Täydelliset – hotelli Unique ja ravintola Mori Fethiyessä

Täydelliset – hotelli Unique ja ravintola Mori Fethiyessä

Valitsin rantakohteeni Turkista sillä perusteella, missä olisi makeimmat hotellit. Eikö se ole aika hyvä peruste? Halusin pitkän talven ja rankan kevään jälkeen jotain todella mukavaa ja ehkä vähän erilaista. Toinen kriteeri oli, että kohde olisi vähän tuntemattomampi, vähän ehkä rauhallisempi kuin tunnetuimmat pakettimatkakohteet. Näillä kriteereillä päädyin Fethiyeen ja Unique Hoteliin.

Koska en kovin rupuisissa hotelleissa yövy ylipäätään, ei minuun ole hotellilla enää helppo tehdä vaikutusta. Mutta niin vain kävi. Olen aivan Uniquen lumoissa. Kerroin kaikille, että minut täytyy kantaa ulos. En halua lähteä. Haluan jäädä tänne. Ylisanoilla ei nyt ole oikein rajaa, mutta kun se nyt yksinkertaisesti on ihana. Oli yksi asia huonosti: Aamiaisella on liikaa ruokaa. Mihin laitetaan kaikki tähteet, koska kukaan ei voi kyetä syömään kaikkea. Ensimmäisen maailman ongelmia.

Untitled

Untitled

Kun näin huoneeni, olin pyllähtää peffalleni. Puulattiat, sisustuksessa skandinavinen pelkistetty tyyli kohtasi ehkä englantilaisen maalaisromantiikan – tai jotain. En minä näistä ymmärrä, mutta sen näin, että huoneeni on kaunis. Sitten kuulin, että oikeastaan kaikki hotellissa on vanhaa. Lattia on satavuotias, tuotu jostain puretusta, fikstattu ja rakennettu lattiaksi. Seiniin on muurattu olkia, koska se auttaa toisaalta pitämään lämpimänä, toisaalta viileänä. Vastaanoton pöydät ovat satavuotiaita. Menneisyys kohtaa modernin.

Untitled

Untitled

Parvekkeeltani katselin Fethiyen huvivenesatamaa ja auringonlaskua. Terassillani (kyllä, minulla oli sekä parveke että terassi) olisin voinut loikoilla ottamassa aurinkoa, käpertyä sohvan nurkkaan illalla tai sytyttää kynttilät ja mennä poreammeeseen. Jotenkin nämä viimeiset alkoivat kuulostaa aika romanttisilta – mutta minä olen täällä yksin. Toisaalta yksin matkustaessa on melkeinpä vielä tärkeämpää, että puitteet ovat kunnossa. Suihkussa ollessa voi luonnollisesti myös nauttia merinäköalasta.

Untitled

Untitled

Uniqueen päädyin oikeastaan nähtyäni kuvia sen uima-altaalta. Yhden tuollaisen pesän otin tukikohdakseni ensimmäisenä päivänä. Lojuin siellä tuntikausia – tekemässä töitä. Se vähän pilasi tunnelmaa. Koska oikeasti dead linet ahdistivat, tilasin lounaankin siihen altaalle. Toisaalta kahdeksan euron salaatti ei ollut mikään taloudellinen uhraus. Ja se oli hyvää. Uima-altaalla havaitsi kaikkein selvimmin Uniquen yhden erityispiirteen: se on vain aikuisille. Alle 16-vuotiailla ei ole hotellille asiaa. Haluan tulevaisuudessa olla kuin ne 60+-rouvat, jotka istuivat pitämässä hauskaa viinipullon kera omassa simpukassaan. Suinkaan Unique ei ole mikään mummohotelli. Täällä on kaikenlaista porukkaa nuorista kiinalaisista eläkeikäisiin britteihin – ja minä ja aika moni muu siitä väliltä.

Untitled

Untitled

Untitled

Aamiaisella ajattelin pääseväni pieneen buffaan, onhan hotellissakin vain 19 huonetta. Erehdyin. Kaikki tarjoillaan pöytään, paitsi hedelmät ja myslit ja murot, jos niitä toivoo. On kaksi vaihtoehtoa: turkkilainen ja englantilainen aamiainen. Sitten alkoikin pöytään tulla ruokaa. Siinä vaiheessa, kun aloin syödä, kerrottiin, että eipä tässä vielä kaikki. Toisella kerralla osasin varata riittävästi aikaa ja nauttia.

Untitled

Untitled

Unique on osa perheyritystä, johon kuuluu pari muutakin hotellia. Yacht Boutiquessa asuin ensimmäisen yön ja Yacht Classicissa kävin nautiskelemassa rannan Mori-ravintolassa illallista. Rannalla on ollut ravintola kymmeniä vuosia saman perheen omistuksessa. Vasta myöhemmin on tullut hotelli ja ravintolakin muuttanut muotoaan.

Auringon laskiessa nautin hileistä margaritaa, illan pimentyessä jättikatkarapuvarrasta ja meriahventa. Kun Välimeren ilta oli jo musta, oli suklaafondantin (En koskaan sano ei suklaalle tai sampanjalle.) ja paikan erikoisen, jäätelödrinkin, vuoro. Viimeksi mainittu maistui suklaa-banaanipirtelölle liköörillä.

Untitled

Untitled

Untitled

Morin palvelu kelpaisi prinsessoillekin. Siellä melkein jo luettiin ajatuksia. Näytin viluiselta, ja minuutissa harteillani on puhtaanvalkoinen fleecepeite. Sain huomiota, henkilökunta oli huumorintajuista ja rentoa kohteliasuudesta ja hyvästä mausta tinkimättä. Vaikka illallisen syöminen yksin ei ole lemppareitani, istuin Morissa yli kolme tuntia. Tätä ennätystä on vaikea rikkoa.

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Sekä ravintolasta että Unique hotellistakin lopulta poistuin ihan omin jaloin, mutta kuinka toivoisinkaan joskus voivani palata. Classic-huone merinäköalalla ja parvekkeella maksaa 130 euroa. Siinä ei ole omaa poreammetta ulkona, mutta jos sen haluaa, ei ihan hulluna tarvitse lisää laittaa. Tällaiset unelmat ovat ihan saavutettavissa. Mitä saa samalla rahalla vaikka Italiasta? Kolmen tähden perushotellin, josta ei oikein jää muistikuvia – koska hotelli ei ole uniikki.

Yhteistyössä Unique Hotelin ja Morin kanssa

Next Post:
Previous Post:
There are 26 comments for this article
  1. Laura at 21:12

    Mäkin haluan tuollaiseen simpukkaan! Olipa oikein kivan näköinen hotelli, ja noi ruuat. Se jäi kyllä ihmetyttämään, onko tuolla kohteessa mitään muuta tekemistä kuin löhöily?

    • Annika Author at 23:00

      Todellakin on! Minä en ole löhöäjä olenkaan. Tein vain simpukassa hulluna töitä. Odota seuraavaa postausta. Siinä on vaikka mitä!

  2. MissKoo at 22:39

    Huoneet ei tosiaan ole överihintaisia, mutta vilkaistuani hotellin menuts ja drinkkilistaa ne tuntuivat todella kalliilta ihan suomalaiseenkiin hinatasoon. Maksoiko drinkit oikeasti 20 euroa? Tai suklaakakku lähemmäs 20 euroa?
    Millä muuten menit tuonne lentokentältä?

    • Annika Author at 22:58

      Hinnat on liiroissa. 🙂 Juuri nyt euron kurssi on tosi hyvä. Luottokortilla maksaessa 3,50. Eli hinnat toisaan ei ät olleet kalliit! Olin yötä Dalamanissa, koska tulin myöhään illalla. Mutta Dalamanin kentältä olisi ollut suora bussiyhteys Fethiyeen.

    • MissKoo at 20:25

      Vielä heräsi kysymys.. Olen nyt todennäköisesti (jos tähtien asennot pysyvät suotuisina ja loma ajankohta onnistuu)menossa lokakuussa tuonne Fethiyeen. Yövyitkö Dalamanissa lentikenttähotellissa vai jossain muualla..? Kuljitko Fethiyeen taksilla..?
      JA vielä yksi pikku detalji, onkohan Unique hotellin uima-allas lämmitetty..?
      Kiitos sulle 🙂 Kirjoitat kyllä niin ihanasti, että tekisi mieli mennä jokaiseen paikkaan, mistä olet kirjoittanut <3

    • Annika Author at 20:34

      Yövyin muualla. Hotellin nimeä en nyt muista, mutta vaikka se oli kiva, se oli tosi syrjässä. Ottaisin saman tien taksin Dalamanin kentältä Fethiyeen. Bussillakin pääsee, mutta jos et matkusta yksin, hintaero ei ole suuri. Minä menin taksilla. Jestas, jos nyt muistaisin hinnan. Kirjoitinkohan sen johonkin postaukseen? Ehkä 40 euroa?

      Uniquen altaasta en osaa sanoa. Jostain kumman syystä en mennyt altaaseen. Ai niin, tein töitä varjossa. Laita hotellille viestiä ja kysy. Vastaavat hyvällä englannilla.

      Ja voi kiitos! Jonkin verran on sinulla sitten maailmaa koluttavana. Mutta aikaa on!

      Ihanaa matkaa Fethiyeen!!

    • MissKoo at 21:40

      Kiitos! Olen menossa yksin, eli ehkäpä sitten vain nappaan taksin ja ajan suoraan hotelliin. Jos nyt matka toteutuu, niin lento olisi perillä Dalamanissa klo 19, joten en ehkä enää haluaisi lähteä bussilla seikkailemaan…
      Kyllä mä nyt kaikkia peukkuja ja varpaita pystyssä pidän, että pääsisin tuonne! Ja luulenpa, että ei sillä ole mitään merkitystä päätöksen kannalta, onko allas lämmitetty vai ei😄

    • Annika Author at 21:43

      Luulen myös, että altaan lämpötila ei ole olennaisinta. 🙂 Melkein ottaisin minäkin sen taksin. Pääsisit suoraan illaksi jo hotelliin. Matka ei ole niin pitkä, että et ole perillä mitään yöllä vaan jotain kasin jälkeen.

    • MissKoo at 21:50

      Juuri näin! Kiitos, kun olet jaksanut vastailla mun kysymyksiin😊

    • Annika Author at 21:30

      Eipä kiittämistä. Vuorovaikutushan on ihan parasta! On kiva aina kuulla, että joku lukee juttujani ja ehkä saa todella myös toteuttamisen arvoisia vinkkejä.

  3. MissKoo at 07:08

    Ok, mietinkin että voiko olla liiroja. Mutta siis voi, eli sittenhän se on ihan samaa hintaluokkaa kuin Turkissa muutenkin:)
    Kiitos vastauksista, tämä menee nyt kyllä harkintaan tällä “yksinäisellä matkustajalla”. On tosi kiva, jos jaksat vielä kirjoittaa siitä, mitä kaikkea teit kohteessa! Itse tykkään lukea ja löhötä auringossa, mutta en koko aikaa. Välillä pitää päästä liikkeellekin:)
    Ja kiitos ihanasta ja ainutlaatuisesta blogista!

    • Annika Author at 14:30

      Eipä kiittämistä! Kysele ihmeessä! Fethiye ja Unique olivat todella helppoja olla yksin. En oikein vieläkään tiedä, miten saatoin istua illallisella tunteja – yksin.

  4. SariKoo at 09:45

    W-A-U!!! Mä niin näen itseni tuollaisessa simpukassa tekemässä töitä 🙂 Olen aina ollut sitä mieltä, että hotellihuone on turhaa rahanmenoa matkalla. Mutta kai se on tämä ikä minkä myötä olen alkanut ymmärtää, miksi maksaa edes 100€ hotellihuoneesta. Ja siis en ole koskaan ajatellut Turkin hintatasoa mutta tuossa aiemmassa kommentissa olleet hinnat kuulostavat kyllä tosi edulliselta.

    • Annika Author at 14:27

      Tähän mennessä Turkin hintataso tosiaan ollut edullinen. Liira on heikko suhteessa euroon. Hotellieni hinnat vaihtelevat täällä tosi paljon. Tosi päteviä saa hyvinkin 50 eurolla. Jos sitten muutaman yön maksaa vähän enemmän, keskiarvo pysyy hyvänä.

    • Annika Author at 14:22

      En tiedä noille oikeaa nimeä, mutta simpukka kelvatkoon. Ovat minustakin hurjan ihania. Varjossa on hyvä köllöttää tai ottaa vaikka päikkärit.

  5. Henna /suurin onni at 13:39

    Huh miten upean näköinen paikka! Fanitan noita vanhoja lattioita, ne ihan kutsuvat tassuttelemaan illalla villasukissa (okei, en tiedä, onko siellä ihan jumalattoman kuuma, että tekeekö mieli heittää villasukat kuitenkin menemään, mutta silti). Taitaa jäädä tuollainen paikka meille haaveeksi hetkeksi aikaa, kun tuo Minireissumies on niin kovin mini vielä, ettei tarvitse haaveilla lähtevänsä lomalle keskenämme tai edes yksin vielä pitkään aikaan. Hyvä tietää, että sellainen on olemassa, sitten kun olen itse sellainen kuusikymppinen simpukassa istuja. Aion tosin istua siellä pirtelödrinkki kourassa viinipullon sijaan. Yleisesti en pistä ollenkaan pahakseni, vaan pidän oikein hyvänä asiana, että on olemassa eri kohderyhmille rajattuja hotelleja, tässä tapauksessa ei lapsia. Olisi tuonkin paikan tunnelma aika erilainen, jos siellä 50 äidin kullanmurua juoksisi päätä pahkaa pitkin uima-allasaluetta 😀

    • Annika Author at 14:19

      Se on just näin! Asiakas on tyytyväisempi, kun hänen tarpeensa huomioidaan. Näyttää yleistyvän, että hotelleilla on oma allasalue aikuisille, ja se on tosi hyvä myös. Ei isoa hotellia ehkä kannata kokonaan varata vain aikuisille, mutta tällainen pieni toimii.

      Lattia oli huippuihana, mutta juu ei ollut villasukille käyttöä.

  6. Kohteena maailma / Rami at 00:23

    Upean näköinen huone ja näköala sieltä varsin viehättävä. Tuo on totta, että mitä enemmän aikaa hotellilla viettää, sen tärkeämpää on oman hotellin näkymät niin huoneesta kuin parvekkeelta.

    Uima-allasalue näytti myös hienolta ja sieltä on kivat maisemat kaupunkiin. Eipä ihme, että vanhemmat englantilaisrouvat viihtyvät siellä isommalla porukalla. Kun on aikaa, niin parasta on olla tekemättä mitään, kun puitteet on siihen kunnossa. Itsellä tosin usein tulee käytettyä se aika sitten enemmän tai vähemmän lähialueiden tutustumiseen, joten saisi olla usein lomat pidemmät – jäisi enemmän aikaa paikalla oloon.

    • Annika Author at 21:32

      Juu, en minäkään hotelleilla yleensä jumita, paitsi on sillekin aikansa. Joskus pitää ihan vain relata, ladata akkuja. Tai niin kuin nyt, tehdä töitä. Molemmissa tapauksissa todella kiittää, jos puitteet ovat kivat,

  7. IKILOMALLA at 10:41

    Vallan on kaunis hotelli – uutta ja vanhaa modernisti yhdistettynä, toimii!

    Tuollaisessa simpukassa olisi ihana tehdä töitä, suojaisi just sopivasti auringonpaisteelta! 😊 Mäkin haluan! Ihanan luova työympäristö!

    Ei tosiaan ole hinnalla pilattu tätä majataloa, ja ah nuo ruoat! Helposti hujahtaisi kolme tuntia noita herkkuja maistellessa! Mä lähtisin kyllä mielelläni tänne lomailemaan!

    • Annika Author at 21:34

      Myönnän, etten lähtenyt Fethiyeen sillä tavalla suurin odotuksin, että se olisi jotenkin erityinen. Ajattelin vähän samanlaiseksi turistipaikaksi kuin vaikka Marmariksen. Yllätyin aivan täysin ja pelkästään positiivisesti. Näissä oloissa olisi. Voinut hengailla vaikka kuinka paljon pidempään, varsinkin kun lähistöllä on vaikka mitä nähtävääkin.

  8. Miika ♥ Gia | matkakuume.net at 01:13

    Nojoo, noi työt harmillisesti kyllä turhan usein häiritsevät. 🙂 Mutta kyllvä! Simpukka! Ja kyllä, sitten vanhempana todellakin haluan olla se vanha nainen joka nauttii täysin siemauksin vapaudestaan, juo viiniä vaikka joka päivä jos huvittaa ja nauraa ystäviensä kanssa maailman eri kolkissa! Ja tietysti myös toivottavasti läheistensä.

    Aamiainen on yleensä se joka viimeistään kertoo onko paikasta mihinkään. Tämä näyttää kokonaisuudessaan oikein toimivalta. Ei hassumpaa, sano!

    • Annika Author at 16:45

      Aamupala tosiaan kertoo aika paljon. Arvostin paikallisuutta. Toisaalta taas Kiinassa olisi paikoin ollut ihan kiva, jos olisi ollut länskäriaamupalaa. Tuo turkkilainen oli kyllä hyvä.

      Ei eläkkeelle jääminen enää niin pahalta vaikuta, kun katsoin viinirouvia. 🙂

  9. Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi at 20:27

    Ihanan persoonallinen hotelli, joka hurmaisi varmasti minutkin. Ihana myös kuulla, ettei se pelkkä persoonallisuus ollut jäänt kohteen kärjeksi, vaan kaikki myös toimi niinkuin pitikin!

    • Annika Author at 21:25

      Unique oli kyllä kaikkineen yksi parhaita hotellikokemuksia ikinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.