Tästä ei maisema parane! Leitisvatn, Färsaaret

Tästä ei maisema parane! Leitisvatn, Färsaaret

Ensimmäisen Färsaarten päivän sateen jälkeen oli ihana yllätys herätä auringonpaisteeseen. Pilvien raosta aurinko toki sädehti, ei mitenkään kirkkaalta taivaalta, mutta paisteeksi sekin lasketaan. Koska Färsaaret on luontoa, luontoa ja luontoa, lähdimme luontoon. Ja koska emme ole eräjormia emmekä lähdössä telttailemaan emmekä edes trangiaa pakkailemaan, oli ensimmäinen luontokohde Vágarin saarella lähellä lentokenttää, ihan ihmisasutuksen kupeessa ja polku perille asti. Leitisvatn on Färsaarten suurin järvi, joka oikeastaan päättyy Atlantin yläpuolelle ja josta suihkuaa putous suoraan alas mereen. Tästä reitistä sanottiin, että jos luontoon ei muuten mene, olisi tämä ainakin nähtävä.

Leitisvatn

Turisti-info (lentokentällä) neuvoi reitin. Mitään karttaa ei ollut kuin seinällä. Kehotettiin ottamaan siitä kuva. Vaihtoehdot: onneton palvelu tai niin helppoa, ettei karttoja tarvita. Jälkimmäinen osoittautui oikeaksi. Nousimme Miđvagurin kylästä suunnilleen kirkon takaa sinne, missä talot loppuvat. Siinä oli pieni portti, josta en olisi arvannut mennä läpi ilman tietoa oikeasta paikasta. Portista tulee aina olo, kuin olisi menossa toisen ihmisen maille.

Färsaarilla sään sanotaan vaihtuvan hetkessä, ja näin on. Välillä laitoin aurinkolasia nenälle, hetken päästä otin pois ja vedin huppua silmille suojaamaan tihkusateelta. Kohta avasin takkia ja pian taas vedin kaulusta korkeammalle. Vähän puolihysteerisenä odotin, koska nousee sumu. Siitä varoitetaan kaikkialla: sumu voi nousta milloin vain ja todella lyhyessä ajassa. Sitten pitää vain odotella paikalla, pukea kaikki vaatteet päälle ja syödä suklaata. (Tarkemmin voit lukea vaikka Destination Unknown -blogista, jonka kirjoittaja Satu tietää vaeltelusta ja ulkoilmaelämästä noin sata kertaa sen minkä minä.) Polku oli aika mutainen ja sitä halkoi kaiken aikaa pieniä puroja. Ihan kevyissä tennareissa en siis lähtisi, vaikka maasto oli helppoa kulkea eikä vaatinut kävelyä kummempia taitoja. Tällainen luontoilu on minulle aivan täydellistä: lähin kylä melkein näkyy koko ajan, mutta kaikkialla on niin kaunista, että voisin vain istua penkille syömään keksejä ja tuijottaa kaukaisuuteen. (Arvaa, teinkö niin?)

Leitisvatn

Leitisvatn

Leitisvatn

Leitisvatn

Untitled

Lampaat. Niitä on Färsaarilla kaikkialla. Niitä laidunsi hotellin kulmalla, niitä käyskentelee ruohoa mutustelemassa siellä, mihin ikinä silmät vaikkapa maantien varressa kääntää. Niitä toki oleili myös siinä polun tuntumassa, mutta ovat sen verran ujoja kavereita, että lähelle eivät päästä. Mutta nyt oli lampaiden aika tulla alas läheisiltä kukkuloilta. Oli mielenkiintoista seurata, miten se tehtiin. Ei tarvittu kuin muutama mies ja koiria, jotka olivat niin tohkeissaan ja niin onnellisia päästessään töihin. Miten taitavia olivatkaan! Välillä isäntä antoi ohjeita viheltämällä sille, joka oli ajamassa, mutta toinen, joka varmisti lampaiden kulkevan oikeaan suuntaan, osasi lymyillä harjanteiden ja ruohotuppaiden takana poissa näkyvistä. Jouduimme odottelemaan hetken matkan jatkamista, koska liika ihmismäärä voi saada jo kokoon ajetut lampaat hajaantumaan. Mikäs siinä oli odotellessa. Vaihteeksi paistoi taas aurinko, keksejäkin oli vielä jäljellä eikä jylhä kallio selän takana hullumpi ollut.

Leitisvatn

Leitisvatn

Leitisvatn

Leitisvatn

Untitled

Siinä, missä järvi päättyy, alkaa meri – toki kymmeniä metrejä alempana. Siinä kalliolla istuskellessa ja eväitä syödessä tuntui, kuin olisi ollut maailman laidalla. Jossain kaukana lännessä tulisi seuraavaksi vastaan Grönlannin eteläkärki ja seuraavana Amerikka.

Leitisvatn

Leitisvatn

Leitisvatn

Paremman näkymän saamiseksi putoukselle piti vielä kavuta kivikkoista rinnettä vähän ylemmäs. Näköala sen kun vain parani. Siinä olisi istuskellut auringonpaisteessa vaikka kuinka kauan ja vain katsonut, kuinka valtameri lyö rantakallioihin, kuinka vesi syöksyy alas järvestä ja kuohuihin muodostuu pieniä sateenkaaria, mutta siinä maailman laidalla oli lämpöasteita noin kymmenen ja merituuli puhkui sen verran, ettei pipo ollut lainkaan liioittelua.

Leitisvatn

Leitisvatn

Paluumatkaa taitoimme vähän offroadina, vaikka polkuja pitkin pitäisi kulkea. Alkuun polkua ei löytynyt, ja kun se osui silmiin, oli polte kuitenkin nähdä, millaiset näkymät ovat läheiseltä jyrkänteeltä. Tätä ei ehkä pitäisi sanoa ääneen, mutta minusta tuntuu, että tällainen kevyt luontomatkailu saattaa vielä lisääntyä. Alan ymmärtää, miksi jotkut pakkaavat rinkan ja sinne teltan ja… Siis en minä aio moiseen ruveta, mutta tallaisia muutaman tunnin kävelyjä taitaa kaupunkilaistyttökin yhä enemmän kaivata. Ja mikä parasta, näin sesongin ulkopuolella täällä ei ole juuri muita. Yksi pariskunta söi eväitä siinä paremmalla näköalapaikalla, ja pari laumasta jäänyttä lammasta piti seuraa hetken paluumatkalla. Jyrkänteen karuus, meren voima, muutama lintu – mikä rauha.

Leitisvatn

Leitisvatn

Leitisvatn

Yhteistyössä Visit Faroe Islandsin, Atlantic Airwaysin, Hotelli Føroyarin ja 62°N:n kanssa

Next Post:
Previous Post:
There are 54 comments for this article
  1. Avatar
    Arja / Haavematkoja at 20:59

    Ihanalta näyttää ja kuulostaa! Kyllä sinun ja Sadun jutut noista saarista kertovat nyt sellaista, että itsekin pitää vielä päästä. Mahtavaa, että sinunkin sisäinen eränainen heräsi, en yhtään ihmettele että noissa maisemissa 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 18:20

      En mä eränaisesta tiedä, kun illalla kuitenkin menen valkoisiin lakanoihin suihkun kautta. 🙂 Onhan näitä luontokohteita ollut ennenkin. Färsaaret ehkä vain on helpommin miellettävissä sellaiseksi kuin vaikka Réunion tai Taiwan, jossa paljon kuljimme kansallispuistoissa. Toki reitit helppoja. Mutta taiwanilainenhan itse sanoo “we don’t hike, we walk”. Sisäinen taiwanilaiseni ajattelee juuri näin. 🙂

  2. Avatar
    Ansku BCN at 15:37

    Taas niin upeita maisemia, että huh! Reissujuttujen lukeminen ei kyllä tee hyvää mun arkielämällä ja parisuhteelle, kun nillitän koko ajan vaan, että “me ei koskaan käydä missään…” :). Vaikka oikeasti käydään, mutta kun maailmassa on niin järisyttävän upeita paikkoja ja haluttaisi käydä kaikissa. Nyt. Heti.

    • Avatar
      Annika Author at 18:17

      Minä nillitän pahimmillaan jo kohteessa, että miksi ollaan täällä eikä jossain mielenkiintoisemmassa, vaikka enpä ole tainnut tosi tyhmässä paikassa olla koskaan. 🙂

  3. Avatar
    Stacy Siivonen at 16:41

    Oikein hienot maisemat! Itse asiassa kuvat ovat jopa kuumottavia, kun ovat noin lähellä jyrkännettä. Mutta mahtuu sinne toki yksi humoristinenkin, kun istut keskellä tipun paskaa…. Hyvä, ettei ainakaan sumu päässyt pilaamaan maisemia.

    • Avatar
      Annika Author at 18:16

      Ai istun? Ei minulla ainakaan vaatteissa ole kakkaa ollut. Lampaan jätös olisi todennäköisempi. Sitä on ihan kaikkialla. Astumisen välttäminen jokseenkin mahdotonta.

  4. Avatar
    Marikaw at 17:00

    No on kyllä huikeet näkymät! Vähän vois jännittää tuolla reunalla. 😀 Varmasti oli mahtava reissu ja kiva että oot löytänyt myös luontokohteista hyviä puolia!

    • Avatar
      Annika Author at 18:15

      Onhan mulla näitä luontojuttuja olut paljon ennenkin, milloin mistäkin. Färsaaret oli ehkä ensimmäinen luontokohde, jos niin voi sanoa. Toisaalta Réunionkin oli, Madagaskar, Uganda… Onhan noita. 🙂 Mutta hieno kohde tämäkin kerta kaikkiaan.

  5. Avatar
    Venla / Breezes from my Atlas at 18:07

    Onpas kaunista, tulee Islanti mieleen! Noi lampaat ja jyrkänteet etenkin on ihan huikeita, olis hienoa nähdä livenä.

    • Avatar
      Annika Author at 18:12

      Lampaat kulkevat ihan uskomattomissa paikoissa. Ei käsitä, miten käyskentelevät melkein pystysuorilla rinteillä.

  6. Avatar
    Rosita at 20:02

    Aivan mahtava meri!

    Tuon maailman reunalla-fiiliksen mäkin olen käynyt kokemassa Norjassa. Avomerta katsellessa aivot ihanasti sumenee ja pääsee rauhoittumaan ja unohtamaan kaikki huolet. Pää tyhjenee ja sielu tuulettuu!

    • Avatar
      Annika Author at 16:54

      Erilainen on tunne jylhällä kalliolla kuin hiekkarannalla, vaikka meri olisi edessä. Kuinka tuossakin olisi istunut vaikka kuinka kauan (jos ei olisi tullut kylmä).

  7. Avatar
    Laura – Urbaani viidakkoseikkailijatar at 10:09

    Tosi kaunista! Muistuttaa mua Islannista. Färsaaret vaikuttaa tosi kiinnostavalta ulkoilukohteelta. Tuntuu muuten olevan aika nouseva matkakohde tällä hetkellä. Ihania lampaita ja lammaskoiria :).

    • Avatar
      Annika Author at 14:52

      Färsaaret on Islantia vihreämpi. Islantia olen kyllä nähnyt vähemmän, mutta vastaavaa ihan kasvitonta “kuumaisemaa” ei Färsaarilla ole.

  8. Avatar
    Virpi /Täynnä tie on tarinoita at 10:12

    Aika rentouttavan ja ihanan näköistä! Kyllähän noissa maisemissa patikoisi! 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 14:53

      Färsaarten maisemat ovat kuin luotuja patikointiin! Valitettavasti säät eivät olleet ihan puolella.

  9. Avatar
    Hanna / Ranskatar reissaa at 10:32

    Voi mitkä maisemat! En ole aikaisemmin edes haaveillut reissusta Färsaarille, mutta näitä kuvia katsellessa tuli fiilis, että voisihan sielläkin joskus käydä 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 14:54

      Matkablogien huono puoli on juuri tässä: ne luovat uusia tarpeita. 🙂 Färsaaret oli minusta aivan huikean hieno reissukohde!

  10. Avatar
    Meri / Syö Matkusta Rakasta at 15:41

    Postausta avatessa ajattelin että plääh, Färsaaret, tylsää, ei kiinnosta kohteena yhtään. Mutta onnistuit kyllä istuttamaan pienen Färsaari-siemenen itämään tämän ihmisen aivoihin. Sanoisin postaustasi siis tältä kantilta onnistuneeksi! Aivan ihanan näköistä nimittäin, wau. Ja lammaskoirat ja niiden toiminta isäntänsä kanssa on aina vaan jotenkin ihan käsittämättömän hienoa. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 19:48

      En minäkään ollut kiinnostunut tällaisista kohteista lainkaan vielä joitain vuosia sitten. Nyt olin niin fiiliksissäni, että hyvin voisin matkustaa toistekin. 🙂

  11. Avatar
    Mia / Elämää ja Matkoja at 11:44

    Färsaaret on ollut aiemmin tuttu vain nimenä; en tiennytkään, että siellä on näin upeita rantakallioita.
    Noissa maisemissa kävellessä ja merta katsellessa stressi ja kiire takuulla kaikkoaa. Ei lainkaan hassumpi idea matkakohteeksi!

    • Avatar
      Annika Author at 15:16

      No ei todellakaan hassumpi kohde! Lähtisin koska vain takaisin!

  12. Avatar
    Terhi / Muru Mou at 17:00

    Mulla on ollut Färsaaret jo useamman vuoden toivelistalla ja nyt viime aikoina olen yrittänyt suostutella poikaystävää reissukaveriksi. Mutta kun sitä ei kiinnosta Färsaaret lainkaan! En ymmärrä. Taidan näyttää nämä kuvat sille, luulis muuttavan mielensä 🙂 Hyvä vinkki mennä tuonne(kin) sesongin ulkopuolella, noissa maisemissa mieluiten on ilman muita!

    • Avatar
      Annika Author at 21:25

      Joo, näytä näitä ja muita postauksia. Ruokakin on hyvää. Näytä niitäkin kuvia. 🙂

  13. Avatar
    Sanna / From London at 17:33

    Vautsi, noi kuvat vetää aivan hiljaiseksi. Sain pieniä Islanti-viboja, vaikka toki luonto on siellä paljon karumpaa. Täytyy sanoa, että Färsaaret ei ole varsinaisesti koskaan kiehtonut, mutta jos sieltä löytyy tällaisia maisemia niin miksi ei!

    • Avatar
      Annika Author at 21:27

      Juuri reissussa puhuttiin, että muutama vuosi sitten olisimme viitanneet kintaalla itsekin tällaisille paikoille. Mutta mitä enemmän on nähnyt, sitä enemmän alkaa arvostaa kaikenlaista erilaista, vaikka sitten Färsaarten karua luontoa.

  14. Avatar
    Henna /suurin onni at 20:49

    Upeita kuvia, erityisesti nuo putouksesta olevat, vau mitkä tyrskyt! Joskus tuonnekin, hyvä vinkki lähteä sesongin ulkopuolella. Minä mielelläni otan sen teltankin matkaan mukaan, vaikka ihan yhtälailla maistuvat puhtaat lakanat ja päiväretket – olen kaikkiruokainen 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 21:28

      Färsaarilla voi telttailla. Me nähtiin! Ihan Tórshavnin kupeessakin oli pikkuinen kupoliteltta puron rannalla. Tuttu oli myös telttailuut, ja myrskyllä saivat pelätä teltan lähtevän lentoon. Oli pitänyt kasata kiviä reunoille. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 12:30

      Lampaita on kaikkialla. Koska ovat niin paljon ulkona, eivät ole erityisen tottuneet ihmisiin ja vähän ujoja, mutta niin suloisia.

  15. Avatar
    Tiia/ReiseReise at 16:01

    Joo’o aikamoisia maisemia! Luin itse asiassa tämän jo puhelimella, mutta kyllä vaan kuvat näyttää paremmilta näin tietokoneen ruudun välityksellä. 😀

    • Avatar
      Annika Author at 18:22

      Mobiilisti kuvat ovat tosi pikkuruiset. Nämä jylhät kuvat vaativat kyllä kunnon mittasuhteet!

  16. Avatar
    Jenni / Unelmatrippi at 18:58

    Aika karun – ja samalla tosi hienon – näköisiä maisemia. Ja lampaat, ne ovat mielestäni jostain syystä tosi symppiksiä. 🙂 Färsaaret ei ole itselläni ollut kiinnostuksen kohteena matkailumielessä, mutta kivalta tuolla kyllä näyttää.

    • Avatar
      Annika Author at 20:32

      Niin, ei kaikkien tartte kaikesta tykätä. 🙂 Minusta Färsaaret oli ihan huippu! Ja lampaat. <3

  17. Avatar
    lena / london and beyond at 12:08

    Siis mä en kestä näitä kuvia ja maisemia, tuolla on niiiin kaunista. Mun fiilis Färsaarista on sellainen, että siellä aika pysähtyy, asiat tapahtuvat kun tapahtuvat ja ihmiset ovat aika rentoja. Kaveri kertoi joskus, että noin 20c lämpöasteet ovat aika harvinaista herkkua ja hyvän sään sattuessa kaupat saattava jopa sulkeutua. Säästä pitää nauttia. 😀 Mä en aiemmin voinut kuvitellakaan reissaavani “kylmiin” kohteisiin, jotka muistuttavat edes etäisesti Suomea. Eli Manner-Norja, Färsaaret, Huippuvuoret jne. olivat pois laskuista. Arvaas, ovatko enää? D

    • Avatar
      Annika Author at 14:07

      Puhuttiin matkalla, että ei mekään oltaisi innostuttu tällaisista vielä vuosia sitten. Islanti 2007 oli vähän siinä ja siinä, että kiinnostiko sekään. Nyt voisin hyvin lähteä koluamaan sitäkin pidemmäksi aikaa. Färsaaret oli ihan huippu, samoin Grönlanti.

      Nyt tosiaan ei ollut sellainen sää, että olisi kauppoja suljettu. Kaikki toimii ja sujuu siinä missä Suomessakin. Ainoa poikkeus oli ravintola, jonka kanssa olin yhteydessä. Heillä meni päiviä vastata viesteihin, ja kun kysyin, onko jotain tapahtunut, tuli äkäistä viestiä, ettei saa painostaa. Kaikki jo sovitut jutut menivät pieleen, kun asioiden hoitaminen oli niin hankalaa. Mutta se oli onneksi ainoa.

  18. Avatar
    Lotta Watia | Unagidon at 12:33

    Siis voi että, niin upeeta ja jylhää maisemaa! Färsaartakin on nyt hehkutettu oikein urakalla, eikä kyllä varmasti suotta. Kyllä lähtisin mielelläni!

    • Avatar
      Annika Author at 14:09

      Destination Unknown -blogin Satu oli juuri ennen meitä Färsaarilla. Muualla wn ole nähnyt. Mutta me varmasti hehkutetaan, koska Färsaaret on ihan huippu paikka!

  19. Avatar
    AnnKat at 16:02

    Maisemat ovat kyllä aivan mielettömiä. Tuollaisiin maisemiin voisin kyllä mielelläni itsekin lähteä. 🙂
    Nuo jyrkänteeltä alas otetut kuvat ovat kyllä itselle jo vähän hurjia…

    • Avatar
      Annika Author at 13:41

      Oma matkakaverinikin kärsii korkeanpaikankammosta. Totesi vain, että voihan näitä jyrkänteitä katsella vähän keskemmältäkin. 🙂

  20. Avatar
    Anna / Tämä matka-blogi at 17:14

    Lammaskoira <3

    Mä seurailin pitkään Espanjan Tolox nimisessä kylässä jossain kaukana hevonkukussa, miten isäntä ja koira paimensi isoa lammaslaumaa. Ihan mahtavan näköistä! Aivan mieletönä yhteistyötä.

    • Avatar
      Annika Author at 13:40

      Koiran älykkyys oli ihan hämmentävää, miten luimi matalana, pysytteli piilossa, liikkui omatoimisesti lauman mukana tukkimassa tietä, jos laumasta tulisi irtiottoja. Ja se toinen, jolle riitti, että isäntä vähän vihelteli pilliin ja huitaisi kädellä suuntaa, mihin mennä. Vaikuttavaa!

  21. Avatar
    Miika ♥ Gia | matkakuume.net at 18:21

    Nää on just sellaisia maisemia missä huomaa oman pienuutensa. Huikeaa.

    Meille kävi tuon ulkoilun kanssa vähän samalla tavalla. Ei oltu ajateltu olevamme oikein vaellushenkisiä ihmisiä, kunnes löydettiin paikkoihin missä trekkaaminen olikin aivan huippuluokkaa. Vähintäänkin päivätrekkejä tulee siis jatkossakin, ja ehkäpä vielä sen teltankin kanssa jossain vaiheessa…

    Färsaaret on kuitenkin saaneet sen verran kyseenalaista julkisuutta valaidenlahtaamisperinteensä takia, joten ei kolkuttele meidän kohdelistan kärkipäitä vaikka muuten upealta kohteelta vaikuttaakin.

    • Avatar
      Annika Author at 13:38

      On hyvä noudattaa omia periaatteita, vaikka juuri valasasiassa. Myönnän, etten ajatellut itse valaita kuin sen hetken, kun ne tulivat paikallisen kanssa puheeksi hänen aloitteestaan.

    • Avatar
      Nimetön at 17:57

      Ihan mielenkiinnosta, mikä oli hänen kantansa asiaan? Voisin kuvitella että tässä asiassa on jyrkkiä näkemyseroja, eikä varmaan ihan vähiten sukupolvien välillä.

    • Avatar
      Annika Author at 19:00

      Kapteeni ei oikeastaan ottanut kantaa. Kertoi vain jotain dokumenttia(?) kuvatun siinä Vestmannan satamassa. En tunnistanut nimeä, jonka mies mainitsi. Ehkä tunnettu eläinaktivisti? KApteeni vain totesi jotenkin niin, että kun meillä täällä on tätä valaanpyyntiä. Ei ehkä ollut vastaan, kun noin totesi.

  22. Avatar
    Kohteena maailma / Rami at 21:56

    Näistä kuvista tulee mieleen itselle Irlannin länsirannikko kokonaisuudessaan etelästä pohjoiseen ja olihan samanlaisia kalliotiputuksia siellä Cliffs of Moherin muodossa. Färsaaret on itseä kiinnostanut yläasteelta saakka, kun tein siitä esitelmän, jossa piirsin mm. A3:lle omasta mielestä varsin onnistuneen Färsaarten kartan 🙂 Jonain päivänä varmasti vielä tuonne!

    • Avatar
      Annika Author at 13:36

      Cliffs of Moherissa on jotain samaa, kyllä. Mutta Färsaarilla sitä on kaikkialla. Mene ihmeessä. Färsaaret on hieno paikka!

  23. Avatar
    Mirje / Kotona kaikkialla at 23:31

    Upeita kuvia! Jäin niitä fiilistelemään useammaksi hetkeksi 🙂 Huomenna me otetaan vuokra-auto alle ja suunnataan Skotlannin pohjoisosiin, siellä toivottavasti vastassa vähän samantyyppisiä maisemia ja yhtä kirkas keli.

    • Avatar
      Annika Author at 13:35

      Kiitti! Ei Skotlannissa ihan näin karua ainakaan ollut, mutta kaunista kyllä. Nauttikaa!

  24. Avatar
    Jenna / Journey Diary -matkablogi at 14:15

    No ei kyllä maisemat tuosta paljoa parane, oikeassa oot! Hurjalta näyttää jossain kuvissa, oon niin korkeanpaikankammoinen!

    • Avatar
      Annika Author at 14:48

      Färsaaria voi ihailla muualtakin kuin ihan reunalta. 🙂 Minun on pakko päästä katsomaan, mutä kulman tai reunan takana on. Onneksi en kärsi kammosta.

  25. Avatar
    Sukellus Asiaan at 12:29

    Oijoi, kyllä on upeita maisemia! Tiedän tuon tunteen, kun luontomatkailukärpänen meinaa vähän salakavalasti puraista. Itsekin alan vähitellen ymmärtää, miksi jotkut pakkaa reppuunsa teltan ja trangian…

    • Avatar
      Annika Author at 13:22

      Minun on helppo ymmärtää retki-ihmisiä, mutta tiedän, etten ole itse siihen kykenevä. Muutaman tunnin jutut ovat riittäviä. Tietenkin minusta olisi ihanaa olla loistavassa kunnossa oleva eräjorma, joka ei näänny rinkan alle ja jaksaa kavuta vaikka kuuhun, mutta kun en ole. Mutta kun tuntee omat mieltymyksensä ja henkiset ja fyysiset rajansa, on kiva reissata juuri sillä omalla tyylillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.