuttamiseen!)

    • Avatar
      Annika Author at 16:31

      Kiitos ihanasta kommentista! Tästä tuli hyvä mieli. 🙂 Myrskyssä juotiin viiniä ja syötiin pitsaa (mies lähti säätä uhmaten hankkimaan vaimolleen ruokaa).

  9. Avatar
    Mirje / Kotona kaikkialla at 14:28

    Onpas taas ihania kuvia ja ihan uskomattomia maisemia! Ei tuo Airbnb-majakaan huonolta näytä 😉 Aivan älytön tuo aamiaismaisema… Tuonne pitää kyllä itsekin päästä! Fär-saarille siis, vaikka kyllä tuo majakin sopisi 🙂 Hyljenaisen tarinan muistan joskus aiemmin kuulleeni, mutten muistanut mistä se on lähtöisin. Hylkeet ilmeisest ovat muutenkin varsin suuressa roolissa paikallisessa kulttuurissa.

    • Avatar
      Annika Author at 17:26

      Viikossa en ehtinyt kulttuuriin paneutua, eli tuosta hyljehommasta en tiedä. Niklasin “maja” löytyy Airbnb:stä, ja kyllä, Färsaarille todella kannattaa mennä!

  10. Avatar
    Mia / Elämää ja Matkoja at 16:54

    AirBnb -talon omistaja oli todellakin oikeassa, näkymä on 7 tähden arvoinen!

    Aurinko-ihmisenä kaipaan aina annoksen aurinkoenergiaa matkallani, mutta sen voinee hoitaa tässäkin tapauksessa optimoimalla matkan ajankohdan mahdollisimma suotuisaan vuodenaikaan. To do -kohteiden lista piteni jälleen yhdellä kohteella 😀

    • Avatar
      Annika Author at 17:24

      Myönnän, että pitkän syksyn keskellä minullekin olisi aurinko maistunut, mutta Färsaarissa oli niin paljon kaikkea upeaa, etten jaksanut säätä harmitella kuin silloin, kun en päässyt lentämään helikopterilla.

  11. Avatar
    Terhi / Muru Mou at 19:59

    Jos jossain pitäisi myrskypäivää ja -yötä viettää, niin mielelläni voisin viettää sitä just tuolla, tuossa majoituksessa. Näyttää niin kodikkaalta! Harmi vaan, että myrskyn vuoksi jäi helikopteriajelu väliin… Mutta kuulostaa siltä, että tämä ei muutenkaan jäänyt teidän viimeiseksi Färsaarten reissuksi 🙂 Mukaansatempaisevasti kirjoitettu postaus, etenkin tarina hyljenaisesta!

    • Avatar
      Annika Author at 20:54

      Taitaa tosiaan olla niin, että saarille on vielä palattava!

  12. Avatar
    sari matkalla at 22:27

    Ei voi kun toistaa. Kaunista on. Olette myös löytäneet aivan upean mökin. Oliko kalliskin? Tuollaiseen kun pääsis, niin mieli lepäisi!

    • Avatar
      Annika Author at 23:27

      Kolme yötä kaikkine siivouskuluineen ja Airbnb:n maksuineen oli muistaakseni reilut 500 euroa. Vastaus kysymykseen, oliko kallis, on siis minusta kyllä. Mutta siellä kyllä mieli lepäsi ja silmä, kun katsoi merelle.

  13. Avatar
    Tanja/Levoton Matkailija at 00:54

    Tosi ihania kuvia! Mulla on Färsaaret bucket listalla, siellä haluan ehdottomasti päästä käymään joskus 🙂 Ja toi Arbnb:n talon maisema näytti aivan mahtavalta.

    • Avatar
      Annika Author at 11:10

      Jännä juttu, kuinka moni on kommenteissa sanonut haluavansa saarille. Jengi on paljon valveutuneempaa kuin minä. Minulle Färsaaret tuli ihan puskista kiinnostuksen kohteena, mutta oli kyllä aivan mieletön kohde!

  14. Avatar
    Heidi at 13:50

    Näyttää todellakin mielettömältä kohteelta. En ole ennen ajatellut yhtään matkustavani Färsaarille, mutta näitä postauksiasi luettua ja erityisesti näitä huikeita kuvia katseltua… voi, voi… tonneKIN siis pitäisi päästä. Ja tollanen majapaikka kelpais kyllä mullekin. Mikäs siinä olisi myrskyä pidellessä, viiniä juodessa ja maisemia katsellessa. Ja jos toinen on jakamassa kustanuksia, niin noin upeasta paikasta, ei hinta ole kuitenkaan aivan mahdoton.

    • Avatar
      Annika Author at 19:19

      Matkablogit ovat siitä pahoja, että ne luovat uusia tarpeita: paikkoja, joihin pitäisi päästä kaikkien niiden listalla jo oleven lisäksi. 🙂 Kyllä “boathouse ” oli kallis, mutta kuten sanoit, ei mahdoton. Färsaarilla on saatavilla kyllä edullisempaakin majapaikkaa, mutta toki silloin täytyy tinkiä esimerkiksi näkymästä. Samalla omistajallakin taisi olla rannalla vähän pienempi, mutta se oli jo mennyt, kun tehtiin varausta.

  15. Avatar
    Tiia/ReiseReise at 17:58

    Kiva, että yhä useampi kokeilee Airbnb-majoitusta, vaikka itse en olekaan vielä testannut palvelua. Kuvat ovat jälleet upeat!

  16. Avatar
    Jenna / Journey Diary -matkablogi at 23:45

    Uskomantonta, että nuo maisemat ja pienet kylät on jonkun koteja. Niin erilaista mihin on itse tottunut. Tosi mielenkiintoinen tuo hyljenaisen tarina, kuten kaikki iankaikkisen vanhat kansantarinat yleensä on!

    • Avatar
      Annika Author at 11:15

      Sitä minäkin mietin paljon, että millaista olisi asua muutaman kymmenen ihmisen kylässä vuosikausia. Siinä on jotain todella houkuttelevaa mutta toisaalta ahdistavaa. Färsaarilla välimatkat ovat lyhyitä, eli pikkukylätkään eivät ole missään kymmenien kilometrien päässä korvessa.

  17. Avatar
    Lotta Watia | Unagidon at 00:45

    Ooh, ihan älytön toi AirBnB-kämppä! Niin upeet näköalat ja söpöltä näyttää itse asuntokin.

    Vuoret näyttää aina kaikista kauneimmilta sateen jälkeen usvan leijaillessa niiden edessä. Ah, miten ihania kuvia! Mut kyllä vaan kelpais toi sushikin. Färsaarilta, kuten myös Norjasta ja Islannista, saanee varmasti oikein hyvää tuoretta sushia.

    • Avatar
      Annika Author at 11:16

      Kun kala on ihan tuoretta, se vain on niin taivaallisen hyvää! Ja ruoka maistuu vielä paremmalta, kun ympäristö on mieletön. Eli taas pisteet Färsaarille. 🙂

  18. Avatar
    Laura at 23:33

    Hyljenaisen tarinaa oli jännä lukea ja patsas on upea! Hienon kämpänkin olitte löytäneet, kyllä kelpaa jonkun asua tuollaisissa maisemissa 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 16:01

      Vanhoissa legendoissa on aina jotain kiehtovaa.

  19. Avatar
    Anna / Tämä matka-blogi at 08:30

    Hauska kämppä teillä oli. En jotenkin tajunnut sen upeaa sijaintia facebook päivityksistä, mutta tuohan oli todellakin 7-tähden maisema! Toisaalta, kun katselee kuvia, niin kaunistahan tuolla on kaikkialla.

    • Avatar
      Annika Author at 16:02

      Kaksi metriä mereltä taisi olla “boathousen” kuvaus Airbnb:ssä. Mahtoiko olla senkään vertaa.

  20. Avatar
    anna-kaisa at 00:32

    Ihanan värikästä arkkitehtuuria! Aivan erilaista kuin täällä Portugalissa, mutta silti kummasti samantapaista värien käytössään, esim tuo pubi kuva seinämaalauksineen!

    • Avatar
      Annika Author at 11:45

      Suomalaiselle Färsaarten arkkitehtuuri on aika kotoista harjakattoisine puutaloineen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.