Type and press Enter.

Reilun matkailijan ohjeet – onko helppo matkustaa reilusti?

Sain taannoin sähköpostin, jonka lähettäjä oli tekemässä gradua reilun matkailijan ohjeista. Hän oli löytänyt minut Twitteristä kriteerillä kuka seuraa Reilun matkailun yhdistystä. “Ai seuraan vai?” oli spontaani kysymykseni, ja jatkoin: “En taida olla erityisen reilu, mutta osallistun silti mielelläni.” Olin kuulemma sen takia erityisen hyvä haastateltava. Niinpä osallistuin. Piti siis vähän katsoa, mitä reilun matkailijan ohjeissa on. Ajattelin aloittaa jonkinlaisia katumusharjoituksia. Osallistuinhan taannoin myös Finnairin kyselyyn edellisen vuoden aikana lentämistäni lennoista. Sain tulokseksi 47 (enkä luultavasti ollut muistanut ihan kaikkia). Ei se reilua ainakaan ilmastolle ole.

Hanki tietoa matkakohteesta

Ohjeissa kerrotaan, mistä kannattaa etsiä tietoa, mutta ei sitä, miksi tietoa olisi etsittävä. Onko spontaani matkailija epäreilumpi kuin sellainen, joka viikkokausia tankkaa Lonely Planetia, lukee paikallisia nettilehtiä ja käy kursseilla? Ymmärrän ajatuksen siitä, että paikallisista tavoista ja kulttuurista on hyvä jotain tietää, ettei käyttäydy epäkunnioittavasti.

Mutta minusta se, tunteeko maan historian läpikotaisin tai onko perehtynyt poliittiseen nykytilanteeseen, ei ole välttämätöntä edes reiluuden näkökulmasta. Paikallisen ajattelutavan ja kulttuurin ymmärtäminen kyllä edesauttaa näiden kunnioittamista, mutta toisaalta kuinka paljon viikon, pari kohteessa viipyvä voi tietämättömyydellään vahingoittaa, jos noin ylipäätään osaa jotenkuten käyttäytyä? Peräänkuuluttaisin luontaista uteliaisuutta ja avoimuutta uutta kohtaan enemmän kuin perusteellisia opintoja.

Olenko siis reilu matkailija? Näillä kriteereillä en taida olla.

Matkusta huippusesongin ulkopuolella

Tätä reilun matkailijan ohjeet avaa aika seikkaperäisesti. Kun matkailijoita on tasaisesti, myös tulovirrat ovat tasaiset. Jos matkailijoita on tasaisesti, myös ympäristön kuormitus jakaantuu tasaisesti. Reilu matkailijahan huomioi, että hänen läsnäolostaan olisi kohteelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Ohjeet huomioivat myös matkailijan näkökulman. Sesongin ulkopuolella yleensä hinnat ovat halvemmat, turisti välttyy jonottamiselta ja ruuhkilta, ja koska muita turisteja on vähemmän, mahdollisuus tutustua paikalliseen kulttuuriin, ympäristöön ja ihmisiin helpottuu. Sesongit ovat riippuvaisia tietenkin kohteesta ja sen luonteesta: sää, lomakäytännöt eri maissa, juhlapyhät (kansalliset ja uskonnolliset), tietyt tapahtumat.

Untitled
Venetsia on erilainen sesongin ulkopuolella. Sen taianomaisuus korostuu. Kirjoitinkin viimeisimmän ylistyslauluni kaupungille viime lokakuussa, jolloin suhteemme kauniina syyspäivänä vain syveni entisestään.

Monesti pakettimatkoja järjestetään vain sesonkina, mutta omatoimisesti koko maailma on saavutettavissa milloin vain. Ohjeidenmukainen reilun matkailun ymmärtäminen eri puolilla maailmaa onkin jo vaikeampi kysymys selvitettäväksi. Olenko niin tehnyt? Luultavasti en. En.

Omat mahdollisuudet matkustaa vaikuttavat paljonkin siihen, onko mahdollista matkustaa sesongin ulkopuolella. Joulun tienoo on huippusesonkia melkeinpä kaikkialla. Silloin ainakin minulla on mahdollisuus matkustaa. Toisaalta olen ollut kesällä Kaakkois-Aasiassa, ja on ollut helppo huomata, että ei ole sesonki ollenkaan. Sinne rynnitään meidän talvella. Olen ollut kaupunkilomilla marraskuussa ja tammikuussa, jolloin turistimassat eivät ole tungeksineet vaikkapa Barcelonan kaduilla ja Gaudien kulmilla. Mutta taas Keniassa olin silloin, kun kaikki muutkin: katsomassa suurta vaellusta kesällä.

Olenko siis reilu? Kyllä ja en. Voisinko olla reilumpi? Kyllä, mutta joillekin realiteeteille en voi mitään, esimerkiksi loma-ajoille. En taida vastedeskään pysyä joulun tienoota kotona reiluuden nimissä.

Valitse vastuuntuntoinen matkanjärjestäjä

Matkanjärjestäjänäkökulma on omatoimimatkailijalle vähän vieras. Yhdistyksen ohjeet määrittelevät vastuulliseksi firmat, joiden yhteistyökumppanit ovat reiluja, jotka tiedottavat ja kertovat kohteen kulttuurista ja ympäristöstä, pystyvät osoittamaan, miten tukevat paikallisyhteisöä ja minimoivat haittoja, joilla on toimintaohjeet, kuinka vieraassa kulttuurissa toimitaan ja kuinka matkailija vähentää itsestään aiheutuvaa kuormitusta sekä jotka eivät tuota palveluja sopimattomilla alueilla.

Tästä heräsi muutama ajatus. Ottamatta selvää ainoastakaan suomalaisesta pakettimatkafirmasta voisin melkeinpä kyseenalaistaa, kuinka monella on kyseisiä ohjeita. Matkaesitteen muutamat mainosrivit kohteesta eivät avaa kulttuuria ja ympäristöä, ja mikäli opaspalvelut eivät ole kehittyneet 25 vuodessa, jolloin viimeksi pakettimatkalla olin, eivät ne edelleen ole juuri muuta kuin maksullisten retkien markkinointia.

Untitled
Madagaskarilla kyläkävelyn opas oli vapaaehtoinen, jonka palkkiokin meni hyväntekeväisyyteen. Paikallisen matkatoimiston kokokaan järjestämän viikon matkan kaikki hotellit olivat myös pieniä ja paikallisia, mutta silti hyvätasoisia tällaiselle hienohelmamatkailijalle.

Viime aikoina on myös liikaa noussut kohuja siitä, miten matkatoimistojen oppaat ottavat selfieitä Tiger Kingdomeissa ja suosivat loistavina kohteina merimaailmoja, jotka ovat varsinaisia vankiloita asukkailleen. Nämä kohut on hoidettu kaikkea muuta kuin mallikkaasti. On pyydetty anteeksi asiakkaalle aiheutunutta mielipahaa, mutta ei kerrottu, että aiomme muuttaa käytäntöjämme välittömästi reilummiksi.

En juuri käytä matkanjärjestäjiä, mutta yksi käyttämäni on ollut Simba Experience, joka on pystynyt myös kohteessa osoittamaan toimivansa reilusti. On apua paikallisyhteisöille, sellaiset palkat, että ne motivoivat työhön ja oikeasti antavat elannon jne. Edellinen ostopalvelumatka oli Madagaskarilla. Firma oli kokonaan paikallinen, ja järjestämiensä aktiviteettien reiluus oli ainakin minun arvioni mukaan hyvällä tasolla.

Reiluuteni? Ehkä tässä pärjäsin ihan kohtuullisesti?

Suosi paikallista

Paikalliset liikennevälineet, paikallisomisteiset hotellit ja ravintolat, paikallisten tekemät tuliaiset. Näin voisi tiivistää reilun matkailijan ohjeet paikallisuuden suosimisesta. Ohjeissa oli kuitenkin pari seikkaa, joihin kiinnittäisin vähän kriittistä huomiota. Ensinnäkin sanotaan, että pitäisi välttää ei motorisoituja liikennevälineitä ja kävellä. Jalan liikkuminen ei saastuta. Täysin totta. Erittäin hyvä. Mutta entä sitten paikalliset taksi-, riksa- ja veneyrittäjät? Minusta tuntuu, että kun paikalliset tarjoavat palveluja, hankkivat sillä elantonsa, olisin reilu, jos palveluja käyttäisin ja maksaisin niistä asianmukaisen hinnan. Aika usein minusta on ihan ok, että turistina maksan paikallista enemmän, mutta suoranaista taas gringoa viedään -ylihintaa en ole valmis maksamaan.

Untitled
Ihania itsenäisiä hotelleja Tunisiassa ja Malesiassa

Toinen, mitä ihmettelin, on kehotus välttää kansainvälisiä ketjuhotelleja. Tiedän, että niiden voitot valuvat ulkomaille, mutta ne ovat kuitenkin merkittäviä työllistäjiä. Tietenkin paikallisomisteisten hotellien tulot jäävät kaikki paikkakunnalle, mutta en näkisi kansainvälisiä hotelleja minään mörkönä. All inclusivesta olen samaa mieltä ohjeiden kanssa: paikallisilta ravintoloilta ja baareilta jäävät tulot saamatta, jos turisti viettää kaiken aikansa vain hotellinsa (olettaen, että on siis ulkolainen) patojen äärellä. Toisaalta jostain esimerkiksi ruoka buffetpöytiin tuodaan, ja siinä saattaisi olla yhteistyötä paikallisten firmojen kanssa. Ainakin Malediiveilla kaikki pyrittiin kasvattamaan itse tai ostamaan lähialueelta. Vain pakolliset tuotiin muualta. All inclusive on tällaisissa paikoissa tietenkin välttämätöntä (jos niihin haluaa. Sitäkin tietenkin voi kritisoida.) Rahavirtojakin suurempi ongelma minusta all inclusivessa on se, että matkalainen ei ehkä lainkaan tutustu paikalliseen kulttuuriin.

Untitled
Malediiveilla on ollut ainoa all inclusive -hotelli, jossa olen ollut (paitsi safareilla, kun ei savannilta oikein pääse kylille ravintolaan). Olin ainoalla resort-saarella, jolla on myös paikallista asutusta, joten suurin osa työntekijöistä pääsi illalla kotiin. Muualta tulevat asuivat kahden hengen huoneissa, kun yleensä huoneissa on vähintään neljä. Ruoka yritettiin saada mahdollisimman läheltä. Canareef Resortissa oli yritystä, vaikka sen omistaja onkin Singaporesta.

Tässäkin pärjään ehkä kohtuullisesti. 

Säästä energiaa ja vettä

On reilumpaa matkustaa muuten kuin lentämällä. Jos lentää, suora lento on parempi kuin välilaskut. Pitäisi olla kerralla pidempään ja matkustaa harvemmin. Näistä voi jokainen miettiä, mikä omalla kohdalla on mahdollista, ja vaikka kuinka kauan haluaa käyttää aikaa päästäkseen vaikka Espanjaan (lento vs. juna). Paljon matkustava harvoin on reilu.

Untitled

Ymmärrän, että ohjeisiin kerätään kaikkea mahdollista, millä voi esimerkiksi ympäristöä auttaa, mutta käsi sydämelle kaikkein vihreimmätkin matkailijat, moniko teistä tekee seuraavia: “Kysy käytetäänkö majoituspaikassasi vettä säästäviä suihkuja ja vesihanoja.” “Tarkista käytetäänkö majoituspaikassasi energiaa säästäviä hehkulamppuja ja lamppuja, jotka yleisissä tiloissa syttyvät yöllä palamaan vain liikesensorin välityksellä.” “Tiedustele kiinnittääkö valitsemasi hotelli huomiota käyttämiinsä pesuaineisiin?” “Valitse hotelli jonka huoneissa ei ole minibaaria.”

Myönnän, että näissä olen huono. En halua lakanoitani vaihdettavan päivittäin. Voin viikon loman mainiosti olla samoissa. Sama on pyyhkeiden laita. En sen useammin vaihda kotonakaan. Mutta liinavaatteiden pesu on kuin kärpäsen kakka erämaassa, kun aletaan puhua golfkenttien kastelusta ja palmukeitaista keskellä erämaata. Uima-altaat jakavat ajatukseni: toisaalta ne ovat vesi- ja energiasyöppöjä (jos lämmitettyjä), mutta toisaalta ne voivat olla syy siihen, että koko turisti lähtee lomalle ja tuo maahan edes jotain tuloja. 

Peseytymättä en jätä ulkomaillakaan, mutta en lutraa kotona, joten en tee sitä reissussakaan. Likainen en suostu olemaan enkä leikkaamaan tukkaani siksi, että isotukkaisena sen huuhtelemiseen menee ehkä kohtuuttoman paljon vettä. 

Untitled

Näissä ekohommissa en taida olla reilu. 

Minimoi jätteet

Mahdollisimman vähän jätettä ja pakkausmateriaaleja, ei ongelmajätteitä luontoon, kierrätä. Juo hanavettä jos mahdollista. Se vähentää muovipullojen määrää. Hanavesi vain tosi harvassa paikassa on juotavaa. Kierrätyskään ei kovin monessa maassa ole oikein saanut tuulta alleen. Mutta yritän. Uskon, että ainakin suomalaisista aika moni pyrkii minimoimaan jätteet eikä edes oman lähikaupan kassalla ota pakasteita pieneen pussiin. 

Kunnioita paikallista kulttuuria

Minusta tässä on koko matkustamisen ydin: Kun mennään vieraaseen kulttuuriin, mennään avoimesti vailla ennakkoluuloja. Kunnioitetaan uskontoa ja siihen liittyviä tapoja, esimerkiksi pukeutumissääntöjä. Minusta jos on pakko saada kulkea miniminivaatteissa, pitää matkakohde valita sen mukaan eikä ajatella, että minä turisti saan tehdä mitä haluan. Tällaista asennetta on näkynyt liikaa.

Untitled
Muslimimaissa varsinkin pukeutumis- ja valokuvaussäännöt on hyvä muistaa. Nämä kuvat ovat Bruneista ja Kuwaitista. Kummastakaan ei esimerkiksi saa alkoholia (kuin salakapakoista), ja Bruneissa sattui vielä olemaan ramadan. Kunnioitimme sitä syömällä ja juomalla salaa hotellihuoneessa tai puistossa niin, että kukaan ei nähnyt, vaikka ulkomaalaisilta niitä ei erityisesti kielletä.

Haastattelussa minulta kysyttiin, miten miellän ohjeiden lauseen “Yritä päästä pois turistikuplasta”. Minulle se on jotain sellaista, että yritän avoimesti ymmärtää paikallista kulttuuria, kunnioittaa sitä ja tutustua edes jollain tavalla paikalliseen elämänmenoon. Vaikka en tutustuisi ihmisiin, kuljen heidän parissaan, heidän arkisissa askareissaan vaikka torilla, käyn paikoissa, jotka ovat heille tärkeitä.

Olin jo kyseenalaistamassa, miksi minun pitäisi opetella paikallisesta kielestä edes perusfraasit. Mutta onhan siinä tietenkin kiinnostus ja kunnioitus omalla tavallaan mukana. Toisaalta vaikka iloisesti hymyillen tervehtisin suomeksi, se on minusta arvokkaampaa kuin se, että jurottaisin ottamatta mitään kontaktia. Turistille “hellon” sanominen ei minusta sittenkään vielä ole tuhoamassa paikalliskulttuuria.

Matkan jälkeen tiedon jakaminen kuuluu myös ohjeisiin.

Tässä kulttuuriosastossa taidan onnistua parhaiten. Epäilemättä olen saattanut rikkoa sääntöjä tai jotain koodistoja, koska en ole opiskellut kulttuuria useinkaan kovin paljon etukäteen. Mutta yritän kunnoittaa sääntöjä ja tapoja ja etenkin jaan tietoa ja kokemuksia jälkikäteen. 

Suojele ihmisiä, eläimiä ja luontoa

Ihmiset. Kunnioita. Ei kai muuta tarvitse sanoa. Sano ei prostituutiolle ja lapsityövoimalle. Ensimmäinen helppo, jälkimmäinen ei. Mistä voi tietää, kuka jonkin tavaran on valmistanut? Made by child -tekstejä ei ole näkynyt. Suojaudu taudeilta (rokotukset kuntoon ja kondomit kassiin). 

Eläimet. Reilusta matkailusta puhuminen usein on aika kapeaa ja siinä korostuvat eläinten olot. Hyvä niin. Siis ei kapeutuminen vaan se, että eläinten olojakin tarkastellaan osana kokonaisuutta. Trofee-matkailun luulisi jo miehuus kieltävän. Mitä metsästystä sellainen on, että uhanalainen eläin on ensin tarhattuna ja sitten joku ääliö tulee ja ampuu sen maksettuaan ensin hurjasti?

Olen itse osallistunut safareille. Ainakin niillä, millä itse olen ollut, kuskit ovat ajaneet vain merkityillä reiteillä, eivät off roadia ollenkaan. Eläimiä ei ole menty liian lähelle. Ne ovat kyllä saattaneet tulla itse. Ugandassa gorillojen kotona sai olla vain tunnin, ja eläimeen piti pitää turvaväli. Mitenkään ei saanut häiritä. Jos gorilla lähti, se sai lähteä. Mitenkään ei pidätelty. Gorillaretkien kalliin hinnan avulla eläinten säilymisestä oli mahdollista pitää kiinni ja esimerkiksi tehdä suojelutyötä sen eteen, ettei gorillojen metsiä hakata ja reviiriä pienennetä koko ajan lisää. 

Untitled
Kun ihminen menee luontoon, eläinten kotiin, hänellä pitää olla kunnioitus eläimiä kohtaan. Näin minä ajattelen. Ja jos ihminen ottaa eläimen omaan kotiinsa, sille pitäisi voida tarjota lajityypilliset olot. Siksi ei ole norsun paikka sirkuksessa tai leijonan eläintarhassa.

Itsensä kuvauttaminen huumattujen tiikerien kanssa on aihe, josta en viitsi edes aloittaa. Paitsi että Tiger Kingdomit ja vastaavat todellakin pitäisi sulkea. Sen jälkeen, kun olen nähnyt norsuja ja kirahveja ja leijonia luonnossa, olen alkanut olla eläintarhoja vastaan. Ankeimmat ovat aivan hirveitä ja parhaatkin sittenkin vankiloita. Että terveisiä vain niille, jotka puuhaavat pandoja Suomeen. Ei. Ei. Eieiei.

Olen mokannut ja osallistunut pandan silittämiseen Chengdussa. Sekin maksoi hirveästi ja on yksi suuri tulonlähde pandojen suojelussa. Kävin silloin itseni kanssa kovan taistelun, jonka mieliteko ja huonon omantunnon maksaminen pois rahalla voittivat. Olisihan sen rahan vaikka voinut antaa ihan muuten vain lahjoituksena. Panda kyllä vain veteli omenaa ja hunajassa kastettua bambua yhtä vetelänä kuin olisi vedellyt omassa tarhassaan, jossa pääsee pois ihmisten katseilta niin halutessaan. Kai se silti on sille stressaavaa?

Luonto.  Säästä ja suojele. Ei kai tässä muuta?

Untitled
Grönlannin jäätiköt sulavat, ja aavikoitumista ei ole voitu pysäyttää. Ja silti minä vain lennän… Epäreilu olen.

Kerro näkemästäsi ja kokemastasi

Sosiaalinen media toimii hyvin matkailuunkin liittyvissä asioissa. Hyvin nopeasti nostetaan pintaan epäkohtia, ihmiset reagoivat ja vaativat muutosta, jos sana epäeettisestä toiminnasta leviää. Samoin on myös positiivisen viestin kanssa: sitä pitää jakaa, jotta hyvät toimintatavat leviäisivät ja reilusti toimivat yritykset pystyisivät jatkamaan ja ehkä laajentamaankin toimintaansa.  

Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

En tainnut selvitä ihan puhtailla papereilla tästä kriittisestä reilun matkailun tarkastelusta. Joissain asioissa onnistun paremmin kuin toisissa. Joitain ehkä voisin luvata parantaa, mutta joistain asioista tiedän, etten muuta toimintatapojani vaan jatkan yhtä epäreiluna kuin ennenkin.

Reilun matkailijan ohjeisiin voit tutustua tarkemmin vielä tästä linkistä

 – – –

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Jaa oma Instagram ja matkailu -aiheinen suomenkielinen postauksesi alla olevasta linkistä. Instagram Travel Thursdayhin voit osallistua TravelloverbloginRimma+Lauran ja Murumoun kautta. Voit lisätä linkkisi mihin tahansa näistä blogeista, ja se näkyy kaikissa. Muista lisätä postaukseesi linkki vähintään yhteen näistä emoblogeista ja kertoa, että osallistut IGTT-kamppikseen. Tarkempia ohjeita saat tästä linkistä

Instagram Travel Thursdayn kantava ajatus on sosiaalisuus. Muistathan myös lukea toisten juttuja, osallistua keskusteluun, kommentoida ja tykkäillä muiden mukana olevien kuvista Instagramissa sekä jakaa kuviasi #IGTT- tai #IGTravelThursday-tunnisteella. Minut löydät Instasta nimellä @travelloverblogi

IGTT-uutiskirjeen (kerran kuussa, muistuttaa kamppiksesta ja tulevista teemapostauksista) voi tilata tästä linkistä. Kirje saattaa mennä toisilla roskapostikansioon, vaikka ei ole roskaa missään määrin. 🙂


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

16 comments

  1. Avatar

    Olen myös samaa mieltä siitä, että paikallisten tapojen ja ihmisten kunnioittaminen ja kohtelu ihmisinä ja yksilöinä on se olennainen seikka matkailussa. Matkailu jättää väistämättä jälkensä kohteeseen, mutta tuota sesonkien ulkopuolella reissaamista olisi kyllä hyvä suosia silloin kun se on mahdollista. Lomat vaan aina asettaa siihen pienen rajoituksen.

    1. Avatar

      Sepä juuri, kun lomat ovat usein juuri sesongin aikaan. Useimmiten sesongin ulkopuolella nauttii itsekin enemmän, jos ajattelee itsekkäistäkin lähtökohdista. On vähemmän ihnisiä, hinnat alhaisemmat jne.

  2. Avatar

    Pakko myöntää, että en ole hirveästi miettinyt matkustamistani reiluuden kannalta muuten kuin eläinaktiviteettein kohdalla. Olen täysin delfinaarioita vastaan vaikka viimeksi 2014 kävin sellaisessa Australiassa http://www.rantapallo.fi/fiftyfifty/2016/03/20/21-kahdessa-kuukaudessa-kauneinta-ita-australiaa/ Norsullakin olen ratsastanut Thaimaassa, mutta enää en sitä tekisi. http://www.rantapallo.fi/fiftyfifty/2016/04/19/skootteriretkia-ja-kirottuja-luontopolkuja-koh-lantalla/

    Muut pontit kuten paikallisten palveluntarjoajien suosiminen ja samojen pyyhkeiden käyttö pitkin viikkoa on tullut kuin itsestään, olen siinä mielessä reilu matkailija vaikka en ole tehnyt niitä asioita ollakseni reilu.

    Itse käyn ulkomailla yhdestä viiteen kertaan vuodessa yleensä, pääasiassa lentäen ja Euroopassa. 47 lentoa on kyllä huima määrä 🙂 Toisaalta itse ajattelen, että paljon reissaavat ihmiset ovat myös keskimääräistä avarakatseisempia ja kunnioittavat ihmisarvoja ja luontoa kaiken sen takia, mitä ovat matkoillaan nähneet ja kokeneet.

    1. Avatar

      En minäkään noita kamalasti ole ajatellut, kuten on helppo postauksestani huomata. En vielä lukwnut linkkejäsi, mutta vaikka olisi silloin tehdessään ajatellut olevan ok ja ehkä kirjoittanutkin niin, onneksi juttuja voi aina muokata jälkeenpäin, kun oma tietämys on lisääntynyt. Ihan samoja olen tehnyt minäkin. En hurskastele yhtään.

  3. Avatar

    Varmaan aika yleisesti ensimmäisenä mieleen tulee reilusta matkailusta puhuttaessa eläimet. Ja tärkeä aihe se onkin. Itsekin olin yllättynyt, kun joskus vuosi sitten ekan #reilutblogit kamppiksen aikana tuli luettua norsuista. Ei sitä ollut edes ajatellut, ettei niillä ratsastaminen ole hyvä juttu ja että niiden kouluttaminen on todella julmaa. Eli on todellakin hyvä, että näistä asioista tiedotetaan ja toivon mukaan saadaan ihmiset ymmärtämään toimiensa vaikutukset. Mutta siis on oikein hyvä, että muistakin reilun matkailun osa-alueista puhutaan ja kirjoitetaan. Meistä kuitenkin aika harva menee sillä norsulla ratsastamaan, mutta meistä ihan jokainen voi vaikuttaa matkustuksen ympäristövaikutuksiin ja paikallisten siitä saamiin hyötyihin monilla pienillä teoilla. Kiitos siis tästä kattavsta postauksesta ja sen lukuisista näkökulmista!

    1. Avatar

      Olet Jonna niin oikeasssa. Voimme monenlaisilla valonnoillamme vaikuttaa. Kuinka merkittäviä sitten yhden ihmisen teot ovat? Eivät juurikaan. Mutta monen ihmiset valinnat merkitsevät jo paljon enemmän.

  4. Avatar

    Kivasti pohdiskelet omaa matkustustasi, aloin itsekin miettimään, kuinka “reilu” oikeasti olen… Mun kompastuskivet on ehdottomasti lentäminen (etenkin pidemmälle lentäessä olen usein kustannussyistä valinnut lennon, jossa on useampi välilasku) ja korkean sesongin aikana matkustaminen. Kohteessa omatoimimatkaajana on helpompi olla skarppina, suosin paikallista ruokaa, julkista liikennettä ja pieniä paikallisten omistamia hotelleja ja ravintoloita… Tutkin myös etenkin luontokohteisiin operoivien retkenjärjestäjien taustat etukäteen.

    Tosin vedenkäyttö kuumissa maissa aiheuttaa joskus omantunnontuskia, kun suihkussa tulee ravattua useasti…

    1. Avatar

      Tuo on kyllä hienoa, että selvität luontokohteiden retkijärjestäjien tiedot. Se kun ei vielä todista mitään, että nimessä lukee vaikka eko. Tulevana kesänä olen pitkään reissussa ja yritän kulkea maata pitkin mahdollisimman paljon junalla tai bussilla, mutta kummasti lentovarauksiakin on kertynyt. Lentääkö reilun tunnin vai ajaako bussilla kymmenen. Valitettavasti minä valitsen lennon.

  5. Avatar

    Haha, samoja ohjeita lähdettiin käymään läpi tässä kuussa. 😀 Mäkään en ihan puhtain paperein selvinnyt, mutta oon myös tehnyt päätöksiä parantaa joitain tapojani. Ainakin yritän parantaa.

    Lentäminen on varmasti lähes kaikilla matkabloggaajilla se “epäreiluin” valinta, mutta minkäs teet kun haluat päästä maailmalle nopeasti.

    Mä en ymmärrä tätä pandojen hankkimista suomeen sitten yhtään, koska ihan selkeesti yleisen mielipiteen mukaan se ei oo ok? Oon aiemmin tykännyt eläintarhoista, mutta Barcelonan eläintarhassa muutama vuosi sitten tuli stoppi, että tää ei oo ok. Sen jälkeen ei oo tehnyt mieli käydä eläintarhoissa ja jos ei oo pakko niin en niihin kyllä enää mene. Safarille tai kansallispuistoon Afrikassa kelpaisi kyllä retki. Ei se varmaan oo reilua lentää sinne ja ottaa omaa autoa alle, muttakun haluaa.

    1. Avatar

      Lentämisen välttely ei oikein onnistu, jos haluaa maailmaa nähdä. Tykkään laivamatkailla myös, mutta siihenkin liittyvät ne lennot lähtösatamaan. Ja laivoistakaan ei aina tiedä, mihin laskevat likavetensä. Ei ole helppoa olla reilu.

      Pandat on nyt poliittinen ele, ei yhtään pandojen hyväksi. Onpa kiva aitten hillota pandoja sisällä ankeissa oloissa, kun ulkona on niille liian kylmä. Mä en yhtään nyt tajua.

  6. Avatar

    Kiinnostava juttu! Itse olen nähtävästi suht reilu matkailija: suosin paikallista, otan selvää matkakohteesta, kunnioitan paikallista kulttuuria ja matkustan usein sesongin ulkopuolella. Eläintarhoissa käymisen lopetin kohdattuani Chicagon eläintarhassa gorillan äärimmäisen surullisen katseen. Sen jälkeen olen kiertänyt ne kaukaa, vaikka joskus kauan sitten kuvautin itseni orangin kanssa Singaporen eläintarhassa. Ei se varmaan kärsinyt, mutta ehkä sillä kuitenkin olisi ollut mukavampaa vapaana viidakossa kuin poseeraamassa hassujen turistien kanssa. Kulkukissojen ja koirien näkeminen tekee kyllä usein pahaa, enkä siihen matkailijana pysty oikein vaikuttamaan.

    Suomalaisista matkanjärjestäjistä en omatoimimatkailijana osaa sanoa mitään. Useimmiten pyrin käyttämään paikallisia toimistoja, ravintoloita, hotelleja yms. Aina ei tietysti voi olla varma, kenen taskuun rahat viime kädessä menevät. Tavoitteena on kuitenkin, että rahani päätyisivät hyödyttämään paikallisia asukkaita eikä monikansallisia hotelliketjuja tms.

    Suurimmat miinuspisteet minullekin tulee tietysti lentämisestä. En pysty pitämään kovin pitkiä lomia, joten lennettyä tulee aika usein.

    Roskia en jätä kuin roskikseen, mutta muovisista vesipulloista on ainainen morkkis. Mutta minkäs teet, jos hanavesi ei ole juotavaa. On se muovinen pullo kuitenkin vatsatautia parempi vaihtoehto.

    1. Avatar

      Kuulostat hyvin reilulta matkailijalta. Jokainen meistä on omat virheensä tehnyt juurikin eläinten kanssa, ja epäilemättä teen mokia vastaisuudessakin. Mutta joitain valintoja on mahdollista tehdä. Kulkukoirat ja -kissat särkevät minunkin sydämeni. Onneksi monin paikoin näyttää, että niistä jollain tavalla kuitenkin pidetään huolta eikä ainakaan kohdella suorastaan kaltoin. Kun ei niitä kaikkia voi kotiinkaan tuoda.

  7. Avatar

    “Monesti pakettimatkoja järjestetään vain sesonkina, mutta omatoimisesti koko maailma on saavutettavissa milloin vain.” Mutta moniin kohteisiin lennetään suorin lennoin vain sesonkina – muulloin joutuu tekemään välilaskuja. Miten laskea se, kumpi on pienempi paha? Huoh, nämä on välillä niin vaikeita juttuja…
    Suomen suurimmista matkanjärjestäjistä tuskin mikään on täysin reilu toiminnassaan, mutta ainakin TUI Nordicilla (Finnmatkat) on todellista yritystä. Sen kestävän matkailun strategiasta voi lukea täältä http://www.finnmatkat.fi/tietoa-finnmatkoista/kestava-matkailu/ . Eräässä toisessa firmassa oppaana työskennellessäni oli valitettavasti niin, että reilua matkailua toteutettiin kohdepäällikön kiinnostuksen mukaan: yhdessä kohteessa kohdepäällikkö kieltäytyi poistamasta retkivalikoimasta erästä hevosratsastusretkeä oppaiden toiveista huolimatta (mä kieltäydyin lähtemästä oppaaksi koko retkelle, sillä hevosia ei kohdeltu hyvin), koska “se on aina ollut ohjelmassa”. Toisessa kohteessa taas kohdepäällikkö järjesti naapurimaan tulvan uhreille tavara- ja rahakeräyksen, minkä ansiosta veimme valtavat määrät tavaraa retkibussimme mukana maan Punaiselle ristille. Kunpa vaan matkanjärjestäjät tajuaisi, että positiiviset teot ja siitä saatu näkyvyys on kannattavampaa kuin paskoista retkistä saadut dollarit.

    1. Avatar

      Ei ole helppoa olla ainakaan kaikissa valinnoissaan reilu. Minulle se ei välttämättä ole edes ihan perimmäinen tavoite. Mutta pienin askelin jokainen voi yrittää jotain. Näin ajattelen itse. Ovat kyllä niin ääripään esimerkkejä nuo, mistä kerroit. Kohdepäällikön merkitys on näköjään todella suuri. Kunpa heillä olisi selkärankaa vaatia retkikohteilta reiluutta.

  8. Avatar

    Tää oli jotenkin niin tyhjentävä postaus, että en osaa oikein edes kommentoida muuta kuin, että oon tosi iloinen, että otettiin reilu matkailu yhdeksi teemaksi! Tää sun postaus sietäis lukea jokaisen <3

    1. Avatar

      Voi kiitos! Availin reilua matkailua vain omasta näkökulmastani.