Type and press Enter.

Aikuisten InterRail, osa 3. Käytännön kokemuksia

Kun matka jatkui Madridista Barcelonan kautta kolmeasataa Perpignaniin, aloin viimeistään olla sitä mieltä, että ei tämä välttämättä ole viimeinen InterRail ollenkaan. Ajoituksen voisin vain miettiä toisin: suunnittelemattomaan säätämiseen alkukesä olisi parempi kuin elokuun alku, jolloin aika moni muukin eurooppalainen alkaa ajella junalla. 

Minulta on kysytty vinkkejä aikuisten InterRailiin. Samat seikat pätevät tietenkin myös nuorten tai senioreiden reiliin, koska eihän niissä muuta eroa ole kuin hinta. Yhden kerran kokemuksella en suinkaan ole asiantuntija, mutta joitain käytännön asioita pystyn kokemuksesta kertomaan.

Interrail lipun valinta

Lipputyyppejä on aika paljon erilaisia. Olennaisinta on valita aika, ollako 15 päivää,  22 päivää vai kuukauden. Kahden viikon ja kuukauden lippuihin liittyy mahdollisuus valita vaihtoehto, jolla voi matkustaa koko voimassaolon ajan vaikka monta kertaa joka päivä, tai sellainen, jolla voi matkustaa vain tiettynä määränä päiviä. Jos tietää haluavansa viettää joissain kohteissa yhtä tai kahta yötä pidempään, rajattujen matkapäivien lipulla voi säästää satasia. Kolmen viikon lipussa ei tätä edullisempaa vaihtoehtoa ole.

Lisäksi on valittava 1. ja 2. luokan välillä. Ykkösluokka on aina satoja euroja kakkosta kalliimpi. Joissain junissa ei 1. luokkaa ole lainkaan, ja vaikka se olisi, mukavuus ei välttämättä ole parempi. Toisaalta ykkösessä vaikutti olevan yleensä väljempää, paikkalippuja oli helppo saada juuri haluttuun junaan, ja vaikkapa Sloveniasta Itävaltaan tarjolla oli lehtiä ja pikkupurtavaa kuin lentokoneessa.

Tässä on muutama esimerkki VR:n 1.1.2016 alkaen voimassa olevista hinnoista:

1 kuukauden lippu, ei matkustuspäivärajoitusta: 963 (1. lk) / 626 (2. lk)
1 kuukauden lippu, matkustaa voi 15 päivänä: 723 / 463
1 kuukauden lippu, matkustaa voi 10 päivänä: 588 / 374  

Myös sillä on merkitystä lipun valintaan, missä sillä ajattelee matkustaa. Läntisessä Euroopassa junaliput ovat kalliita, eli reililipulla voi säästää hyvinkin paljon. Sen sijaan idässä ihan tiskiltä ostamalla liput voivat olla niin edullisia, että reililippu voi tulla erikseen maksettuja matkoja kalliimmaksi.  

Untitled
Ensimmäinen suunnittelupalaveri Wienin asemalla
Untitled
Mobiilisovellus on oiva työkalu aikataulujen suunnitteluun.

Reittisuunnittelu

Reittisuunnitteluun käytin sekä karttaa että mobiilisovellusta. Kartalta näkee junareitit mutta myös ne lautat, joihin pääsee reililipulla. Kartalta näkee myös, mille reiteille on saatavissa myös lisämaksuttomia junia, sillä aika usein nopeimmat vaihtoehdot vaativat reilaajaltakin paikkalipun ostamista.

Sovellus on hyvä apu aikataulujen ja yhteyksien hahmottamiseen. Tein jonkin verran hakuja, ja ne pitivät suurimmalta osin paikkansa, mutta joitain tietoja oli väärin. Yhdestäkään junasta en myöhästynyt virheellisten aikataulujen vuoksi, vaan lähinnä paikkalipun pakollisuus tai tarpeettomuus saattoi olla eri kuin sovelluksen antama tieto. Sovellus oli erittäin näppärä reitin eteen päin suunnitteluun ja vaihtoehtojen punnitsemiseen. Esimerkiksi lippujen hintoja se ei kerro, mutta junayhtiöiden nettisivut vaikuttivat kokemukseni mukaan kaikki vähintään melko selkeiltä. 

Paikkaliput

Karkeasti arvioiden noin puolelle matkoista piti maksaa paikkalipusta, puolelle ei. Portugalissa paikkalippu oli vitosen, matkusti sitten yhden pysäkinvälin tai satoja kilometrejä. Espanjassa ja Ranskassa pakollisiin paikkalippuihin saattoi mennä kymppejä reililipun päälle. Näin kalliit lisämaksut tulivat minulle yllätyksenä. Budjettireissaajan kannattaa näistä ottaa etukäteen selvää.

Reilaajille on junissa kiintiöt, mikä myös tuli yllätyksenä. Vaikka juna ei olisi loppuunmyyty, voi olla, että reililipulla ei pääse, vaikka täyden hinnan maksamalla pääsisi kyytiin. Jos vaihtoehtona on ostaa satasen lippu tai odottaa toiseksi sopivinta vaihtoehtoa, ei auta kuin ajatella, että eihän lomalla niin kiire voi olla. Esimerkiksi Antwerpenista Amsterdamin lentokentälle olisi päässyt tunnissa, mutta reilikiintiö oli täynnä. 80 eurolla olisin saanut matkan. Mutta jos otin junan, jonka ajoaika oli kaksinkertainen, ei tarvinnut edes paikkalippua. 

Elokuun alussa alkoivat junat täyttyä. Jos siis lähdet junailemaan loppukesästä, jonkinlainen suunnitelmallisuus on suositeltavaa. Omaan katsotaan nyt, mihin seuraavaksi -systeemiin jokin muu ajankohta olisi parempi. Majoitusten hinnoissahan tällainen haahuilu kostautuu myös, kun jäljellä on vain rajallinen määrä vaihtoehtoja.

Meillä kävi enimmäkseen niin, että jos varasimme seuraavat liput kahta päivää ennen, saimme haluamamme. Seuraavalle päivälle ei välttämättä onnistunut. Jonkinlainen nettivarausjärjestelmä reilaajille ilmeisesti on olemassa, mutta sitä emme kokeilleet.

Matkatavarat – hienohelma junailee

Olin jo hommaamassa rinkkaa reissukesä16:n tarpeisiin, mutta sitten myönsin realiteetit: en halua ryppyisiä vaatteita. Pelkäsin, miten käy matkalaukkutytölle junaillessa, mutta turha oli pelko: hyvin kävi. Laukulle löytyi aina paikka. Joskus se oli penkin välissä, usein matkalaukuille tarkoitetussa hyllyssä, satunnaisesti käytävällä, mutta ongelmia ei ollut. Johonkinhan se rinkkakin olisi sijoitettava.

Untitled

Sanoisin, että matkatavaran muotoa tärkeämpää on, että tavaraa on sen verran, minkä jaksaa kantaa ja nostaa. Moniin juniin on edelleen korkeat portaat, ja kaksikerroksissa vaunuissa on askelmia sekä ylä- että alakertaan. Reppu-käsilaukku-matkalaukkuyhdistelmässä oli ehkä yksi liikkuva osa liikaa, ja joillekin matkoille oli vielä eväskassi niiden lisäksi. Siihen ei aina voinut luottaa, että joku herrasmies olisi apua tarjoamassa. Eli jos kokee tarvitsevansa viisi paria kenkiä (minähän en tietenkään tunne ketään, joka sellaista määrää mukanaan pitäisi…), täytyy pitää huoli, että pystyy ne saamaan junaan. Muuten on aika samantekevää, missä matka-arkussa kenkiä kantaa.

Ruokahuolto

Junailu alkoi muuttua suorastaan luksukseksi, kun ymmärsin alkaa panostaa ruoka- ja juomapuoleen. Nälkäisenä kaikki on ankeaa. Ja jos matka on pitkä, usein on perillä lounasaikaan – tai juuri sen päätyttyä. Niin monessa maassa on turha haaveilla kunnon ruoasta väärään aikaan. Mutta kun on junassa herkutellut riittävästi, ei ole edes lounasstressiä. 

Untitled

Untitled

Ravintolavaunujen antimet olivat aika heikot. Harvoin kävin katsomassa, mutta nahkeat muovikelmusämpylät ovat ankeita kaikkialla. Yöjunassakaan ei kuppinuudelia ja kolmioleipää kummempaa ollut tarjolla, mutta hyvää viiniä kyllä. Yöjunan eväistä ja meiningistä muutenkin on lisää täällä. Poikkeus tarjontaan oli matkalla Sloveniasta Wieniin. Ykkösluokassa oli menut, kuten lentokoneessa, ja tarjolla olisi ollut sampanja-aamiaistakin ihan kohtuulliseen hintaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

2 comments

  1. Itseä on alkanut junalla matkustaminen kiinnostamaan Keski-Euroopassa enemmän, kun olen siellä nyt muutaman yksittäisen matkan tehnyt. Junan etu on siinä, että pääsee helposti kaupunkien keskustasta toiseen. Itse tykkään ajella vuokra-autolla, mutta se ei ole kätevä tutustuessa pääasiassa kaupunkeihin. Voisin jopa harkita jossain vaiheessa InterRailiä eli sain mukavasti uutta tietoa siitä aikuisen näkökulmasta.

    1. Henkisesti autoilija minäkin olen. Mutta kyllä oli junailu rentouttavampaa. Ei tarvitse miettiä pysäköintiä eikä yksisuuntaisia, ottaa sakkoja, kun ei mennytkään ihan niin kuin Strömsössä se ajelu. En minäkään ihan vielä kokonaan ole raiteille vaihtamassa, mutta melkeinpä sanoisin, ettei tämä viimeinen reili ollut.