Olen ehtinyt reaalielämässä jo vaahdota kaikille, jotka ovat halunneet (tai kohteliaisuuttaan suostuneet) kuunnella, miksi purjehdus Star Clipperillä oli kaikkien rentouttavien lomien aatelia. Olin laivaan astuessani enemmän loman tarpeessa kuin ehkä ikinä. Asetin tavoitteet, jotka riittäisivät tekemään viikosta onnistuneen: uusi kokemus, rentoutuminen, aurinko (sääennusteista huolimatta), hyvä ruoka, turkoosi vesi, valkoiset hiekkarannat, kymmennen tunnin yöunet, hyvä palvelu, lepo, edes yksi kaunis auringonlasku.
Star Clippers tarjosi todella uudenlaisen elämyksen. Kokemukseni purjelaivoista rajoittui tähän asti Tall Ships Racen aikaan Aurajokeen parkkeeranneiden laivojen ihailuun ja yksiin häihin Suomen Joutsenen kannella. Ai niin, ja kerran olin tunnin purjeveneessä Lohjanjärvellä. Risteilyistä valtavilla risteilijöillä Karibialla oli useita kokemuksia myös. Mutta lähtiessäni en tiennyt, millainen elämys purjelaiva voi olla. Nyt tiedän, että purjehdusloma voi olla rentouttavinta ikinä. (Ei siellä itse tarvitse purjehtia. Sen kun nautiskelee vain.) Uusi kokemus. Check!
Tavallisesti joka satamassa kaikkialle höyryävä matkailija ei pääse toteuttamaan tätä tarvettaan ainakaan Thaimaan-purjehduksella. Satamista vain yksi oli sellainen, missä oikeasti oli jotain varsinaista tekemistä, jollei rannalla hengailua ja mahdollista kanootilla melomista lasketa (ja jos ei osallistu maksullisille retkille, jotka vievät jonnekin kauemmas). Sama meininki jatkui laivalla. Siellä ei ole katkeamatonta viihdetarjontaa. Siellä voi oikeasti kokea tylsyyttä. Milloin haluaa rentoutua ja levätä, ei kaipaa muuta. Tylsyys on ihan parasta. Silloin voi illallisen jälkeen mennä hyvillä mielin nukkumaan (tai katsomaan kannelle tähtiä). Rentoutuminen. Check! Lepo. Check! Kymmenen tunnin unet. Check!
Sää todellakin on nykyään aika hämmentävä juttu. Joulukuussa Thaimaan pitäisi kylpeä auringossa. Sadekauden olisi pitänyt olla ohi jo aikaa sitten, mutta ennusteet näyttivät ennen lähtöä sadetta joka päivälle. Mutta hyvin kävi. Vain yhtenä päivänä istuin hetkisen rannalla sadeviittaan kääriytyneenä, ja kun palasin laivaan, aurinko sitten paistoikin loppupäivän. Langkawilla sade yllätti skootterityypit ehkä puoleksi tunniksi. Aurinkoterapia oli tarpeeseen. D-vitamiinit tuli tankattua. Samaa varmaan ajattelivat ne muutamat punaiseksi palaneet, jotka vain lisäsivät suojakertoimen 8 öljyä. Aurinko. Check!
Mitäpä muuta pienillä saarilla Thaimaassa olisi kuin valkosia hiekkarantoja ja turkoosia vettä? Minulle ne kuitenkin ovat useimmiten vain kuvia ja mielikuvia, koska rantalomat Thaimaassa ovat aika vieraita. Mutta kun tavoitteena on levätä, ei paljon parempaa ole kuin nuokkua varjossa, ottaa päiväunet, katsoa merelle, käydä välillä uimassa tai snorklaamassa. Ja kyllä. Rannat olivat valkoisia. Vesi oli juuri niin turkoosia kuin kuvissa. Check! Check!
Kun kyydissä on 87 matkustajaa ja 79 miehistön jäsentä, odotin hyvinkin henkilökohtaista palvelua. Toki suuri osa miehistöstä on muissa kuin asiakaspalveluhommissa ja näkyy kansilla vain silloin tällöin hymyilevinä kasvoina tai oikeasti työn touhussa köysien tai huoltohommien parissa. Ihan sitä henkilökohtaisuutta en tavoittanut, mitä odotin. Toisaalta suomalainen on aika helposti huomaamaton, ei tuo itseään esille – ja silloin jää myös varjoon. Toki en moittiakaan voi. Alkuperäinen hyvä palvelu -tavoitteeni täyttyi kyllä. Palvelu. Check!
Jos ikinä olet ollut risteilyllä (Välimeri, Karibia tms.), tiedät, että koko ajan on mahdollista syödä. Star Clipperillä meininki on sama. On ruokailuajat, mutta nälkäisimmille välipalaa ja hedelmiä esillä koko ajan. Ruoka oli hyvää. Jos joku muuta väittää, valehtelee. Kaiken on oltava mukana matkassa, koska lähes asumattomilta pikkusaarilta ei ruokaa ja juomaa täydennetä. Siksi oli hämmentävää, kuinka paljon kaikkea tuoretta vihannesta ja hedelmää oli tarjolla aina. Minusta ruoassa panostettiin nimeomaan laatuun ja myös terveellisyyteen. Karibian-risteilyjen pitsa, ranet, hampparit ja muu helppo rasva -osastoa ei ollut. Aamiainen ja lounas tarjotaan seisovasta pöydästä, illallinen tarjoillaan pöytään. Alku-, väli-, pää- ja jälkiruokavaihtoehtoja on useita. (Kuvissa ensimmäisen illan illalliseni) Hyvä ruoka. Check!
Ja kun veden äärellä ollaan, kyllä minä kaipailen auringonlaskuja. Illat saattoivat pilvistyä, mutta tavoitteeni edes yhdestä kauniista auringonlaskusta täyttyi kyllä moninkertaisesti. Myönnän, että terveellisyydestä kyllä lipsuin, kun aika mielläni tuijottelin auringonlaskuja sampanjalasi kädessä. Mutta voi sitä tunnetta. Nautinnollinen päivä takana, purjeet nostettu, laiva lipuu hiljalleen ja äänettömästi eteenpäin, aurinko laskee, lasissa kuplii. Silloin kuplii mielessä myös onni. Auringonlaskut. Check!
Minulla oli odotuksia. Ne täyttyivät kaikki. Viikon jälkeen rantautui aivan eri tyttö kuin se stressikimppu, joka astui laivaan. Kaikkein rentouttavin lomaviikko ikinä. Check!
Yhteistyössä Star Clippersin kanssa
4 comments
Olen jo pitkään lukenut näistä Star Clippers -risteilyistä purjeiden kiilto silmissäni. Ja näiden sinun kokemustesi perusteella tuollainen risteily täyttäisi omatkin odotukseni.
Isolle kerrostaloristeilijälle en lähtisi, mutta tällainen merellä olo kiinnostaa kyllä. Ehkä vielä jonain päivänä…
Mulla reissukaveri sanoi, että tällä risteilyllä oli yksi huono puoli: isot Karibian-risteilijät eivät tunnu enää miltään, vaikka ollaan molemmat tykätty aina niistäkin. 🙂 Tuo oli todella hieno kokemus. Yritän jakaa sitä paloissa, että saan itsekin fiilistellä pidempään.
Näyttää ja kuulostaa aika täydelliseltä risteilyltä. Olisi kiva kokea joskus! Pitää jäädä seuraamaan sun muita postauksia aiheesta..
Se oli kyllä. Nautin aivan valtavasti. Olen ollut risteilyfani aina, mutta olihan tämä ihan erilainen. Kohteet eivät yhtä kiinnostavia kuin risteilyillä aikaisemmin, mutta juttu olikin enempi siinä matkan tekemisessä.