Tällä viikolla Instagram Travel Thursday -postauksessani mietin, mitä minulle on luksus. Yhdistin siihen mahdollisuuden matkustaa, rauhan ja myös tietynlaisen ylellisyyden. En ole siinä mielessä harakka, että kaikki kiiltävä vetäisi puoleensa, mutta en voi kieltää, ettenkö rakastaisi ihania hotelleja. Yksi kirkkaasti kymmenen kärkeen kiilanneista on Banyan Tree Lang Co* Vietnamissa. Se sijaitsee rannikolla noin 80 kilometriä Hoi Anista ja 50 kilometriä Da Nangista pohjoiseen, noin 60 kilometriä Huesta etelään.
Banyan Tree Lang Co ei ole perinteinen hotelli. Siinä on vain 61 villaa, joissa kaikissa on oma uima- ja poreallas. Osa villoista on rannalla, osa puutarhassa. Kaikissa on niin paljon tilaa ympärillä, että naapurien olemassaoloa ei huomaa. Olin ollut reissussa reilut kolme kuukautta, kun reissukaveri taas liittyi seuraan ja tulimme tänne. Olin välillä muuallakin ollut hiljaisuudessa ja rauhassa, koska Kaakkois-Aasia on meluisa, ihmisiä on valtavasti, ja olen niitä, jotka kaipaavat välillä laajaa henkilökohtaista reviiriä. Täällä omaa reviiriä riittää.
Satoi ja oli harmaata. Tällaisessa paratiisissa pitäisi aina paistaa aurinko! Olin jo antaa sään lannistaa, mutta päätimme, että tästähän nautitaan sateesta huolimatta. Meri ja uima-allas ovat märkiä joka tapauksessa. Päätimme heittäytyä vain olemaan ja nauttimaan kahdesta päivästämme paratiisissa – ja se on tehty helpoksi. Jokaisella vieraalla on oma henkilö, joka huolehtii kaikista tarpeista. Hän saattaa huoneeseen, varaa illalliset ja spa-hoidot, tulee aamupalalle tervehtimään ja kysyy, mitä asiakas sille päivälle mahdollisesti haluaa. Emme testanneet, mihin kaikkeen oma butlerimme olisi venynyt. Ruokaa, juomaa, allasta ja merta enempää ei oikein tullut mieleen toivoa.
Hotelli olisi ollut täydellinen, jollei se olisi täydellisen eristyksessä. Kävelymatkan päässä ei ole mitään palveluja, esimerkiksi ravintoloita. Mielellämme olisimme edes lounaalle lähteneet kylille, nähneet elämää näillä main, tukeneet paikallisia yrittäjiä, mutta jo mennessä huomasimme, että kilometreihin ei ollut mitään. Edullisesti hotellilta tehdään retkiä esimerkiksi Hoi Aniin, ja sellaiselle minäkin lähtisin, jos vaikka viikon täällä olisin. Mutta kahdesta vuorokaudesta ei riitä pois annettavaksi. On heittäydyttävä hyvänä pidettäväksi, hemmoteltavaksi, nautittava olemisesta, joka todella vie arjen yläpuolelle.
Kun ruokaa ja juomaa sai tilattua villalle, ei sieltä oikeastaan olisi tarvinnut poistua kuin aamiaiselle ja tietenkin rannalle. Ei ehkä tule yllätyksenä, että aamiainen oli yksi parhaista ikinä. Kaikkea on, mitä toivoa osaa ja kauniisti esillä. Mutta kun kotona olen tottunut pariin leipäviipaleeseen ja lasiin mehua, olen säälittävän huono nauttimaan kaikesta. Ja jotta aamiaskokemus olisi takuulla täydellinen, saattoi valita, maistuuko sampanja vai kuohuviini.
Toinen hyvä syy siirtyä pois villalta oli hotellinjohtajan viinitilaisuus. Tämä oli aamiaisen lisäksi oikeastaan ainoa tilaisuus tavata muita vieraita. On mielenkiintoista seurata, minkälaisia ihmisiä tällaisssa hotelleissa asuu ja miten he pukeutuvat. Yllätyin eurooppalaisista lapsiperhevieraista (ja toisaalta sortseista ja rantasandaaleista). Päättelimme heidät vakoilun jälkeen expateiksi jostain lähialueelta. Suurin osa vieraista oli Kaukoidästä. Hotellin toimihenkilöitä kierteli jututtamassa vieraita, ja tarjoilija toi aina uuden lasin, kun edellinen oli tyhjä, ja useita tarjoilijoita kierteli pikkupurtavien kanssa.
Kahden (okei, ja puolen) viinilasillisen jälkeen olo oli jo mukavasti rentoutunut. Oli spa-aika. Kun oli yhden koon kertakäyttökalsarien vuoro, eihän käkätykselleni taas tullut loppua. Kuka on mahtanut keksiä, että miehen ja naisen verhoamiseen käy yksi ja sama paperikalsari? Mutta spa oli ihana. Viileä ja kaunis huone, rauhoittava musiikki, taitava hieroja. Siihen peiton alle nukahdin. Jos olin rentoutunut jo mennessä, vielä rentoutuneempia olivat keho ja mieli hieronnan jälkeen. Sain yhden ylellisimmistä spa-kokemuksista ikinä.
Jos haluaa järjestää lomalla romantiikkaa, Banyan Tree Lang Co tarjoaa siihen verrattomia mahdollisuuksia. Yksi niistä on Destination Dining eli illallinen tarjoiltuna sinne, minne asiakas sen haluaa. Ihaninhan se olisi rannalla varpaat hiekassa meren kohinaa kuunnellen – jos ei sataisi. Sään vuoksi oma illallisemme siirrettiin pieneen ja suloiseen katokseen hotellialuetta halkovan kanavan varrelle. Paperilyhdyt loistivat pimeässä. Vaihtoehtona olisi voinut olla myös vaikka oma villa, mutta olimme siellä jo syöneet lounaita. Tuntui kivalta pukeutua nätisti ja lähteä ns. ulos viettämään iltaa.
Eihän tällaisesta paratiisista olisi malttanut pois lähteä. Ihanuudella on kyllä myös yksi huono puoli, jonka vuoksi en ihan heti ole palaamassa: hinta. Kesällä, jolloin ei ole varsinainen sesonki, beach pool villan saa noin 450 eurolla. Satunnaisena tulevan tammikuun keskiviikkona hintaa yhdelle yölle tulisi vajaat 700 euroa. Mutta kun kaipaat jotain erityistä vaikkapa häämatkalle, 20-vuotishääpäivälle, 50-vuotisjuhlia pakoon lähtiessäsi, kosiaksesi. Kymmenvuotishääpäivän viettoon ainakin Banyan Tree Lang Co oli täydellinen.
*Olimme Banyan Treessa hotellin kutsumina vieraina.
14 comments
Wau mikä paikka! Kerrassaan ihana, mutta todellakin, aika hintava. Toisaalta hyvä, ettei turhaan lähde haihattelemaan menoa, että tietää heti minkä hintaluokan paikasta on kysymys. Monesti noissa erityshienoissa resorteissa matkaa tavallisen kansan palveluihin on sen verran, ettei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.
Tässä postauksessa oli erityisen upeat kuvat. Ja tuo yksi aika sensuellikin. Tykkäsin.
Hinta on kyllä melko rapsakka. Ja toiset odottavat, että tuolla rahalla hanat ovat kultaa ja kaikkialla kimaltaa. 🙂 Minusta Banyan Tree oli kaikessa eleettömyydessään juuri ihana! Mietin, kuinka suurena miinuksena pidän erityksessä olevaa sijaintia. Jos olisin viikon, alkaisi kyllä harmittaa, mutta pariksi päiväksi on ihana vain heittäytyä hyvänä pidettäväksi ja olla lähtemättä merta edemmäs kalaan.
Itseäkin ihmetyttää, kuinka paljon postauksessa on kuvia MINUSTA! :O Enemmän kuin ehkä viimeiseen kuukauteen yhteensä! Piti varmaan näyttää, että oli minulla nättejäkin vaatteita mukana. 🙂
Uskomattomia tunnelma kuvia <3 Vaikka hinta on suolainen, niin kyllä tälläiseen kerran elämässä voisi sijoittaa ^_^ Sitäpaitsi, tuo oma butleri kuullostaa aika veikeältä 😀 Tää oli kyllä ihana luksus juttu ja Banyan Treen hotellit näyttävät joka maassa todella houkuttavilta 🙂
Niin, milloin oikeasti on aika jollekin spesiaalille. Tämä on juuri sellaisia hetkiä varten. Näin ajattelen. Toisaalta onhan ihmisiä, joilden kukkarossa muutaman ekstrasataset eivät tunnu. Moni sanoo, että rahaa olisi enemmän kuin lomaa, eli silloin lomiin voi myös satsata enemmän ja vaikkapa mennä talvilomaviikoksi Banyan Tree -paratiisiin.
Minäkin rakastan hotelliluksusta, juuri tällaista, mitä tässä Banyan Tree Lang Co -hotellissa on tarjolla. Aika suolainen oli kyllä hinta, mutta niin kuin sanoit, ihana silloin, kun haluaa lomaltaan jotain aivan erityistä. Varmasti täydellinen paikka ollut juhlistaa kymmenvuotishääpäivää <3.
Minulla on jouluksi varattuna Indonesiasta pool villa, oma butleri ja – sadekausi. Saas nähdä, vietämmekö mekin yhtä sateisissa tunnelmissa oman 11-vuotishääpäivämme. Mutta jos niin, niin otan oppia sinun asenteesta!
Onko Indonesiassa sadekausi vielä joulukuussa? Esimerkiksi Myanmarissa sateet ovat näihin aikoihin loppumassa. Oli miten oli, harvoin sataa koko päivää. Meille nyt sattui käymään ainoaksi kokonaiseksi päiväksi tuolla juuri se päivä, jonka satoi kokonaan. Annoin lannistaa sen ehkä noin kolme minuuttia. 🙂 Ei lomaa kannata käyttää sen murehtimiseen, mille mitään ei voi. Laita butler hommiin ja viihdyttämän sinua!
Voi kyllä minulle myös kelpaisi. Tosin myösmaksaja. Mutta mikä ettei jos muun loma-ajan asustelee 10 euron hostellissa 🙂
Tuossa tapauksssa varmaan pitää säästää Banyan Tree loman viimeisiksi öiksi. Voisi tehdä tiukkaa tämän jälkeen mennä sinne hostelliin. 🙂
Oi oi oi poreallas ja oma uima-allas, kyllä kelpais! Ei ehkä hinnan puolesta tosiaan hotelli perustiistaille, mutta jos on joskus jotain juhlan aihetta. Vietnam varmaan suuntana jossain vaiheessa ensi vuonna! En kieltäydy luksuksesta, mutta luksus voi olla monenlaista, se voi olla ylellinen hotelli mutta se voi itselle olla myös vaikka autio ranta, jossa ei ole ketään muuta. Jos ne molemmat saa yhdistettyä niin mikäs sen parempaa 🙂
Sesongin ulkopuolella ja huonolla säällä ranta todella oli tyhjä, mutta ei sinänsä autio, koska sitä reunistavat muutamat hotellit. Autiot rannat ovat ihania, mutta tämäkin oli oikein passeli, kun siihen yhdisti nimenomaan tuon hotellin. <3
No huhhuh, mikä paikka! Kyllä tuolla on kelvannut lomailla vaikka lähitienoilla ei paljoa muuta näkemistä olisi ollutkaan. Niin kaunista, mutta ei todellakaan mitään turhan pröystäilevää. Ja heh, rannan ja noiden höykkyytysaaltojen näkeminen saa mieleni karkaamaan takaisin Vietnamiin. <3
Ps. sun oranssi mekko on muuten ihan superihana!
Tykkäsin tosi paljon Banyan Treen yksinkertaisesta tyylikkyydestä. Siellä kelpasi oranssissa mekossa liihotella. Minustakin mekko on ihan superihana. Ostin sen vaatturiliikkeestä Hoi Anista. Se on kulkenut matkassa mukana tuonkin reissun jälkeen ja on ihana, kun ei rypisty matkalaukussa.
Onpas ihana paikka! Samaa mieltä muiden kanssa, että tiettyihin juhlapäiviin tuo sopisi. Pidemmällä lomalla voisi tulla aika pitkäksi, jos ympäristössä ei ollut mitään nähtävää. Ihania kuvia!
Viikossa varmaan alkaisi jo kaivata muutakin, mutta muutamaksi päiväksi tällainen hemmottelu on ihan parasta. Olen reissussa vähän sähköjänis, jonka pitää nähdä koko ajan ja kaikkea. Olen alkanut oppia, että joskus on ihan ok vain olla ja nauttia.