Olin kääntyä takaisin jo ennen medinaan pääsyä. Olin palata sveitsiläishotellini turvaan näkemättä mitään. ”Hello, hello!” ”TeRRRRve, teRRRve!” (Miksi ikinä kenenkään pitää opettaa tuota yhtään kenellekään? Se pitäisi uhkasakon turvin kieltää.) ”From which hotel you are?” (Luulevatko todella, että kertoisin?) Katso tätä, osta rihkama, mistä olet? Oletko journalisti? Kyllä, jätä rauhaan.
Onneksi en kääntynyt. Onneksi jatkoin ne kymmenet metrit ja selvitin matkamuistokamelit ja jututtajien miinat medinan kujille, joilla kukaan ei enää välittänyt minusta. Siellä liikkuivat vain ikivanhoissa taloissaan asuvat sousselaiset ja kissat. Sen medinan halusin nähdä, siitä nautin ja siitä maksoin hetkeksi kohonneella ärsytyskäyrällä.
Soussen medina oli yhdellä silmäyksellä rähjäisempi kuin Tunisin. Toisaalta siksi se tuntui myös autenttisemmalta. Mitä lähempänä ollaan terrrveterrrve-alueita, sitä kunnostetumpaa kaikki on, mutta syvemmällä medinassa on kuin aikamatkalla – jollei satojen vuosien takana niin menneisyydessä kuitenkin.
Soussen medina on rakennettu rinteeseen. Sen kapeat kujat nousevat ja laskevat, ovat autolla ajamiseen liian kapeita, mutta skoottereille ja erilaisille kärryviritemille sopivia. Ne saavat alamäkeen ihan hyvät vauhdit, joten kävelijän on hyvä kuulostella lähestyviä härveleitä ja hypätä syrjään. Kissat saavat olla rauhassa. Korkeintaan joku pysähtyy rapsuttelemaan korvan takaa. Roskiksista ne enimmäkseen näyttivät kyllä syövän.
Yritin eksyä, mutta aina välillä huomasin kulkeneeni tästäkin jo. Uskoakseni näin aika paljon, mutta toisaalta kun minusta kysyttiin, näitkö moskeijan, en voi olla varma. Mielestäni näin useita. Museonkin ohi kävelin, mutta se ei ollut auki. Jos on nähnyt Bardon Tunisissa, tämä ilmeisesti ei tarjoa mitään lisää. Sain myös kullanarvoisen neuvon, mutta valitettavasti vasta jälkikäteen: medinassa on toinenkin sisäänkäynti. Se on ylärinteessä, siis vastakkaisella puolella, kuin mihin taksikuski minut jätti. Jos haluat säästyä sitkailta kauppiailta, pyydä omaa taksikuskiasi kurvaamaan sinne toiselle puolelle. Olenko muuten jo kertonut, että taksilla ajaminen on Tunisiassa todella halpaa, jos ajetaan mittarilla? Alle eurolla pääsee kilometreissä laskettavan matkan, vaikka hotellilta Soussen medinaan.
Tämä, kuten suurin osa muistakin reissuista, päättyi liian nopeasti. Noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä Soussesta on kuulemma Colosseumia vastaava amfiteatteri, joka on säilynyt Colosseumia paremmin. Etelä-Tunisia on myös kuulemani mukaan aivan eri maailma kuin pohjoinen. Kaikki tämäkin jäi näkemättä. Mutta minähän tulen takaisin. Varmasti.
18 comments
Aivan älyttömän siistin näköistä joka puolella. Voi että, kyllä Tunisia-kuume on nyt noussut näitä juttuja lukiessa. 🙂 Ja taksit olivat kaiketi halpoja jo silloin 28 vuotta sitten kun minä kävin maassa, muistan nimittäin että otimme taksin eräänä iltana ja pyysimme sitä vain ajeluttamaan meitä ympäri Soussea ja näyttämään paikkoja. Kyllä se tunnin verran meitä kierrätti eri paikoissa ja sen tiedän sanoa ettei se voinut maksaa paljoa, muutoin ei mamma ja pappa olis ikinä kyytiä ottaneet. 🙂
Mun on pakko sanoa, että kasvatan omaa Tunisiaan paluukuumetta samalla. Kuvat tuovat sen kaiken niin elävästi mieleen. Melkein auringonkin kasvoille.
Tuo amfiteatteri minkä mainitsit, on El Jem. Se on myös todellakin näkemisen arvoinen! Mutta jääpähän sitten jotain myös seuraavaan kertaan. 🙂
Kiitos! En löytänyt nimeä siihen hätään, kun olisin tarvinnut. Tiedän, ettei minun Tunisiani ole vielä valmis. Tiedän haluavani palata ja sillä kertaa nähdä esimerkiksi juuri El Jemin.
Onpa viehättävän näköinen paikka! Tunisia kiinnostaa nimenomaan tämän kaltaisten paikkojen takia. Hauskaa, että pohdit tuota autenttisuutta – mitä rähjäisempi sen autenttisempi? Ymmärän logiikan, niin ajattelisin itsekin. Olen näitä aitousasioita pohtinut blogissanikin, koska se on minusta niin kiinnostava aihe http://www.rantapallo.fi/fiftyfifty/2016/03/24/kun-suomalainen-kertoi-nigerialaiselle-mika-on-aitoa-afrikkaa/
En minä ihan niin ajatellut, että mitä rähjäisempi, sen autenttisempi, mutta jos on vaikka turistit silmällä pitäen fiksattu viimeisen päälle, silloin autenttisuus kyllä kärsii, koska ehkä ei ole fiksattu omien perinteiden mukaan vaan sen, minkä uskotaan turistia kiinnostavan. Jos taas pidetään hyvää huolta ja kunnostetaan omien perinteiden mukaan, eihän se autenttisuutta tapa. Soussen medinassa kunnostettua oli vain juuri niillä kulmilla, joihin ehkä pakettimatkaajaperhe mwnee. Anteeksi yleistys, mutta tarkoitan, että moni menee katsomaan niitä paikkoja, jotka ovat turistille helppoja (ihan kuin muut eivät olisi). Kun matkamuistokamelit loppuivat, päättyi myös siloiteltu pinta. Silloin sanoisin, että vasta sen jälkeen alkoi autenttinen medina.
No terrrrve! Noista suomalaisten opettamista sanoista tuli mieleen Nizzan rannalla vastaan tullut vesikauppias, joka huuteli ”water, acqua, iskallt vatten, kalakukko”.
Kovin kuvaukselliselta näyttää Soussen medina. Täytyisi itsekin muistaa kuvailla enemmän yksityiskohtia. Meillä oli Madeiralla vuokratalon ovessa tuollainen kolkutin, mutta nyt vasta sain tietää että se oli Fatiman käsi. Kiitos siis tästä tiedosta!
No terrrve, terrrrve kalakukko! Olen huomannut itsekin keskittyväni kuvailemaan yleisempiä näkymiä. Tunisiassa taas harjottelin menemään lähelle ja tallensin myös yksityiskohtia. Niitä medinassa piisasi.
Luultavasti joku oli kaverille opettanut, että vesi on suomeksi kalakukko, kuten yksi tuttuni oli ulkomaankomennuksella opettanut, että nukkumaan meneminen on köyrimistä. Siinä sitten yksi pariskunta, molemmat siis samalla komennuksella, joka ilta iloisesti toivottivat hyvät yöt ja sanoivat lähtevänsä köyrimään.
Kissoja! Okei, tämä paikka on myyty. 🙂
Vasta kun olen tajunnut että näistä voi saada aika paljon tautejakin, olen päätynyt hillitsemään kaiken maailman kulkueläinten rapsuttelua ja halimista. Pitkälle matkalle otettiin tosin sellaisen rokotemäärä, ettei varmaan mikään tarttuisi kuitenkaan.
Mukava tunnelma, ja silmään kiinnittyi huomio noihin laatoista tehtyihin portaisiin ja ovensuihin. Ne on ihan hirmuisen kauniit ja sopii skandinavialaiseen sisustukseenkin pienissä määrin. Onkohan ne kuitenkaan mitenkään kestäviä? Pakkaskeleille ei nyt varmaankaan, mutta tuolla taitaa olla kuitenkin hieman vähemmän asteita.
Repesin muuten tuolle edellisen kommentin vastakommentin tarinalle. 😀
Kuinka minunkin olisi tehnyt mieli ottaa syliin kaikki kissanpennut, mutta olen jättänyt kulkueläimet rauhaan. Jos on selvästi jonkin ravintolan nimikkokissa, joka makoilee tuoleilla ja saattaa tulla vähän kerjäämään ruokaa, saatan rapsutella (ja varsinkin antaa ruokaa. En voi itselleni mitään.) Laatat olivat tosi tyypillisiä ainakin Sidi Bou Saidissa ja Soussessa. Mutta eipä ole pakkasia noilla kulmilla. Omat ulkolaatat ovat aika paljon järeämpää tekoa.
Köyrimistarina on tosiaan ihan tosijuttu. Köyrijät suomenruotsalaisia Pohjanmaalta, eli suomen taito oli auttava, mutta pakosta kehittyi, kun muut puhuivat vain suomea. Kehittyi se sitten astetta hupaisammillakin tavoilla. 🙂
Voi veljet, kalakukot ja kaikki muut. Itsellä menee paikasta kuin paikasta fiilis, jos kuulenkin yhden suomalaisen turistisanan. Tai ylipäätään suomenkielisen sanan. Itsellä ei ole mitään suomalaisia vastaan, päinvastoin. Paitsi matkoilla. Siksi haluan välttää suomalaisia viimeiseen saakka, että tunnen olevani lomalla. Eli kaiken Tunisian hehkutuksen jälkeen mietin, uskallanko astua sittenkään Tunisian maaperälle. Ehkä kuitekin kortinpelaajana uskon todennäköisyyksiin ja tuo mies ei tule huudoillaan vainoamaan minua ja minun lomaani 😉
Sama juttu. Lomalla lähden pois Suomesta ja haluan olla omillani, vailla maanmiehiäni. Mutta suomalaiset ovat varakas kansa, joka haluaa nähdä maailmaa. Meitä on käynyt kaikkialla. Emme ole sankarimatkailijoita ensimmäistä kertaa oikein missään. Kannattaa ajatella optimistisesti. Tunisia on niin hieno maa, että yhden kalakukon ei kannata antaa viedä sinulta mahdollisuutta tutustua siihen.
Olipa vallan veikeästi kuvailtu tuo turismihulabaloo ja TeRRRRve TeRRRve kulttuuri 😀 Pisti hymyn huulille. 😀 😀
Me laitamme usein korvat kiinni, jos alkaa suomalaista kaupittelua kuulua edes ettältä.. ”Stockman laatu, Anttila hinta…” 😀 Ei vaan halua ulkomailla kokea. 😀 Paras tapa varmaan onkin kävellä vaan ohitse mitään sanomatta! Intiassa marketeilla me ei sanottu tyrkkytyylisille myyjille sanaakaan englantia, vaan puhuttiin keskenämme pelkkää suomea 😀 Mutta silti ne jaksoivat seurata perässä miltei koko basaarissa viettämämme ajan. Käsittämätöntä.
Ihanan näköinen vanha medina ja tunnelma! Tuolla jaksaisi varmasti eksyttää itsensä useaksi tunniksi. 🙂
Titta & Thoms / IKILOMALLA
Tyypit eivät tajua, että jäyhän suomalaisen saa helpommin ostoksille, jos hänen antaa katsoa rauhassa. En osta tyrkyttäjältä mitään, vaikka jotain voisin halutakin. Jätän nälissäni sisäänheittäjien ravintoloihinkin menemättä. Kun vaan ärsyttää. Tietenkin pitäisi ajatella maassa maan tavalla jne., mutta ei voi mitään, että jotkin tavat ovat liian ärsyttäviä. 🙂
voi että näissä kuvissa ja niiden vangitsemissa tunnelmissa silmä ja sielu lepää! Ihanasti sinä olet Tunisian sisälle päässyt.
Kyllä sinne jäi paljon nähtävää itsellekin – siellä asuessani oli maan turvallisuustilanne sellainen, että katsoin parhaaksi ottaa varoitukset ja liikkumarajoitukset tosissani. El Jemiä suosittelen, samoin Tataouinea, Djerbaa. Kairouaniakin…
Olisikohan sitä aika itselläkin palata noihin maisemiin… Millä muuten lensit? Ihan omatoimimatka vai…?
Ihan omatoimimatka oli. Lensin Frankfurtin kautta Lufthansalla. Huhtikuun alussa lentohinnat olivat edulliset. Muistaakseni maksoin 470 euroa. Alle 400 euron olisi saanut Turkin kautta (tosi pitkät vaihtoajat) ja muistaakseni Air Francellakin, jos olisin palannut päivää aikaisemmin. Mutta minulla oli majoitus ennen lentoja, joten halusin olla vielä sen viimeisenkin päivän.
Olikohan tuo Kairouan juuri se kaupunki, jossa on vielä ulkonaliikkumiskielto öisin? Nimi kuulostaa tutulta. Sellaisiin en koe suurta paloa. Mutta Tunisiaan muuten kyllä. Olen vähän itsekin ihmeissäni, miten se lumosi minut näin!
Mun lukion historianopettajalla oli tiettyjä vakiofraaseja, joista yksi oli ”sussun kanssa Soussessa”. Siis tyyliin, ”Missä Ville on, onko sussun kanssa Soussessa?” Mua harmittaa, että en ole vielä päässyt Sousseen, sussun kera tai ilman. Toisaalta taas kun luin tuon ”terrrrve”-kommentin, tuli mieleen, että ehkei niin väliksikään. Egyptin katukaupustelijameininki oli niin läpitunkevaa, että se vei hienosti halut palata maahan enää kahden kerran jälkeen, nyt kun päänähtävyydet on nähty. Se hieno juttu tässä blogissa on, että noi sun kuvat tempaa niin hyvin mukaan, että pääsee osaksi elämystä, eikä tarvitse väistellä kauppamiehiä. Että haluanko sinne Sousseen? En tiedä. 🙂
Näitä kauppamiehiä ei tarvinnut kauaa vältellä. Parikymmentä metriä ja he olivat ruma muisto vain. Aggressiivisia eivät olleet. En tiedä, olisiko helpottanut, jos olisin ollut sussun kanssa. Ehkä hotellin nimeä ei olisi kysytty, mutta roinan tarve minulla ilmeisesti olisi ollut silti sama? Kiva kuullä, että pääsit virtuaalimatkalle Sousseen. Nyt voit rauhassa sulatella, mennäkö itse vai ei. Ehkä voit joskus kirjoittaa vielä lähteväsi sussun kanssa Sousseen.