Antibes on juuri se kaupunki, josta otetut kuvat kylpevät kukkaloistossa. Kaupunki, joka vaikuttaa kuvissa melkein epätodelliselta. Pelkäsin lokakuun jo vieneen kukat ja kaupungin menettäneen taikansa. Miten kävi? Lokakuu oli tuonut järjettömät sateet. Somekuvien aurinko antoi odottaa itseään, ja Antibes oli harmaa ja surullinen.
Vuorokauden satoi välillä kovaa, välillä järjettömästi. Sain puhelimeen varoituksen rankkasateesta. Koulut olisivat kiinni, ihmisiä kehotettiin jäämään etätöihin. Tulviakin saattaisi olla tulossa. Satoi oikeasti niin paljon, että latasin maksu-TV:n ja katsoin kokonaisen tuotantokauden poliisisarjaa ja aina mainoskatkolla vilkuilin taivaalle, olisiko toivoa näkyvissä. Olin ajatellut viettäväni päivän Antibesissa ja toisen Cannesissa, mutta Cannes sai jäädä seuraavaan kertaan.
Mutta kun sade lakkasi ja aurinko alkoi paistaa, ihmiset kaivautuivat koloistaan ja Antibes heräsi taas henkiin.
Antibes on pieni kaupunki. Turistia kiinnostava alue kattaa huvivenesataman, kävelykeskustan ja rantakadun. Hiekkarannalle on pari kilometriä. Ihan ytimessäkin on pikkuruinen ranta, mutta sen portit olivat kiinni suurimman osan ajasta. Mitään suuria nähtävyyksiä Antibes ei tarjoa, mutta sen viehätys onkin kauniissa rakennuksissa, laajassa ravintolatarjonnassa, suureksi osaksi autottomuudessa ja ehkä juuri siksi leppoisassa tunnelmassa.
Tässä on minun Antibes top 5 käänteisessä järjestyksessä
5 Picasso-museo
Tiesitkö, että vuotta 2023 on juhlittu Picasso-vuotena, koska espanjalaistaiteilijan kuolemasta on tullut 50 vuotta. Tapahtumia ja näyttelyitä on ollut lähinnä taiteilijan kotimaassa. Picasso on asunut lyhyen aikaa myös Antibesissa vuonna 1946 ja maalannut nykyisen museon tiloissa pari kuukautta. Varsinaisesti mestariteoksia ei kannata odottaa täällä näkevänsä. Maalauksia on vain joitakin. Suurin osa töistä on piirroksia. Taiteentuntemukseni on satunnaisen harrastelijan tasolla, joten analyysini yltää samalle tasolle. Mutta myönnän naurahtaneeni muutaman kerran ääneen piirroksia katsellessani. Ihmishahmojen kasvot kun oli piirretty 5-vuotiaan tyylillä. Picassoa kahdeksalla eurolla oli kuitenkin hyvä diili ja pistäytyminen arvoinen.
4 Syö ja juo
Antibesissa on paljon ihanan näköisiä ravintoloita. Olisin halunnut viettää pari päivää vain niissä kierrellen, syöden ja juoden, mutta mieltä – ja erityisesti pankkitiliä – painoi loman ajaksi huoltoon jättämäni auton aiheuttama 750 euron lasku, joten tyydyin vaatimattomampaan itseni ravitsemiseen. Yksin matkassa olevan ravintolakirous tuntui myös langenneen päälleni. Mutta Antibes mahdollistaa vaikka millaiset ruoka- ja juomafiestat, jos vain antautuu sen kaikille houkutuksille. Varsinkin illalla paikat olivat todella tunnelmallisen näköisiä.
3 Aamukävely Promenade Amiral de Grassella
Promenade Amiral de Grasse on rakennettu meren rantaa myötäilevälle muurille. Osuin sinne ensimmäisen kerran illalla. Ihailin kaktuksia ja rauhallista tunnelmaa. Myönnän, että valaistut ikkunat vähän houkuttelivat tirkistelemäänkin, millaisia asuntoja Antibesin parhailla paikoilla on. Aamuauringossa tunnelma oli ihan erilainen. Ihmisiä oli paljon, ja yllätyksekseni myös autoja. Kävelykaduksi luulemani onkin autotie, jonka reunaa kulkee jalkakäytävä. Autoista huolimatta paikka oli aivan täydellinen aamukävelylle.
2 Le Marché Provençal
Ajattelin aamulla käydä ensin kävelyllä (ks. edellä) ja sitten pistäytyä torilla. Mutta ihan väkisinkin tieni kulki ensin torille, koska aloin seurata vetokärrysetiä ja -tätejä, joita marssi päättäväisesti melkeinpä jonossa kaikki samaan suuntaan. Myöhemmin huomasin vetokärryhenkilöitä kaikkialla, ja suunta oli kaikilla sama: Le Marché Provençal, katettu tori.
Le Marché Provençal on nimenomaan paikallisten ostospaikka. Sieltä ostetaan enimmäkseen vihanneksia, mutta myös muita ruokatarvikkeita sekä hämmästyttävän paljon leikkokukkakimppuja. Olisipa itselläkin paikka, josta saisi edulliseen hintaan tuoreet kukat maljakkoon joka viikko! Tori on auki lähes kaikkina päivinä aamukuudesta yhteen, paitsi maanantaisin se on kiinni 1.9.–31.5. ja heinä- ja elokuussa se on auki kello 13.45 saakka. Lokakuinen lauantaiaamu oli hyvin vilkas, melkeinpä ruuhkainen. Kyynärpäätaktiikkaa ei kenenkään kuitenkaan tarvinnut käyttää, vaan suosituimpien tiskien edessä oli säntilliset jonot. Ostoksilla oli paljon myös koiria, joista huomasi, että ovat tottuneet kulkemaan henkilökuntansa kanssa kaikkialla.
Tiedän minun turistina olleen lähinnä tiellä, mutta kuljin torin kahta käytävää kuin juoksurataa parikin kertaa ympäri, koska paikassa oli melkoinen imu. Halusin vain olla siinä mukana.
1 Maailman kauneimmat kadut?
Antibes on kauneimmillaan siellä, missä ei ole kauppoja eikä ravintoloita. Ei tarvitse mennä kuin pari korttelia pois ihmisvilinästä ja turisteista, kun tuntuu ihan eri kaupungilta. Siellä kävelykeskustan uumenissa on ehkä jopa maailman kauneimmat kadut Rue des Paveurs, Rue de Haut Castelet ja Rue du Bas Castelet. Uskon näiden katujen olevan kuvissa, jotka suuri osa matkailevaa maailmaa tuntee, mutta silti saatoin pitkiä aikoja olla ihan yksin näppäilemässä kuvia kukista, rakennuksista (ja itsestäni).
Kaikki kolme ovat asuinkatuja. Niillä ei ole kauppoja, ravintoloita tai edes kahvilaa. Niiden viehätys on siis pelkästään esteettinen. Avoimista ikkunoista saattoi kuulua ääniä, joku saattoi pujahtaa kukkien reunustamasta oviaukosta ehkä torille, jossain oli parkissa pikkuruinen polkupyörä. Ajattele, jotkut oikeasti asuvat täällä, maailman kauneimmilla kaduilla!
Sateisen harmaanakin iltana nautin kaduista, mutta kun aurinko alkoi paistaa, en olisi malttanut lähteä pois. Mentonin sanotaan olevan Ranskan Rivieran kaunein kaupunki, mutta näiden kolmen kadun perusteella olisin valmis kyseenalaistamaan. Mitä mieltä sinä olet?
Lue lisää: Onko Menton Ranskan Rivieran kaunein kaupunki?
Vielä vähän sateista. Ne oikeastaan saivat minut aika lailla tolaltani. Ei minulla mitään hätää ollut, mutta edellisen kerran, kun olin lokakuussa samalla rannikolla, idempänä Italian puolella, vastaavanlainen myrsky aiheutti mutavyöryn, joka käytännössä tuhosi koko Monterosso al Maren, jossa meillä oli majoitus.
Lähdimme sateisena aamuna junalla Pisaan, ja koskaan emme enää päässet takaisin. Yksi yö meni Punaisen ristin hätämajoituksessa ja toinen hotellissa La Speziassa. Monterosson hotellimme oli ylhäällä rinteessä, joten se oli säästynyt. Omistaja toi tavaramme satamaan, kun kahden päivän jälkeen pääsimme evakuointiveneellä satamaan ja siitä suoraan jatkamaan jonnekin, mistä pääsi junalla Milanoon ja sieltä kotiin. Jos haluat ymmärtää, minua vähän paremmin, lue tästä, mitä silloin tapahtui. Silmäkulmassa alkoi kimmeltää taas, kun itse luin ja kertasin silloisia tapahtumia.
6 comments
Paha sanoa kumpaa pitäisi sitten pitää kauniimpana, Antibesta vai Mentonia? Eipä sillä toisaalta ole vieläkään, upeita paikkoja molemmat. Kovasti ovat kehuttuja eikä varmasti syyttä.
Juu, ei sillä väliä ole. Mentonia vaan niin hehkutetaan kauneimpana. Molemmat ovat kyllä tosi kivoja.
Täällä pitäisi näköjään käydä kesällä tai syksyllä. Itse kävin maalis-huhtikuun vaihteessa, ja kaupunki oli silloin todella ankea. Hyvin paljon tekee tuo kasvillisuus, etenkin kukat luo viihtyisyyttä!
Minä pelkäsin, että lokakuu olisi ankea, että kukat olisivat jo kuolleet, mutta oli todella positiivinen yllätys, että Antibes oli vielä loistossaan. Olisin luullut, että kevät alkaisi tuolla jo niin aikaisin, että maalis-huhtikuun taitteessa olisi jo kukkaloisto jos ei nyt parhaimmillaan niin ainakin jo jonkinlainen.
Kyllä on nätti tämäkin. Aika erinäköinen kuin Menton. Vaikea sanoa, kumpi olisi kauniimpi.
Tuliko tuolla kiertomatkalla sellaista tunnetta, että joku kaupunki on sellainen, jonne haluat palata pitemmäksi aikaa, ja jos, niin mikä? Vai tuliko enemmän sellainen fiilis, että päivä tai kaksi per pikkukaupunki riittää ja sitten on aika siirtyä jo eteenpäin?
Tuo on hyvä kysymys. Sanosin, että sekä Mentonissa että Antibesissa olisin ehdottomasti viihtynyt pidempään, jos olisi ollut kesä. Silloin istuisin mielelläni rannalla, suorittaisin vähän vähemmän ja hitaammin. En siis sanoisi nytkään varsinaisesti suorittaneeni, mutta koska oli jo selvästi alkusyksy, meininki oli niin erilainen ja tuli olo, että kyllähän minä viikossa ehdin vaikka mitä. Silti sanosin, että pari kokonaista päivää per kaupunki olisi ihan riittävää kesäsäissäkin.