Suomen kesä määritellään terassisään perusteella, eli hyvä on kesäsää, jos tarkenee terassilla t-paidassa eikä kastu. Tällä mittarilla kuluva kesä on ollut ainakin Helsingissä melkolailla täydellinen, mutta ilmeisesti päättyi sunnuntaina. Syksy alkaa. Tästä terassitestistä ei ole siis ehkä enää kovin paljon iloa, mutta toisaalta kahdeksan kuukauden päästä on toukokuu, ja silloin saattaa jo olla lämmintä ja aurinkoista. Voi miettiä valmiiksi, missä ottaa vastaan kesän 2023.
Tässä täysin subjektiivisessa ja vain omaan mielipiteeseeni nojaavassa testissä etsin samalla kaupungin parasta hilejuomaa eli frozendrinkkiä, joita voivat olla daiquirit ja margaritat tai ravintolan omat jäähilejuomat. Testiä on tehty vaihtumassa kokoonpanossa kolmena eri testipäivänä.
10. Kerros
10. Kerros Sokoksen ja hotellin yläkerrassa on tämän testin toinen perinteisistä ja jo pitkään toiminnassa olleista kattoterasseista. Terassilta on kivan avarat näkymät rautatieaseman ja Mannerheimintien yli Kampin keskuksen suuntaan. Testiaikaan perjantaina kello 15 asiakkaat olivat lähinnä skumppapulloja juovia naisseurueita ja jokunen pariskunta. Keski-ikä oli siinä 30 – 40 vuoden tienoilla.
Henkilökunta on toki osa paikan viihtyisyyttä, ja Kympissä oli kiva palvelu. Ilmeisesti musiikki on ollut huomaamatonta loungemusaa, koska en ole kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Daiquireja oli kahta makua (mansikka ja mango), mutta juoma ei ollut lainkaan hileinen vaan ennemmin kylmää sosetta, mutta maukas se oli. Hyvä sietääkin olla rapsakkaan 15 euron hintaan.
10. Kerros on kyllä perushyvä terassi, jolle antaisin kouluarvosanan 8 1/2.
Rooftop Miami
Rooftop Miami Stockan katolla on uusia tuttavuuksia, ja kävin siellä ensimmäistä kertaa. Testiaika oli lauantaina kello 18. Miami oli testiterasseistani ehdottomasti suurin mutta myös tyhjin. Siinä on kolme kerrosta, joista yksi on katoksen alla ja aurinkoisellakin säällä varjoinen. Keskimmäinen on avoin ylöspäin, mutta näkymiä siltä ei ole. Ylimmällä tasanteelta olivatkin lähes kaikki asiakkaat, koska sieltä oli jonkin verran näkyvyyttä, jota kattoterassilta odottaisi. Asiakkaat olivat pariskuntia (monen ikäisiä) ja tyttöseurueita (parikymppisiä).
Näkymiä ei oikein ole. Näkyy kattorakenteita eri suuntiin, mutta ei kunnollista avaraa kaupunkinäkymää mihinkään suuntaan. Sisustukseen oli ylimmällä tasolla vähän yritetty panostaa, mutta viidakkoteemaiset sermit ja pöydän kannet jäivät aika vaatimattomaksi yritykseksi. Musiikki soi bilevoimakkuudella jo alkuillasta.
Ilmeisen vähän olen käynyt Suomessa baarissa, koska taas yllätyin 15 euron hinnasta. Sillä sai täydellisesti hilejuoman määritelmän rakenteen osalta täyttävän mansikkamargaritan, joka oli maultaan aika vetinen. Kun palvelu vielä oli asiallista mutta lähinnä asian hoitamista, ei Miamille irtoa kuin seiska.
Sky Terrace
Sky Terrace Klaus K -hotellissa on myös stadin uusimpia kattoterasseja. Sen saavuttaminen on vähän hankalaa, kun pitää kävellä pitkin hotellin käytäviä. En tykkäisi asua hotellissa, jossa baariväkeä ramppaa juhlatunnelmissa ja ehkä äänekkäinäkin oven takana.
Tämä oli testiterasseistani tähän mennessä kaikkein pienin mutta ehdottomasti viihtyisin. Loungemusa soi kivalla voimakkuudella. Tuli heti mieleen, että tämä olisi kiva treffipaikka Testiaika oli lauantaina kello 19.30. Vaikuttaa, että terassille paistaa aurinko vain yhdelle kapealle sivulle. Asiakkaiden keski-ikä oli noin 30+, mutta terassista jäi Miamiin verrattuna tunne, että tänne sovin paremmin.
Kyselin täälläkin jotakin frozendrinkkiä. Vastaus vähän hämmensi: ”On mulla jäitä ja jäämurskaa, että voin mä jotain tehdä.” Sain testin kalleimman lasillisen (16,30 euroa) väritöntä ja mautonta juomaa kahdella pahvipillillä, jotka vettyivät muodottomaksi kesken juoman. Palvelun heikkoutta lisäsi vielä asiakkaaksi tulleet julkkikset tai muut VIP-vieraat, joiden passaamiselta ei oikein ehtinyt palvella muita. Myös pöytien siivoaminen asiakkaiden jäljiltä näkyi unohtuneen.
Vaikka atmosfääri toimi, henkilökunta ja juoma eivät. Ehkä seiska tällekin.
Atelje Bar
Uudistetun Tornin terassi on ihan klassikko, ja näin sen taitaa kokea aika moni muukin, koska testiaikaan lauantaina kello 16.30 se oli ruuhkainen. Asiakkaat olivat enimmäkseen pariskuntia ja keski-ikä terassitestini korkein, hyvinkin 40+. Pienen baarin molemmilla puolilla on terassit ja niillä molemmilla vain muutama pöytä. Tilaa olisi useammalle, mutta lieneekö turvallisuusmääräyksistä tai mistä johtuen, että istumapaikkoja on niin vähän. Sitkeästi kyttäämällä saa kyllä istumapaikan. Ihmiset näkyvät ottavan yhden ja lähtevän. Sen verran on tornilisää hinnoissa, että ehkä siksi ei jäädä istuksimaan pitkäksi aikaa, vaikka onhan täältä ihan parhaat näkymät niin terassilta kuin maisemavessoista. Pisteitä Atelje Bar saa myös kivasta hillitysti soivasta musiikista.
Juomalista oli varsin suppea. Seuralaiseni, joka pitää hyvistä oluista, oli varsin hämmentynyt kahden oluen valikoimasta. Hilejuomia ei ole. Cocktail-listalla on muutama vaihtoehto, joista kokeilin pari erilaista spritziä (15 e). Niiden kohdalla maku on aika standardi, eli yllätystä ei päässyt tulemaan. Pieni olut oli yli 9 euroa ja yhtä pieni lonkero 11,20, mikä oli jo melkoista rahastusta.
Tornin suhteen minulla oli suuremmat odotukset, kuin mihin paikka ylsi. Oli aivan täydellinen terassisää, mutta fiilistä viilensi vähän ynseä palvelu, esimerkiksi terassikalusteiden kantaminen pois kesken kaiken, koska alkamassa oli yksityistilaisuus terassin ilmoitettuna aukioloaikana, sekä pienenpienet tilat ja valikoiman suppeus. Toisaalta näkymät ovat 6/5. Vaikea on antaa Tornille pisteitä, mutta sanotaanko 8.
Monkey Rooftop Bar
Testin musta hevonen on Simonkentän Scandicin Monkey. Vaikka olin paikassa muutaman kerran aikaisemmin käynyt, en ollut muistaa sen olemassaoloa. Tornin terassilta se kuitenkin kivasti näkyi, joten sinne siis viimeistelemään kattoterassitesti. Testiaika oli lauantaina kello 19.
Monkeyn sisätilat ovat viihtyisät, mutta helleiltana kukaan ei tietenkään istunut sisällä. Ulkoterasseja on kaksi. Aurinko paistoi takapihan puolelle, mutta siellä näkymä oli tosi tylsä. Paremmat näkymät jäivät varjon puolelle, mutta lämpimänä iltana sielläkin tarkeni. Terassilla on myös vähän panostettu sisustukseen, vaikkei se sisätilan tyylikkyyteen mitenkään yltänyt. “Täällä on hyvä feng shui”, sanoi testikaveri. Muut asiakkaat olivat keskimäärin kolmekymppisiä.
Valitettavasti ei ollut hilejuomaa täälläkään. “Blenderi meni rikki vuonna 2017”, vastasi baarimikko ja nauroi päälle. Henkilökunnalla tuntui olevan hyvä meininki. Coctail-listalla oli kivan erikoisia vaihtoehtoja (14 e) perinteisten sijaan, mikä oli kiva yllätys, kun en kerran hilejuomaa saanut. Omassani oli ties mitä ja lakritsia. Ei ehkä kauniin värinen juoma, mutta hyvä.
Jos hilejuoma ei olisi yhtenä arviointikriteerinäni, Monkey saisi paremmat pisteet, mutta koska nimenomaan etsin samalla kaupungin parasta herkkujuomaa, päädyin antamaan myös Monkeylle kasin.
Niinpä on aika julkaista terassitestin tulos. Tättärätää! Helsingin parhaan kattoterssin arvonimen ansaitsi 10. Kerros!
2 comments
Ajattelin otsikon nähdessäni, että tuskin olen käynyt ainoassakaan – ja oikeassa olin. Tosin muistan kerran, kun oli tarkoitus mennä Atelje Bariin, mutta kohteemme muuttui, joten lähellä on kuitenkin ollut, että olisin käynyt yhdessä. 😀 Todella harvoin tulee kattoterasseilla oltua, mieleen tulee äkkiseltään vain muutama paikka, jossa ylipäätään olen käynyt Ehkä niitä kuitenkin on vähän useampia, mutta harvoin tosiaan tulee käytyä. Ehkä näistä pitää muutama laittaa ensi kesäksi mieleen ja käydä poikkeamassa, kun Helsingissä satun pyörähtämään.
Minä käyn kattoterasseilla myös ulkomailla, esimerkiksi Bangkokissa on tullut koluttua useita. Miksen siis kävisi niillä kotonakin – mitä nyt ovat kymmeniä kerroksia matalammalla kuin suurkaupungeissa. Ajattelin juttua myös muualta pääkaupunkiin turistina tuleville, mutta eivätpä kattoterassit tosiaan kaikkia kiinnosta, ja sekin on tosi jees.