Jotain ainutkertaista

Perjantai-iltaisin, kun aurinko on laskenut, Banana-beachilla alkavat rummut soida. Rummuttamalla toivotetaan sapatti tervetulleeksi. Lonely Planet neuvoi meidät paikalle. Taas on annettava tunnustusta hyvin tehdylle matkaoppaalle!

Rummutus kuului vilkkaan rantakadun huminankin yli, mutta kesti vähän aikaa, että löysimme, mistä rytmit kantautuvat. Odotin ihmisten olevan piirissä rantahiekalla, mutta rumpuporukka olikin varastohallin näköisen rakennuksen takana, meren puolella.

Meiningissä oli jotain lumoavaa. Toisaalta viinipullot kiersivät ja savuissa ei tainnut tuoksua pelkästään tupakka. Kaikessa oli siis vähän anarkiaa. Toisaalta rummutettiin tervetulleeksi sapattia, joka on uskonnollinen pyhäpäivä.

Jotenkin tunnelma vei mukanaan. Sanoin miehelleni, että nyt pitäisi hakea viinipullo ja tulla takaisin, asettua hetkeksi rantakiville ja antaa tunnelman tarttua. Toteutimme kevytversion: haimme lähimmästä kaupasta pullot olutta ja limuviinaa, jotta ei ihan juopotteluksi mene ja palasimme takaisin. Ilta oli nopeasti pimentynyt, mutta rummut soivat edelleen.

Tähän aikaan vuodesta aurinko laskee iltapäivällä viiden tienoilla. Kun kolme tuntia myöhemmin kävelimme uudelleen rannassa, rummutus vielä kuului, mutta yhtäkkiä lakkasi. Ehkä bileet olivat silloin ohi.

Tällaiset kokemukset ovat minusta matkailussa ihan parasta. On ihan huippua nähdä jotain ihan erilaista, jotain ainutlaatuista.