Type and press Enter.

Venetsia – arjen ylä- ja ulkopuolella, kaukana kaikesta tavallisesta

Haaveilen omasta asunnosta Venetsiassa. Se olisi jonkinlainen unelmien täyttymys. Asunnon pitäisi olla rauhallisella paikalla, siinä pitäisi olla parveke ja näkymä kanaalille. Canal Granden rannoista sentään en unelmoi – voivathan unelmat joskus toteutua, mutta tällainen ei milloinkaan. Viimeksi taas katselin taloja, jos en nyt sillä silmällä, niin ainakin mietin, kuinka paljon maksaisi pitää talo kunnossa, kun koko kaupunki on paaluilla, tulvat runtelevat kymmeniä kertoja vuodessa, ja vaikka talot eivät suoraan osuisi veteenkään, aika harva on priimaa tai ylipäätään täyttäisi edes puolia suomalaisista standardeista. Mutta silti, ajatus omasta pikku nurkasta jossakin palazzossa. Enkä suinkaan haaveile palatsista vaan ihan vain kerrostalosta, joka kyllä italiaksi kuulostaa aika paljon siistimmältä kuin suomeksi. 

Venetsia

Venetsia

Venetsia

Venetsia

Venetsia
Kuja päättyy kanavaan.

Venetsian kohdalla puhutaan aina turistimassoista ja tungoksesta. Minäkin puhun. Kesäpäivä Rialton sillan ympäristössä todella koettelee hermoja, mutta oli vuodenaika mikä hyvänsä, kaupungissa on alueita, joilla liikkuvat vain paikalliset ja satunnaiset päämäärättömästi ympäriinsä palloilevat turistit – esimerkiksi minä. Korttelien matkoja voi kulkea yksin näkemättä ketään. Kun pyörin pari ympyrääkin huomaamatta kääntyileväni väärään suuntaan, melkein hihkuin innosta. Olimme kaksin: Venetsia ja minä. 

Venetsia on umpikujia. Venetsia on kujia, jotka päättyvät veteen, noin vain, ei mitään kaiteita. Venetsia on sotoportegoja, talojen ali meneviä käytäviä, joissa saattaa haiskahtaa ummehtunut ja pissa. Venetsia on kapeaakin kapeampia kujia, joihin laajempi amerikkalainen saattaisi juuttua kiinni. En ottanut riskiä, miten minun olisi käynyt. Venetsia on myös pimeiden kujien jälkeen valoisia aukioita, ulkoilmaolohuoneita, aikuisten, lasten ja koirien yhteistä tilaa, jossa turisti tuntee itsensä tungettelijaksi. Meidän paikkamme on toisaalla, alkuasukkaiden oikeus on olla myös ilman meitä.

Venetsia

Venetsia
Koiria Venetsiassa näkee aika paljonkin, mutta pään yläpuolella saalisti tämäkin kaveri.

Venetsia

Venetsia

Venetsia
Kun kadun olomuoto muuttuu mukulakivestä vesireitiksi

Tällä kertaa löysin parhaat hiljaisen vaeltelun paikat Santa Crosesta ja San Polosta matkalla rautatieasemalta San Marcolle. En usko, että ensimmäisellä kerralla minäkään olisin ollut kiinnostunut tällaisesta. Silloin halusin ahmia sitä, mitä Venetsia matkaoppaiden ja -sivustojen kuvissa on. Mutta se on paljon muutakin. Lähellä risteilylaivojen satamaa talot ovat moderneja, kerrostalomiljöö kuin mistä tahansa. Sielläkin elämä todella on aitoa, mutta sieltä puuttuu Venetsian tunnelma.

Ehkä tunnelma nimeomaan on kuluneisuudessa? Ehkä rappauksen alta näkyvä tiiliseinä vain kerta kaikkiaan on suloisessa rappeutuneisuudessaan kiiltävää kiinnostavampaa.

Venetsia

Venetsia

Venetsia

Venetsia

Venetsia

Edellistä Venetsia-juttuani kommentoinut Marimente luonnehti Venetsiaa maagiseksi. Olen pari päivää miettinyt, miten sanallistaisin, mistä maagisuus minustakin tulee, sillä sanavalinta on osuva. Maagista ei ole San Marcon aukion kalliissa kahvilassa, mutta jotain siinä tunnelmassa silti on. Kaikki historialliset rakennukset ympärillä, kaikkialta maailmasta paikalle hakeutuvat ihmiset. Maagista ei ole Rialton tungoksessa, mutta vaporettojen kolina laituriin, gondolieerien huudahdukset ja luoviminen Canal Granden ruuhkassa – niissä on oma maagisuutensa. Pienet kanaalit, joita gondolit lipuvat. Historiallisessa miljöössä ikkunasta roikkuvat pyykit. Umpikujat. Eksyminen. Sillat. Kirkonkellojen kumina. Autottomuus. Mukulakivikadut. San Marcon ympäristön luksus. Syrjäkujien graffitit. Historia. Vuosisadat. Karnevaalit. Naamiot. Venetsiassa ainakin olen arjen ylä- ja ulkopuolella, kaukana kaikesta tavallisesta.

Venetsia

Venetsia

Venetsia

PAP16490

Venetsia

Venetsia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

12 comments

  1. Avatar

    Upeita kuvia ja upea teksti! Tahtoisin Venetsiaan pitemmäksi aikaa, jo ensimmäisellä kerralla rakastuin siihen <3

    1. Avatar

      Kiitos!
      Esimerkiksi Interhomelta saa ihan kohtuuhintaisiakin asuntoja, jos vaikka viikoksi haluaa vuokrata. Edullisempia kuin hotellit. Venetisassa tosiaan riittää koluamista pidemmäksikin aikaa, ja sitten kun perusetti on nähty, voi seilata vaikka saarille.

  2. Avatar

    Itse en Venetsiassa haluaisi asua, mutta käydä haluaisin uudestaan. Tämä toki pätee lähes kaikkiin muihinkin paikkoihin.
    Minusta Venetsiassa on parasta se, että olet koko ajan perillä. Ei ole mitään väliä missä liikut, kun koko ajan on sellainen tunne, että on hassua kävellä veden päällä. Toki mielummin liikun sellaisissa paikoissa missä ei ole muita stranieroja (muukalaisia). Maagisuus tulee juuri noista sinun mainitsemistasi jutuista.

    1. Avatar

      En minäkään ehkä pysyvästi, mutta kesiä voisin viettää, joulunkin – siinä oamssa käpässäni. 🙂 On kyllä totta, että Venetisassa ei sinänsä tarvitse etsiä mitään, kiirehtiä mihinkään. Siellä todella on perillä.

  3. Avatar

    Ihana postaus Venetsiasta, jälleen! Mua kiehtoo myös etenkin tuo kaupungin rosoisuus, se, ettei kaikki ole kauniiksi siloiteltua, vaan että rappeutuneista tiilirakennuksesta löytyy pelkistettyä luonnetta.

    P.S. Ja kiitos Marimenten maininnasta 🙂

    1. Avatar

      Italiassa on paljon rappioromantiikkaa, juurikin kaunista mutta parhaat päivänsä nähnyttä. Venetsiassa se luo erityisesti kontrasteja, mutta samaa on esimerkiksi Sisiliassa.

  4. Avatar

    Ah, maaginen paikka se on, olen samaa mieltä. Kyllä sinne vain pitää takaisin mennä vielä monta kertaa. Ja asunto Venetsiasta tai melkein mistä vain Italiasta olisi unelma! Ehkä meidän pitäisi koota muutama Venetsia-fani ja alkaa asunnonmetsästykseen 😀

    1. Avatar

      Kimppakämppään tosiaan olisi helpommin mahdollisuuksia…

  5. Avatar

    Jaa, pitäisköhän sitä harkita ensimmäistä Venetsian-matkaa?

    1. Avatar

      Ajattelin mennä ensi kesänä yhdeksännen kerran ja olla viikon. 🙂

  6. Avatar

    Ihan on samannäköisiä rötisköjä tuossa lähi-venetsiassa Pietarissa.

    1. Avatar

      Onpa siellä Esa taas negatiivisena. En minä nyt 1400-luvulta peräisin olevia palazzoja kävisi rötisköiksi sanomaan, mutta makuja on tietty monia.