Nyt tämä loputon marraskuu saisi loppua. Helsingissä taisi olla talvi 27. tammikuuta, jos oikein huomasin. Se oli aamulla. Kun tulin töistä, marraskuu oli tullut takaisin. En yleensä valita säästä, mutta tämä loputon harmaus saa todella haluamaan jonnekin, missä ei sada ja ole sään puolesta ihan näin ankeaa. Nyt toivon, että sääennusteet pitävät paikkansa ja ensi viikonloppu on juuri niin aurinkoinen, kuin kartta lupaa – nimittäin Venetsiassa. Minä olen menossa sinne. En tiedä, kuinka mones kerta tämä on, mutta erilainen varmasti kuin aiemmat. Nyt menen ystävien kanssa karnevaaleille.
Mutta haluan palata viime kesään. Silloin kävin tapaamassa rakasta kaupunkiani kahdesti. Tuntuu, että olen kertonut jo kaiken kaupungin maagisuudesta, kaikesta siitä, miksi rakastan sitä niin paljon.
Venetsia – arjen ylä- ja ulkopuolella, kaukana kaikesta tavallisesta
Mutta minä en kyllästy siihen. Voisin kertoa vaikka Canal Granden rannassa kioskia pitävästä miehestä, jolta ostin pullon limua ja istuin penkille kioskin eteen. Hetken kuluttua mies tuli kädessään muki, jossa oli jäitä. Jotenkin tämä kosketti. Turistipaljous käy epäilemättä paikallisten hermoille, mutta jostain kumpuaa vielä sydämellisyyttä, jota harvoin kokee. Voisin kertoa jumalaisen komeasta vastaan tulleesta miehestä, jota jouduin oikein kääntymään vielä katsomaan. Ja hän kääntyi myös. Pari sekuntia katsoimme toisiamme. Ja minua oikeastaan vähän hymyilyttää vieläkin.
Välillä satoi kaatamalla. Siis aivan järjettömästi. Se oli hyvä syy vetäytyä baariin juomaan lasi proseccoa. San Marcon aukio näytti illalla pimeässä aika jännältä, kun sitä reunustavat palazzot heijastuivat aukion valtavista lätäköistä. Toisaalta koska kaupungin kujat ja kanaalit, tunnetuimmat aukiot ja kirkot alkavat olla minulle jo aika tuttuja, hakeudun sivukujille, kortteleiden päähän turistimassoista ja löydän aina hiljaisia kulmia, kanaalinrantoja, joilla voin kävellä välillä ihan yksin.
Viime vierailusta Lidossa oli jo vierähtänyt aikaa. Loman ihan viimeisinä hetkinä halusin jostain syystä rannalle. Ehkä ennakoin tulevaa harmautta, auringon ja D-vitamiinin puutetta. (Vinkki kaikille: syö D-vitamiinia purkista. Oma arvoni oli verikokeessa aivan kammottavan alhainen.) Rantaklubeja on vieretysten. Jos haluaa tuolin ja varjon, maksu suoritetaan rannalla pömpelin kassalle. Hinnat ovat kovat. Samalla saa wc- ja suihkukuponkeja. Vessaan pääsee kolmesti, suihkuun kerran. Vaihtoehtona on klubien omia viihtyisiä loungeja. Niissä vaikutti olevan jonkinlainen minimikulutusraja. Yhdelle olisi ollut aika paljon syömistä ja juomista. Sen sijaan, kun kävelee suoraan vaporetolta kohti rantaa, on Lidon poikki kulkevan kadun varressa pieni kioski, joka tekee hilejuomia tuoreista marjoista ja hedelmistä. Mukaan saa halutessaan lorauksen myös alkoholia. Jotenkin ihanan kevyt ja vähän syntinen olo kävellä aurinkoista katua kohti rantaa ja imaista aina välillä viilentävää juomaa…
Lukuisiin muihin Venetsia-juttuihini pääset tästä.
12 comments
Hyvät kuvat. minuakin kiehtoisi käydä uudestaan Venetsiassa. Pohjoisen sää on muuttunut samankaltaiseksi kun esim. Saksassa jossa on talvella syksysää, mutta siellä on kyllä kesälläkin usein pilvistä. D vitamiiniin liittyen syötkö maitotuotteita ja oletko ollut kesällä rannalla? mietin vaan onko niillä vaikutusta ja mitenköhän nopeasti D vitamiinivarastot hupenee?
Minua alkoi kiinnostaa D-vitamiiniasia, kun se tuli kommentissasikin puheeksi. 1-2 kuukaudessa sanottiin kesän varastojen haihtuvan. En minä rannalla makailija ole, mutta onneksi D-vitamiinia saa auringosta, vaikka ei puolinakuna kulkisikaan. Aika paljon pitää syödä kalaa ja maitotuotteita, että Suomen pilvisessä talvessa saisi tarpeeksi ruoasta. Minulle lääkäri sanoi, että käytännössä jokaisen suomalaisen pitäisi syödä myös purkista.
Ihan mahtavaa! Karnevaalit olisivatkin mielenkiintoinen ajankohta ja tässä tapauksessa sääkin näyttäisi olevan kohdillaan. Varmasti tulee mukava viikonloppu! 🙂 Ja kyllä, D-vitamiinia ei vain saa Suomessa tarpeeksi ja ylipäätään Suomen suosituskin (joka ei siis käytännössä edes täyty), on erittäin alhainen.
Olen kohtuullisen fiiliksissäni kyllä tulevasta viikonlopusta. Pelottaa vain, mitä tulevana maanantaina alkamaan ennustetulle sateelle tapahtuu, ettei vain aikaistuisi, koska sunnuntaina on luvassa paraati pitkin Canal Grandea. Se kyllä latistuisi aika tavalla sateessa.
Oi, että kuinka pystyin samaistumaan tunteeseen siitä miten turisteihin kyllästynyt kioskinpitäjiä tuo sinulle jäitä….nää on just niitä parhaita tarinoita mitä voit kirjoittaa ja muistella.
Pääsin käymään Venetsiassa ensimmäisen kerran ja vain päiväksi nyt lokakuussa ja nyt halajan vain lisää palasia tuosta jumalaisen ihanasta kaupungista.
Niin, se oli pieni kohtaaminen. Ihminen ihmiselle. On jännä, miten tällaiset jäävät mieleen. Venetsia on niin uniikki, niin ihana.
Ihana viikonloppu siis edessä😊 Minustakin Venetsia on ihana, vaikka olen käynyt siellä vaan parilla lyhyellä visiitillä, ja hirveässä ruuhkassa. Olen havitellut sinne menemistä jonain vähemmän ruuhkaisena vuodenaikana jollekin useamman päivän – viikon matkalle. En vaan ole saanut vielä toteutettua.
Toivottavasti nuo isot risteilylaivat siirrettäisiin parkkiin jonnekin kauemmas, etteivät ne vielä kuormittaisi kaupunkia lisää. Ja toivottavasti siellä tosiaan säilyy myös paikallista asutusta, olisi sääli, jos kaupungista tulisi vaan se ulkoilmamuseo.
Risteilylaivat ovat todellinen ongelma. Toisaalta ne tuovat rahaa, mutta myös kerralla julmetun määrän ihmisiä kaduille. Ei ole ihme, että paikallisilla myös kiristää hermoja. Vuokrat ja asuntojen hinnat myös ajavat asukkaita ulos kaupungista. Venetsia on todella hiljainen iltaisin ja aamuisin. Onneksi vielä näkyy selvästi töihin menossa olevia ihmisiä, jakkupukunaisia ja salkkuja kantavia miehiä.
Ooh, Venetsian karnevaalit! <3 Jos olette tämän viikon lauantaina paalupaikalla, niin yks mun lempparitapahtumista on Festa sull'Acqua, joka tavallaan potkaisee käyntiin koko Venetsian karnevaalikauden.
Se järkätään Rio di Cannaregion kanaalilla, ja koko Tre Archi -sillan ja Guglie-sillan välinen osa siitä suljetaan tätä "vedenpäällistä spektaakkelia" varten. Paikalliset kuppilat ja ravintolat pystyttää kojunsa kadun varteen ja myy niistä suoraan viiniä, olutta ja tietenkin proseccoa 🙂 Väkeä varmasti riittää, mutta kuinkas muutenkaan karnevaalitapahtumissa 😀 Nauttikaa!
Tästä linkistä löytyy vielä lisatietoja ja tarkka sijainti sekä tunnelmakuvia:
https://www.carnevale.venezia.it/evento/la-festa-veneziana-sullacqua-parte-prima/
Ihan mahtava vinkki! Kiiiiitos! Ollaan tosiaan nyt tuleva viikonloppu siellä. Sunnuntaina on ilmeisesti Canal Grandella paraati. Meidän hotellin kattoterassilta pitäisi olla näkymä kanaalille. Varmistin ennen varausta.
Joo sunnuntaina naamiaisasuihin sonnustautunut soutukulkue suuntaa käsittääkseni juurikin halki Canal Granden, ja siihen kuuluu sellanen iso rottahahmo (’Pantegana’) 😀 Parasta antia kaikessa juhlahumussa on myös venetsialaisten munkit eli ’frittelle’ tai ’fritole’, joita saa erilaisilla täytteillä.
Innolla odotan tunnelmia karnevaaleilta! 🙂
Voi apua! Pitääkö koko viikonloppu vetää munkkia? :O Olen kyllä innoissani kuin pikkutyttö ennen joulua. On epäilemättä todella hieno kokemus.