Type and press Enter.

Suuntavaistottoman tulikaste: autolla Israelissa

Paljon olimme lukeneet eri nettisivuilta varoituksia Israelin hurjan kamalasta liikenteestä, mutta koska joukkoliikennettä pidetään mahdollisten pommi-iskujen yhtenä todennäköisimpänä kohteena, ei ollut oikein vaihtoehtoja, jos halusimme nähdä maata Tel Avivin ulkopuolella. TomTom-navigaattoriimme ja kännykkään ei ollut mahdollista ladata Israelin karttaa, ja autovuokraamosta saamamme oli päivitetty viimeksi ehkä tehtaalla. Lisäksi vaikka mitä tein, en saanut siihen osoitteeksi kuin kaupungit, en katuja lainkaan. Ei siis ollut luottaminen kuin autovuokraamon tiekarttaan ehkä viime vuosituhannelta ja kartturiin, jonka erityistaidot ovat suuntavaistottomuus ja eksyminen.

Israel 185
Käsittämättömän hurjasta israelilaisesta liikenteestä saa erinomaisen käsityksen vaikkapa tästä kuvasta. Kovin turhaa oli varoittelu. Maantiet ovat enimmakseen erinomaisessa kunnossa. Ruuhkia näimme kyllä, mutta ne olivat suurten kaupunkien välittömässä läheisyydessä sekä Pohjois-Israelissa tiellä numero 4, joka kulkee lähellä rannikkoa. Muualla sai ajella melkolailla rauhassa.

Israel 187

Israel 337

Suunnistamista hankaloitti myös se, että kartan oletettavasti englanninkieliset nimet eivät olleet ihan samoja kuin tiekylttien heprean- ja arabiankieliset, vaikka kirjaimet olivat samat. Zippori, Tsipori ja Tsippori esimerkiksi tarkoittavat kaikki samaa paikkaa. Näin ajatellen toki ovat sama, mutta opaskirjaa, kylttejä ja karttaa samanaikaisesti lukiessa sataa liikkuvassa autossa suunnistukseen tulee lisää vaikeustasoa. Maanteillä liikkuminen ilman navigaattoria ei kuitenkaan ole mission impossible ollenkaan, sillä tienviittoja on runsaasti ja melkein suoria reittejä matkasimme suurimman osan etapeista. Siis melkein.

Oman haasteensa toi myös se, että kylttien värit poikkesivat suomalaisista. Kun etsin moottoritien ramppia, etsin vihreää kylttiä, kuten kotona, mutta Israelissa ne kyltit ovatkin siniset.   Kaupunkien keskustat olivat oma haasteensa, koska osassa suunnistimme vain Lonely Planetin kartoilla. Oli vain reippaasti seurattava keskusta-opasteita ja luotettava, että jossain tulee vastaan maamerkki, joka on merkittynä myös nähtävyyskarttoihin.

Suoranainen läpimurto kartturina tuli, kun ajoimme Jerusalemiin. Kaupungin keskustasta minulla oli kartta, ja hotellin osoitekin oli tiedossa, mutta ei edes tarkkaa sijaintia. Kartasta löysin yhden mahdollisen kadun, mutta sekin oli kirjoitettu eri tavalla kuin Hotels.comin antama osoite. Itsevarmuuteni lisääntyi, kun tajusin, että tulemme kaupunkiin päätietä, jolta ei ole montakaan käännöstä oletetulle hotellikadulle. Ups. Emme tulleetkaan pohjoisesta vaan jostain aivan muualta.  Olin jo henkisesti varautunut myöntämään tappioni ja pyytämään taksikuskia ajamaan edellä ja saattamaan meidät perille, kunnes nappasin maamerkin kartalta ja tyynen rauhallisesti opastin meidät hotellille. Aika voittajaolo!  

Israel 334
Ihan aina suunnistuksen ei voi sanoa onnistuneen täydellisesti.

Amerikkalainen galleristi Tiberiaassa kehui kovasti Zipporia, ja koska se oli ihan matkan varrella Nasaretista Akkoon, miksipä emme olisi pysähtyneet. Rouvan mielestä Zipporissa on amazing mosaiikit ja wonderful vanha teatteri. Pitihän sellaiset nähdä. 

Israel 342
Mosaiikit olivat hienoja…
Israel 344
…mutta teatteri näytti vähän kärsineen vuosisatojen aikana. Paikalla sijainneesta kaupungista oli jäljellä vain satunnaisia kivikasoja. Amazing vanhoja kaupunkeja Lähi-idän alueella on, ja niitä olen useita nähnytkin. Niihin verrattuna Zippori oli melkoinen pettymys.

Yhden viikon Israelissa olemisen ja vajaan viikon kartturina toimimisen jälkeen uskaltaisin sanoa, että jos on ajanut autolla missä tahansa vaikkapa Etelä-Euroopassa, uskaltaa ajaa myös Israelissa. Liikennekulttuuri poikkeaa suomalaisesta esimerkiksi ruuhkissa ja erityisolosuhteissa, jos vaikka tietyön vuoksi yksi kaista on pois käytöstä. Suomalainen vetoketjusysteemi ei ole tuttu, vaan lähinnä kaikki menevät samaan aikaan, rinnakkain on yhden sijaan kolme autoa. Haifan kiertäisin melko kaukaa, jollen nimenomaan olisi menossa kaupunkiin. Sen ympäristö oli liikenteellisesti pahin. Haifan tienoon ruuhkiin juuttuminen lisäsi matka-aikaa Tel Avivista pohjoisen tukikohtaamme Shavei Tsiyoniin ainakin tunnilla.

Kotiinpaluupäivänä olimme aikeissa käydä Beetlehemissä matkalla Jerusalemista takaisin Tel Aviviin. Kumpikaan ei ollut tullut ajatelleeksi, että Beetlehem on Länsirannalla, muurien takana, eikä sinne ole asiaa vuokra-autolla. Auton olisi voinut pysäköidä Israelin puolelle ja jatkaa matkaa taksilla, mutta koska emme olleet ottaneen systeemistä selvää etukäteen, tuntui paremmalta olla menemättä. Aikaa ei ollut ylenmääräisesti. Lisäksi rajamuodollisuudet olivat oma lukunsa. Mitä jos Syyrian viisumista tulisi taas ongelmia? Toisaalta korkean muurin näkeminen herätti hurjaa uteliaisuutta: mitä on muurin toisella puolella, miten elämä siellä eroaa tästä puolesta. Toisaalta taas muuri oli tavattoman ahdistava: miksi pitää rakentaa metrien korkuinen muuri erottamaan kansoja toisistaan, miksi pitää hankaloittaa ihmisten elämää. Vähän liian suuria kysymyksiä turistin pohdittavaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

2 comments

  1. Avatar

    Kiitos tästä niin kuin myösTel Aviv -kirjoituksesta. Ensimmäistä kertaa Israeliin matkustava ymmärtämätön kyselee infoa: pääsikö Tel Avivista suoraan ajaen Jerusalemiin ilman mitään rajamuodollisuuksia? Huomaan, että minulle on hämärän peitossa koko tuo politiikka.

    1. Avatar

      Kyllä vain. Me ajeltiin rannikon kautta, tehtiin pieni kierros Israelissa. Mutta Jerusalem on Israelin puolella. Länsirannalle jos haluaa, on rajamuodollisuudet. Ajettiin lähelle aitaa. Se on aika karun näköinen. Tuolla reissulla ei menty toiselle puolelle. Olen kyllä kuullut siitäkin paljon hyvää. Ihanaa matkaa!