Bangkok, et viihdytä minua enää

Bangkok, et viihdytä minua enää

Bangkok

Bangkok

Bangkok

Bangkok

Kyllä vain kaikista maailman kaupungeista juuri Bangkok onnistui tylsistyttämään minut taas. Epäilemättä syytä on vähintään yhä paljon minussa kuin kaupungissa, mutta ehkä vähitellen pitäisi uskoa, ettei tänne enää ole pakko tulla. Mutta kun halvimmat suorat lennot Kaukoitään ovat tänne, samoin lyömättömät jatkoyhteydet kaikkialle, hyvän hintaiset laatuhotellit. Ensimmäiset päivät kaupunki oli myös työpaikkani. Eivät etähommat taida mitään kaupunkia suorastaan parantaa – eivätkä monsuunisateet. Ja nyt en puhu mistään puolen tunnin iltapäiväkuurosta. 

Valitsin hotellin tarkoituksella aivan eri puolelta kaupunkia kuin koskaan ennen. Sen piti olla Banglamphun aluella, mutta kuten aika usein olen viime aikoina huomannut, muodikasta aluetta käytetään mainoskikkana, ja etäisyys on helposti 1,5 kilometriä, kuten nyt. Toisaalta kun näin Banglamphun bilemeiningin, olisi ollut aika äänekästä asustella huudeilla. Oma pieni boutique hotellini, Rama IV:n nannyn entinen koti, oli ehdottomasti kuitenkin enemmän minun tyyppiäni 50 bahtin tuktukmatkan päässä. 

Bangkok

Bangkok

Bangkok

Bangkok

Olen käynyt monissa Bangkokin kattobaareissa yhdellä mutten koskaan hakeutunut mihinkään bilettämään. Ei sillä että olisin niin nytkään tehnyt, mutta päivällä Banglamphun katuja kulkiessani ja Khao San Roadin löydettyäni uteliaisuus toki voitti. Biletykseni päättyi syötyäni kanariisini ja juotuani veteni. Valitsin takuulla siistin menopaikan, mutta olin kasilta takaisin hotellilla. Ei sillä että olisin ollut biletuulellakaan, mutta oli nopeasti nähty, että aikuisten paikka on jossain toisaalla. Tytöt pyllysortseissaan, poikaset väärin päin vedettyine lippalakkeineen ja hihattomine paitoineen (onhan sitä tullut salilla käytyä) vaelsivat kohti puoli-ilmaisia olutsammioita. Ehkä yön vielä vähän pimetessä tämä kansa kohtaa toisensa. 

Hotellini kulmat olivat oikeastaan aika kiinnostavia. Turisteja ei näkynyt. Paikallista elämää siinä saattoi ihmetellä kapeilla, pimeillä kujilla, joita tuntui risteilevän kortteleiden sisällä. Thaimaalainen epäsiisteys on silmiinpistävää. Kaikkialla on älyttömiä määriä roinaa, röykkiöittäin kaikkea, mistä ei enää edes voi ajatella, että tätä voisi joskus vielä tarvita. Elämä on kadulla, siinä talojen edustalla. Katuruokaa myydään aivan joka paikassa. Mahtavatko thait lainkaan kokkailla kotona? Kaduilla tiskaavat kyllä.  Mutta kuinka ilahduttavaa oli, kun tajusin olevani vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä suosikkiravintolastastani Steve’s Cafe & Kitchenistä! Steve’s on sympaattinen. Sinne mennään ilman kenkiä. Terassi on joen rannassa. Vesibussilaituri on ihan vieressä. Bussien kaamea vihellys ei ole sympaattista, mutta onneksi eivät kulje kovin usein. 

Bangkok

Bangkok

Bangkok

Bangkok

Ja tosiaan, viikonloppuisin kulkevat vielä harvemmin (tai eivät ollenkaan). Olin niin päättänyt tällä kertaa tehdä jotain oikeasti erilaista ja mennä Ko Kretille, Khao Praya joessa olevalle saarelle, jolla elelee oma yhteisönsä, jolla ei ole autoja ja joka lukemani mukaan on aika täyteen pakattu viikonloppuisin. Mutta ei sinne ainakaan vesibussilla silloin ajeta. Sen huomasin laiturilla. Ja palasin aika lyötynä takaisin kotiin. Se siitä yrityksestä viihdytä itseäni tekemällä jotain erilaista. Toki olisin voinut mennä taksillakin, mutta kun venematka oli yhtä tärkeä kuin määränpää.  

Autojen määrän jatkuva kasvu alkaa olla jo painajaismaista. Bangkok ei todellakaan toimi enää. Minulla oli treffit hyvän ystäväni perheen kanssa viiden kilometrin päässä hotellilta. Matkaan meni tunti. Yhtä korttelia kiersimme reilut 20 minuuttia. Kävellen olisin päässyt parissa minuutissa, mutta kuski ei puhunut yhtään englantia eikä siten osannut minulle moista kertoa. Tulinpa siinä sitten löytäneeksi Siamin aukion, joka kaikessa kuuluisuudessaan on jäänyt minulta aiemmin näkemättä. Kun lounas ystävän kanssa muodostuu kohokohdaksi koko viisipäiväisellä visiitillä, on todella aika jättää Bangkok ja siirtyä eteenpäin.

Bangkok

Bangkok

Bangkok

Bangkok

Next Post:
Previous Post:
There are 12 comments for this article
  1. Jenni / Unelmatrippi at 20:10

    Aina ei voi viihtyä! Mä olen käynyt Bangkokissa vain kerran, mutta luulen, että päädyn sinne vielä uudelleen kenties useammankin kerran juuri edullisten ja kätevien lentoyhteyksien takia. En välittänyt Bangkokista yhtään ekan kokemuksen perusteella, mutta ehkä toisella kerralla olisi toisin – jää nähtäväksi. Ensivaikutelmaa on usein hankala muuttaa, joten olen aika skeptinen.

    • Annika Author at 06:38

      Minä tykkäsin ensimmäisellä kerralla. Silloin tuli kierrettyä nähtävyyksiä, jouduttua perus turistihuijausten uhriksi. Mutta silloin koko Kaukoitä oli vielä suuri ja tuntematon minulle. Minä tiedän olevani Bangkokissa taas nopeammin kuin uskonkaan. Ja taas mietin, miksi olen siellä. Kun eihän se sitten kumminkaan huono ole. 🙂

  2. Tuuli at 20:42

    Sellaista se vaan joskus on! Hyvän postauksen teit siitä huolimatta. Huomasin, että olet jo Phnom Penhissä. Miltä siellä näyttää? Huvittais hirveästi käydä siellä, mutta reissukaveri haraa vastaan.

    • Annika Author at 06:35

      Niinhän se on. Oikeastaan minua naurattaa ajatus, että menen aina uudelleen ja uudelleen, vaikka en oikein saa kaupungista otetta. Kun ei se kumminkaan huonokaan ole.

      Phnom Penh on minusta kiva. Muuttunut kymmenessä vuodessa valtavasti. Vaikea tähän kommenttiin tiivistää, mutta postauksia on tulossa, kunhan vähän jäsentelen ajatuksia.

  3. Reissausta ja ruokaa at 13:15

    Ihana katsoa kuvia ihanasta Bangkokista! Olen aina valmis parin päivän Banglampun oleskeluun, siellä on vakioravintolat ja -majapaikat, kauneushoitola ja appelsiinimehut. Biletys parikymppisten joukossa ei kiinnosta minuakaan. Mutta eipä sielläkään kauhean pitkään kannata tylsistyä.

    Thait eivät kuulemma Bangkokissa juuri kokkaa kotona, koska ei ole keittiötä. Ja useinhan Thaimaassa keittiö tarkoitta yhtä kaasuliettä takapihalla, eikä mitään jääkaappeja ja tiskitkin tiskataan kyykyssä vesivadin äärellä. Hyvä noin, niin on sitten tuota katuruokakulttuuria.

    Banglampusta kannattaa matkustaa keskustaan Siam Squarelle kapeaa Khlong Saen Saeb -kanavaa pitkin menevällä vesibussilla. Se lähtee läheltä Kultaista vuorta. Siam Squarelta voi sitten matkustaa skytraineilla. Suosittelen Bangkokin reissuilla pitäytymään yhdellä alueella ja toisella kerralla sitten kokeilemaan toista aluetta sen sijaan, että yrittää käydä joka puolella kaupunkia ja istua ruuhkissa. Eli yhdellä kerralla Banglampu, yhdellä Siam Square, yhdellä Silom jne.

    • Annika Author at 20:47

      Olen ollut Bangkokissa aika monta kertaa, ja tuo neuvosi on kyllä aika pätevä. Nyt tarkoitukseni olikin oleilla aika lailla tuolla Banglamphun alueella, mutta rakkaan ystävän tapaaminen vei ostareile.

      Kiva kuulla, että tosiaan syövät niin paljon katukeittiöistä.

  4. Reissu-Jani at 18:27

    Otan osaa tylsistymisen johdosta. Itsekin käytän Bangkokia ponnauslautana Kaakkois-Aasiaan ja sieltä poistumiseen. Banglamphunissa neljästi, pari kertaa “pilvenpiirtäjien alueella” ja kolmesti jumittanut lentokentän lähellä. Jotenkin se vaan olen aina kestänyt olla siellä – eka päivä menee jetlagiin, ja sitten parissa päivässä päästy rytmiin kunnes jatkettu matkaa. Koen että Bangkok on edullinen paikka mennä ja tulla – sekä lentoyhteydet hyvät. Sitten kun oikein tylsistyttää niin eipä sitä paljoa tarvitse tehdä, on vaan — jumittaa johonkin kahvilaan tai baariin riippukeinuun ja antaa ajan kulua. Noh – ensi marraskuussa en menekään Bangkokiin jotta voin välttää tylsistymistä – ja palata taas joskus sinne. Eipä kannata paljoa stressata jos sitä kumminkin on päässyt tai joutunut pois (ehkäpä lomalle tai töihin) jonnekin täältä Pohjantähden alta.

    • Annika Author at 20:51

      Juurikin noin. Vaikka olin aikalailla tylsistynyt siellä, on fiilis viiden päivän oleilusta kuitenkin plussan puolella nyt kun katson sitä kelluvan bungalowin terassilla Phnom Penhissä. Sinua muuten on kiittäminen Banglamphusta. Olen joskus siellä käynyt, mutta muistan sinun kommentoineen jotain julkaisuani ja sanoneen, että viihdyt nykyään Banglamphussa. Se mielessäni varasin nyt Bangkokin hotellin ja olin tosi tyytyväinen. Kiitos, Jani.

  5. Susanna at 20:38

    Tuo kohde ei kauheasti minuakaan kiehdo, mutta Aasiassa on varmasti muita upeita kohteita ja saaria. Joten kyllä kaipa tuo tukikohdaksi aluksi käy.
    Ruoka on ainakin varmaan hyvää ja halpaa?

    • Annika Author at 08:09

      Bangkok on kuitenkin sellainen, että kyllä se jokaisen Aasian-kävijän katsastaa kannattaa. Toiset rakastavat. Minulla on ristiriitaiset fiilikset. Koen mone muut paikat kiehtovammiksi. Ehkä se on paras määritelmä. Mutta kyllä vain, hyvää ruokaahan Thaimaasta takuulla saa!

  6. Petra at 12:46

    Hei!

    Jotenkin samaistun tunteisiisi. Itsellänikin hyvin ristiriitaiset fiilikset Bangkokista. Olin siellä maaliskuussa, ja koin, että “tämä on niin nähty”. Vaikka eihän se ole. Paljon on paikkoja näkemättä ja kokematta. Itseäni ärsytti hyvin paljon ruuhkat ja ihmismäärät, enkä edes tiedä miksi, sillä rakastan suurkaupunkeja.

    Mutta tiedän sinne taas jossain vaiheessa suuntaavani. 🙂

    • Annika Author at 05:30

      No juuri tuo, kun eihän tuollaista suurkaupunkia koskaan ole kokonaan nähnyt. Mutta en saa siitä enää otetta, että mitä haluaisin vielä nähdä. Ihan varmasti minäkin siellä olen takaisin nopeammin kuin tässä ajatellessani taas uskoisinkaan. Kaupungin infra ei kestä jatkuvasti kasvavaa autojen määrää. Käsittämättömät ruuhkat varmaan yksi ärsytykseni syy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.