Risteilymatkustaminen on muodikasta!

Matkamessuilla risteilymatkustaminen oli vahvasti mukana. Helsingin Sanomien matkailumainoksissa risteilyt ovat näkyvästi esillä. Suomalaisetkin ovat löytäneet risteilyt. Ne ovat nyt muodikkaita. Messuosastoilla osaaminen oli kuulemani perusteella vähäistä. Keskustelin Pieniä polkuja maailmalle -blogin pitäjän kanssa, ja totesimme, että meillä, voisiko sanoa risteilykonkareilla, olisi luultavasti ollut enemmän annettavaa standeilla kuin niille palkatulla henkilökunnalla.

Viiden (+kahden, jos Kristina Cruisesin reissut lasketaan mukaan) risteilyn kokemuksella osaisin sanoa niistä yhtä ja toista. Blogini yksi luetuimpia juttuja on jatkuvasti Selvitytymisopas Karibian-risteilylle. Uskoakseni Välimerellä meininki on ihan sama, ovathan yhtiöt ja konsepti identtiset.

Minua häiritsee edelleen risteilyjen myyminen luksuksena. Monelle se voi olla kerran elämässä -kokemus, mutta jos siltä odottaa sampanjaa ja vaahtokarkkeja, iltapuvuissa kapteenin pöydässä vuosikertaviinien siemailua Lemmenlaivan tyyliin, pettyy pahasti. Saman risteilyn voi tehdä kalliisti tai edullisemmin, mutta lopputulos on majoitusta lukuunottamatta sama. Jos kokee saavansa lisäarvoa, että voi osallistua joihinkin erillisiin tilaisuuksiin sen perusteella, että on maksanut matkasta moninkertaisesti, mikäs siinä, mutta omaa aurinkokantta ja uima-allasta ei rahallakaan saa.

Helppo tapa vertailla risteilyhintoja on Ebookers.com ja sieltä cruises. Englanninkielisellä sivustolla voi rajata lähtöaikaa, matkan kestoa ja tietenkin aluetta, jolle haluaa. Laivayhtiöiden omatkin sivut ovat hyviä, mutta Ebookersin vertailussa saa monta yhtiötä yhdellä kertaa. Sitä kautta meidän kaikki risteilymme ovat. Kaikkein helpointa, mutta myös kalleinta, on varata koko paketti lentoineen ja mahdollisine hotelliyöpymisineen matkatoimistosta. Onneksi näitäkin vaihtoehtoja on niille, jotka jostain syystä eivät ihan omineen halua lähteä. 

Välimerelle saattaa päästä helposti niin, että lentokentältä ottaa taksin suoraan satamaan, mutta Karibialle mennessämme olemme olleet joka kerta hotellissa vähintään yhden yön. Se lisää kustannuksia, mutta aikataulujen sovittaminen voi olla hankalaa ilman. Ylipäätään lennot ovat Euroopan ulkopuolelle suurempi menoerä kuin itse risteily, joita halvimmillaan saa alle 500 eurolla. Jos omat loma-ajat ovat joustavat, voi koko risteilypaketin lentoineenkin saada tarjouksista kasattua hyvään hintaan.

Varsinkin Floridasta lähteviin risteilyihin on helppo myös liittää ranta- tai kaupunkilomailua, esimerkiksi Miami Beach on mukava pariksi päiväksi. Floridassa on helppoa ja edullista myös vuokrata auto, ja nähtävää riittää vaikkapa lapsiperheille. Toisaalta vaikkapa Universal Studios on erinomainen kohde aikuisellekin. Jos itse vielä vietän Floridassa aikaa, mielelläni ajelisin Key Westiin, joka ainakin kuvissa vaikuttaa kiinnostavalta.

Jos juomarahatkin maksaa etukäteen varauksen yhteydessä, ei koko risteilyn aikana periaatteessa tarvitsisi rahaa lainkaan, onhan laivalla täysihoito. Toki all inclusive -alue ei ulotu satamiin, joissa kuitenkin on kiinnostavampaa viettää aikaa kuin laivassa. Pienillä päiväbudjeteilla on kuitenkin helppo selvitä. Ainakin minusta tuntuu, että risteilyillä menee koko ajan vähemmän rahaa. Toisaalta esimerkiksi auton vuokraaminen voi joissain kohteissa olla erinomainen vaihtoehto julkisen liikenteen tai taksin sijaan.

Monista käytännön asioista kirjoitin selviytymisoppaassa. Tein sen edellisellä risteilyllä. Viimeisimmän jälkeen ajattelin päivittää opasta, mutta en keksinyt siihen lisättävää. Laivayhtiöstä riippumatta toimintatavat ovat kovin samanlaiset. Tullimuodollisuuksiin kannattaa paluulentoja miettiessä varata kunnolla aikaa. Laivasta poistuminen on aiemmin ollut sujuvampaa, mutta viimeksi jo ilmoitettu poistumisaika venyi puolella tunnilla ja tullijonossa meni pari tuntia. Siinä alkoi jo tulla tuskanhiki, eikä taksijonossa ollut helpompaa. Taksissa aikaa lennon lähtöön oli enää alle 1,5 tuntia, mutta matka onneksi lyhyt.

Entä risteilyjen muodikkuus? En minä tiedä, mistä se johtuu. Tiedän monen pitävän niitä lälläritouhuna, ei tosimatkailuna ollenkaan. Meille lälläriys sopii mainiosti. Ehkä Interrail-sukupolvi on kasvanut aikuiseksi ja arvostaa nopeasti vaihtuvaa maisemaa? Ehkä risteily on helppo tapa nähdä maailmaa ja yhdistää rantaloma toimintaan? Ehkä perinteiset rantalomat on jo nähty? Mutta risteilyvieraat eivät varsinaisia hipstereitä ja edelläkävijöitä ole. Suuriin laivoihin mahtuu kaikenlaista porukkaa, kaikenlaisista ammattiryhmistä ja tuloluokista. Päiväsaikaan esiinnytään lähinnä uimahousuissa, ja siinä varustuksessa kaikki ovat aika samalla viivalla.

Jos olet ensimmäistä kertaa lähdössä risteilylle, ei luultavasti ole tärkeintä, mihin laiva menee vaan päästä mukaan tunnelmaan. En kuitenkaan voi väittää, etteikö satamilla olisi väliä. Nopeallakin googlailulla kyllä näkee, millaisia paikat ovat. Hiekkarantoja arvostavalle Aruba ja Curacao ovat erinomaiset. Meksikon Cozumelille pysähtyy aika moni laiva, ja sieltä pääsee mantereelle vaikkapa Tulumin raunioille, jos kaipaa historiaa. Usein Belize City ja Roatan Hondurasissa ovat samassa risteilyssä. Niissä pääsee kunnolla näkemään väliamerikkalaista elämää. Aika monessa paikassa satama ei ole ihan kaupungin keskustassa, vaan matkalainen joutuu näkemään vähän vaivaa löytääkseen kiinnostavia kohteita (tai vaihtoehtoisesti menemään retkelle tai jäämään laivaan – sitäkin moni tekee).

Kaikenlaisia tarinoita laivalta, risteilyiltä ja satamista löydät klikkailemalla blogini yläpalkista Amerikka ja valitsemalla sieltä Karibian risteily. Tämän jutun kuvat ovat Celebrity Centuryltä Panaman-risteilyltä.