Type and press Enter.

Mauritius – 23 satunnaista havaintoa

Mauritius, kuten kaikki muutkin kohteet, joihin menen ensimmäistä kertaa, saavat tarkkailemaan kaikkia aivan triviaalejakin asioita. Niinpä keräsin taas 23 aivan satunnaista havaintoa tuosta Intian valtameren saarivaltiosta.

1. Sääennusteisiin ei kannata luottaa ainakaan talvella, jolloin ne näyttävät sadetta suunnilleen joka päivälle, koska sadetta luultavasti ei tule. Ainakaan pohjoisessa. Pohjoisessa paistaa yleensä aurinko, vaikka etelässä tai sisämaassa sataisi. Kun ajaa läpi saaren, tuntuu, kuin joka kylässä olisi eri sää kuin edellisessä.

2. Ihmiset ovat enimmäkseen hyvin ystävällisiä, auttavat eksynyttä tai bensa-asemaa etsivää turistia ja puhuvat englantia. Saaren puhutuin kieli on ranska, mutta hallinnon kieli englanti. 

3. Viikonloput ovat paikallistenkin rantapäiviä, ja silloin rannoilla on hyvin myös palveluja. Muuten palveluja on aika vähän. Kojuista myydään ruokaa varsin aktiivisesti ja kannetaan vaikka rantapyyhkeelle.

4. Hiekkarantoja on ympäri saaren. Mauritius ei kuitenkaan ole kaikkialta kuvien mukaisia paratiisirantoja palmuineen ja vitivalkoisen hiekkoineen. Sellaisia rantoja on oikeastaan aika vähän. Mutta kauniita rannat usein ovat, kun taustalla siintävät vuoret ja turkoosi meri on juuri niin turkoosia kuin sen vain voi kuvitella olevan.

Untitled
Untitled
Untitled

5. Shoppailun sanotaan olevan hyvää ajanvietettä, enkä ihmettele yhtään. Paljon näkyi vaateliikkeitä, joissa kivannäköistä kesäkampetta, ja aivan hurmaavia sisustusliikkeitä, mutta kaikki menee aikaisin kiinni (kuudelta ei pääse enää kuin ruokakauppaan).

6. Linja-autot ovat enimmäkseen niin vanhoja, että en tiennyt sellaisia enää olevan tieliikenteessä missään. Niiden päästöt ylittävät ehkä miljoonakertaisesti kaikki direktiivit. Mustat pakokaasupilvet ovat hämmentäviä.

Untitled

7. Ilmeisesti suurin osa turisteista on Mauritiuksella all inclusive -lomalla, koska suurimmissakin keskuksissa oli vaikea löytää avoinna olevaa ravintolaa enää kuuden jälkeen ja ylipäätään turisteja näkee saarella varsin vähän.

Untitled

8. Super-U on meidän Prismaa vastaava muutaman suuren marketin ketju. Paikalliset näyttävät ostavan viikoiksi kerrallaan. Kärryjä on helposti kaksi kukkuroillaan. Kylissä näkyykin usein vain pikkukauppoja, joista saa jotain täydennystä.

9. Mauritiuslaiset ovat alkuperältään hyvin kirjavaa joukkoa, mikä on helppo huomata katukuvassa. 

10. Kulkukoiria on paljon, mutta ilmeisesti niitä jotenkin ruokitaan, koska ovat varsin hyväkuntoisia ja ihmisystävällisiä. 

Untitled
Untitled

11. Liikenne on vasemmanpuoleinen. Se ei ole varsinaisesti kaoottista, mutta meidän tuntemiamme sääntöjä ei varsinaisesti noudateta. Auton voi pysäköidä mihin tahansa, esimerkiksi keskelle tietä, jos pitää piipahtaa vaikka pankkiautomaatilla. Vilkun käyttö oli minulle vaikeinta, koska viiksi on ratin oikealla puolella. Aika usein tuli puhdistettua ikkunaa, kun piti laittaa vilkku päälle. Ja kun tulin kotiin, pari päivää jatkoin ikkunan pyyhkimistä, koska aivot olivat vähitellen tottuneet vasemmanpuoleiseen tapaan.

Liikenneympyröitä on myös kaikkialla. Juuri kun sai heikkotehoisen auton kiihdytettyä matkavauhtiin, piti jarrutella ympyrään.

Käsimerkit ovat myös hauska lisä liikenteessä. Kuski voi laittaa käden ulos ikkunasta ja osoittaa, että on kääntymässä, että nyt ei kannata lähteä ohittamaan. Käsimerkkiä voi myös näyttää, jos on tekemässä jotain tyhmää, vaikkapa juuri pysäköimässä keskelle tietä.

12. Ravintoloiden hintataso on jonkin verran edullisempi kuin olin antanut itseni ymmärtää. Niissä on myös ranskalaisen tiukat aukioloajat. Kahden jälkeen ei tarvitse lounaasta enää kuin haaveilla. 

13. Ruoka on pääsääntöisesti erittäin hyvää, ainakin jos pitää kalasta ja muusta meren elävästä. 

Untitled

14. Kuten yksi tapaamamme eteläafrikkalainen nainen sanoi, turistit ovat kaikki eri sävyisen punaisia oltuaan saarella muutaman päivän ja edes suojakerroin 300 tuskin riittäisi. Aurinko on todella polttava, vaikka kuinka yrittäisi suojautua. 

15. Kylissä miehet kokoontuvat usein jonkin katoksen alle kortti- ja turpakäräjäporukoihin.

Untitled

16. Harva tulee ajatelleeksi, että Mauritius on rommintuottaja. Tislaamoja on useita. Super-U:ssa oli komea rommiosasto. 

Untitled
Untitled

17. Monikulttuurisuus näkyy myös uskontojen kirjona. Kun ajelee pitkin saarta, näkee niin hindutemppeleitä, moskeijoita, kristillisiä kirkkoja kuin pienempien seurakuntien kokoontumistiloja. 

Untitled
Untitled

18. Katukuvassa kirkkailla väreillä maalatut talot tuovat tuulahduksen Karibiaa, hindutemppelit Intiaa, upeat merenrantahuvilat länsimaista hyvinvointia, loppuunajetut autot Afrikkaa, ihmiset kaikkia maanosia, vasemmalla ajaminen siirtomaa-aikaa jne. Mauritiuksella on kuin olisi samaan aikaan kaikkialla. Se on yhdistelmä kaikenlaista ja ehkä juuri siksi niin kiehtova. 

19. Stop polio -kyltit pysäyttävät ja osoittavat, että ollaan kuitenkin vielä kehitysmaassa. Dengue-kuumeesta ei viikkoon herännyt puhetta missään. 

20. Rannat ovat avoimia kaikille. Resortit eivät voi omia rantoja. Niillä voi olla hotellien aurinkotuoleja, mutta kulku on silti vapaa. Meidänkin hotellimme edustalla olevalla laiturilla oli joka päivä porukkaa kalassa.

21. Hedelmät ostetaan kojuista. Kojuja on rannoilla, keskustoissa, maanteiden varsilla, mutta supermarketin hedelmäosasto on suorastaan vaatimaton. Ostaminen onnistuu vaikka suoraan auton ikkunasta, jos on valmis tukkimaan liikennettä paikallisten tavoin.

Grand Baiessa on yksi ihan legendaarinen hedelmäkauppias. Käytiin kahdesti, ja meininki oli kuin parhaalla helppoheikillä. Yritän tässä avata yhden keskustelumme.

M: Onko teillä mangoja?
HH: On. Tietenkin. Tässä! Haista! Kuinka monta laitetaan?
M:(haistaa mangoa)
HH: (pussi avoinna, mangoja käsissä survomassa pussiin) Kuinka monta?
M: Kolme.
HH: Tässä on myös banaaneja. Montako laitetaan?
M: En minä ba –.
HH: Entä tässä passionhedelmiä? Montako?
M: En min–.
HH: Kuinka monta?
M: Jos minä nyt ne mangot.

22.  Mauritiuksella on paljon jäätelöautoja. Ne pitävät tauotonta musisointia, myös siis paikallaan ollessaan. Yksi soitti Jaakko-kultaa tuntikausia. Päädyimme yhdelle autolle ennen kuin olimme vielä sinut paikallisen rahayksikön kanssa. Keskikokoinen annos laihaa pehmistä maksoi kymmenen euroa. Laillinen ryöstö! Kyllä nyt taidettiin gringoa viedä! Suosittelen siis kysymään hintaa ennen tilausta. Kunnon jäätelöbaarissa erinomainen jätski maksoi ihan murto-osan tuosta.   

23. Dodo on Mauritiuksen toteemieläin edelleen, vaikka laji ammuttiin sukupuuttoon jo 1600-luvulla. Matkamuistomyymälän nimi on luonnollisesti Dodo suveniers, kuljetuspalvelu Dodo vei meidät Ile aux Cerfsille, Dodo-rommia on tietenkin.  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

6 comments

  1. Tykkään näistä satunnaisten havaintojen listoistasi. Niihin mahtuu mukaan sellaisia hauskoja ja myös hyödyllisiä yksityiskohtia, jotka eivät ehkä olisi ollenkaan mukana ”tavallisessa” jostain kohteesta kertovassa postauksessa.

    Mangot olivat varmaan yhtä herkullisia kuin Sansibarilla! Voisin syödä niitä kilon päivässä!

    1. Minäkin tykkään tehdä näitä. Niihin saa nimenomaan hassuja ja arkisia yksityiskohtia, joita ei muuten tulisi kertoneeksi, mutta jotka ovat oikeasti jollain tavalla kiinnostavia.

      Mangot olivat aivan taivaallisia, myös ne, mitä haisteltiin, koska eivät päällepäin näyttäneet ollenkaan mangoilta. 🙂 Niillä ja kalalla voisi ilminen elää koko loppuelämänsä.

  2. No voi pahus tuota jäätelöhuijausta. Minulle tulee näistä ikävä olo. Ei menetetyn rahan takia, vaan epärehellisyyden. Toki paikallisten elintaso on matala, mutta huijaamista en siedä. Ja onhan niitä epärehellisiä yksilöitä joka maassa.

    Vasemmanpuoleisessa liikenteessä ajon jälkeen itsekin pari päivää pyyhin tuulilasia, kun haluaisin käyttää vilkkua. Onneksi melko pian näihin tottuu. Ihmetystä ulkomailla ajaessa aiheuttaa usein liikenneympyrät, miten niissä kuuluu näyttää ajoreittinsä.

    1. Nimenomaan epärehellisyys ärsyttää. Olihan kymppi vetisestä jäätelöstä aivan jäätävä hinta, mutta tosiaan ei raha harmita vaan lähinnä oma typeryys, miten ihmeessä suostuttiin siihen.

      Kiva kuulla, että vilkku- ja pyyhkijäongelmia muillakin. Mauritiuksella voi näyttää vaikka käsimerkeillä, mitä haluaa tehdä. 😀 Minusta ympyröissä oli ihan sama meininki kuin meillä, paitsi että taisin olla ainoa vilkun käyttäjä. Minulle se on niin luonteva, etten osaa olla käyttämättä – milloin en rämpyttänyt pyyhkijöitä. 😀

  3. Hei! Kiitos tästä. Sain enemmän tietoa sun faktoista kuin mistään muusta kirjoituksesta, mitä olen mauritiuksesta lukenut😊

    1. Ihanaa! Kiitos, että kerroit! Joskus triviaalitkin havainnot tosiaan kertovat kohteesta paljon. 🙂