Maallinen Jerusalem

Ainakin turistille Jerusalem on enimmäkseen sen vanha kaupunki ja uskonnollinen historia. Koska itse olimme siellä vain kaksi päivää, emme ehtineet juuri muualle kuin juuri vanhaan kaupunkiin ja vähän sen ulkopuolelle, kristillisen historian merkittävimmille paikoille. Tietyt paikat vain tuntuivat siltä, että ne kuuluu nähdä, kun kerran Jerusalemiin on tullut.

Vanha kaupunki sellaisenaan on minusta erittäin viehättävä. Voisin kuljeskella päiväkausia tällaisessa vanhassa ympäristössä. Se on omiaan myös mielikuvitukselle ja tarinoille. Oikeasti maallinen Jerusalem on lähinnä ruumiin ravintoa, enimmäkseen pikaruokapaikkoja, ja loputtomia basaarikujia sekä vanhoja rakennuksia. Basaareista olisi oikeasti voinut tehdä hyviäkin löytöjä, jollei mm. aitoja Kristuksen aikaisia kolikoita (!) lasketa, mutta minusta ei ole tinkijäksi. Jos hinnat eivät ole selvästi näkyvillä, en lähde kauppaa tekemään. Ehkä on parempikin, että I don’t need Google, my wife knows everything -t-paidat jäivät ostamatta.

Vanhassa kaupungissa on selvästi kartassa osoitettuna kristityt, juutalaiset ja islamilaiset alueet. Katukuvassa tämä jako ei yhtä selvästi näy. Esimerkiksi palestiinalaisalueella saattoi baarista saada olutta ja viiniä, mutta hotellissa ei saanut, vaikka se oli palestiinalaiskorttelissa juuri vanhan kaupungin muurien ulkopuolella.

Turistien määrä Jerusalemissa on valtava, ja siellä saa kapeilla kujilla varautua tungokseen. Suuri osa turisteista kulkee oppaan johdolla ryhmissä, jotka saattavat täyttää kulkureitin jonkin uskonnollisen kohteen kohdalla. Mutta kaikki kuulemani ja lukemani kaupungin vaarallisuudesta ja levottomuudesta osoittautuivat ainakin nyt täysin vääriksi. Pyhäpäivinä kehotetaan mm. Itkumuurin seutua välttämään, joten niin teimme. Olimme kaupungissa tiistain ja keskiviikon.

Ei varmaan ole syytä yleistää, mutta ainakin minulle hankala asia on sotilaiden määrä katukuvassa. Olen huomannut saman aikaisemminkin maissa, joissa armeija on selvästi esillä. Rynnäkkökiväärejä en ole eläissäni tällaista määrää nähnyt, mutta kaikkeen tottuu. Turvatarkastuksiinkin pitää sopeutua. Ovathan ne omaksi parhaaksenikin.