Kuuluisat viimeiset sanat ennen totaalista eksymistä: “Ei me mitään taksia oteta.”
Taksi Chișinăun lentokentältä keskusta-alueelle maksaa kiinteällä taksalla noin seitsemän euroa, mutta koska maksitaksin (linjaliikenteessä ajava minibussi) saa 60 sentillä (20 senttiä/ihminen tai matkalaukku), on hyvä aloittaa loma säästämällä. Bussin määränpäästä piti Googlemapsin mukaan olla hotellille noin kilometri. Koska sää oli lämmin, yli 20 astetta, ja aurinkoinen, ajattelimme kävellä. Matkalla voisi vaikka syödä. Lyhyt versio meni sitten näin: kartta näytti useita kilometrejä väärin, taksilla pääsi loppumatkan kätevästi perille 40 lein (alle 3 euroa) hintaan, ja matkalla muistimme, että lentokenttäkuljetus olisi kuulunut hotellin hintaan.
Kävellessämme päädyimme kuitenkin ihan mielenkiintoisille alueille, nimittäin jonkinlaiselle markkinoiden, ostoskadun ja torin risteytykselle. En kehdannut kuvata suoraan kaikkea, mitä olisin halunnut, mutta näistä muutamasta saa ehkä käsityksen, millainen paikka on. Kenkien yleisin hinta on euroissa kympin, farkkujen 10 – 15. Itäeurooppalaishenkistä paljettipuseroa irtoaa vitosella. Samalla kauppiaalla saattaa olla tiskillään sipuleita ja stringejä, kaikissa mahdollisissa väreissä. Rintaliivien ostamista tällaiset markkinat aina panevat miettimään. Miten osata valita oikea koko? Tälläkin kertaa monet olivat nimittäin oikeasti niin hyvännäköisiä, että ihan hyvin olisin voinut vaikka ostaa. Piraattikamaakin oli, mutta jopa yllättävän vähän.
Markkinat jatkuivat korttelikaupalla, ja ihmisiä oli liikkeellä paljon. Kaikki oli jotenkin niin ihanan itäeurooppalaista, niin kovin erilaista kuin kotona. Parhaiten sen näki elintarvikkeita myyvistä kojuista, tai oikeastaan vain muovijakkaralla istuvista mummoista, joilla oli edessään jalkakäytävällä liina ja sen päällä myytävät tuotteet, vaikkapa kynitty kukko päineen tai makkarakiekura, josta sitten leikattiin ostajan toivoma pala. Myivät myös itsepullotettua jotain. Väristä päätellen jotain siman tai kotikaljan tapaista. Jos ostaja halusi varmistua laadusta, myyjä otti pullon, avasi sen, kaatoi korkillisen ja antoi maistettavaksi. En jäänyt seuraamaan, tuliko kaupat vai pantiinko korkki takaisin paikoilleen odottamaan uutta asiakasta.
