Porvoon maine herkullisen ruoan ja hyvien ravintoloiden kaupunkina kiirii. 50 000 asukkaan kaupungissa on huippuravintoloita vaikka kuinka, ja kuten arvata saattaa, ei kaupungin oma väki riitä ravintoloita pystyssä pitämään, vaan herkkupatojen äärelle tullaan kauempaakin. Eikä syyttä.
Viime perjantaina drinkkikoulun jälkeen oli illallisen aika. Zum Beispielista pöytää varatessani sain jo esimakua palveluasenteesta: ehdotin kello seitsemää, mutta kehotettiin tulemaan puolta tuntia ennen tai jälkeen, koska seiskalta on tulossa suurempi seurue, mikä ruuhkauttaa keittiön hetkeksi. Huomaavaista! Eipä meillä siinä kiire olisi ollut ruokaa odotella, mutta arvostan asiakkaan huomioimista.
Zum Beispielin löytää helposti Rihkamatorin reunalta vanhasta keltaisesta talosta. Moderni, avara ja vähän factory-tyylinen sisustus tuli yllätyksenä, onhan se melkoinen kontrasti vanhalle puu-Porvoolle. Sisustus sai kiitosta koko porukalta. Sen lisäksi, että Zum Beispiel on kaunis silmälle, se on miellyttävä korville: vaikka ravintola oli aikalailla täynnä, sen täytti miellyttävä puheensorina, ei korvia raastava äänien kakofonia, kuten joissain Helsingin suosituista paikoista nykyään, kun akustiikkaan ei panosteta.
Hämmästelimme vähän, että illallisaikaankaan pöytiä ei ole katettu, vaan asiakkaan tulee hakea itse ruokailuvälineensä leipäpöydästä ravintolan takaosasta. Jos leipä sittenkin olisi pienissä koreissa pöydässä ja ruokailuvälineet myös? Mutta jälkimmäisessä tapauksessa en olisi liikkunut pöydästäni, en olisi käynyt haistelemassa avokeittiön tuoksuja, katsomassa hetkeä kokkeja työssään. En olisi nähnyt hawaijilaista mustaa suolaa. Ja kaiken yltäkylläisen kulutuskulttuurin ja poisheittämisen kulta-aikana on oikeastaan mainiota, että jokainen ottaa leipää juuri sen, minkä syö, eikä päivän päätteeksi ole valtavaa määrää pöytiin tarjoiltua mutta syömättä jäänyttä leipää ja sulaineita voinokareita.
En ole ravintoloiden suurkuluttaja kotimaassa, en seuraa uusimpia ruokatrendejä, mutta jos oikein olen ymmärtänyt, uudet ravintolat alkavat yhä enemmän olla bistrotyylisiä, joissa ruokaa ei enää tehdä molekyyleistä ja erikoisuuksista, vaan pyritään tarjoamaan hyvistä raaka-aineista tehtyä mutkatonta ruokaa. Ainakin tällainen on Zum Beispiel. Sen syysmenussa on paljon pastoja ja risottoja, hiiligrillillä valmistettuja hampurilaisia mutta myös kalaa, pihviä ja salaatteja. Alkuruoissa vaikuttaisivat kansainväliset maut kohtaavan kotimaiset.
Alkuruoaksi otin haukiröran, jonka nimi vaati vähän avaamista tarjoilijalta. Mutta lautasella siitä ei voinut sanoa kuin että kaunis ja vielä paremman makuinen. Tyytyväisiä alkuruokiin oltiin myös pöydän toisella puolella.
Pääruoan olin valinnut jo kotona: hummeririsotto. Risotot eivät kyllä ole erityisen kuvauksellisia. Ehkä kuitenkaan en vastedeskään ala tilata annoksia pelkän ulkonäön perusteella. Tomaattipohjaisessa risotossa oli todella makua, vähän jopa potkua, mutta juuri sopivasti. Samaa sanoivat ystäväni tilaamistaan pastoista. Lisäkesalaatit tuntuivat vähän arkisilta, mutta saivat pisteitä tuoreista hedelmistä, ananaksesta ja melonista.
Zum Beispielin jälkiruokalistalta olisi voinut ottaa kaikki, mutta olin niidenkin suhteen tehnyt kotitehtäväni: lakritsista suklaakakkua ja Campari-jäätelöä. Ravintolan erikoisuus ovat itsetehdyt K-18-jätskit, joita ei alkoholin vuoksi tarjoilla lapsille. Toki ikärajattomiakin jäätelöitä on. Ystäväni testailivat 007-jätskiä ja eri makuja “lastenjätskejä”. Kehuja sateli jäätelöiden voimakkaista mauista, eikä suklaakakkukaan pettänyt. Jäätelössä oli juuri sopiva vähän kitkerä maku, kuten Campari-jädessä olettaakin olevan. Se sopii ihan loistavasti makean suklaakakun kanssa.
Zum Beispiel on hyvä ravintola. Olimme siitä yhtä mieltä. Palvelu on mutkattoman rentoa, henkilökunta huomioi mukavasti ja tuntuu olevan läsnä. Miljöö on nuorekkaan moderni ja kaunis. Ja ravintolaan menon tärkein osa-alue, ruoka, täytti vaivatta kaikki (korkealle asetetut) odotukset. Arvostimme myös hyvää hinta-laatusuhdetta. Asiakaskunta oli ystävää tapaamaan tulleita naisia, pareja, perheitä, suurempi seurue, ehkä työporukka – Zum Beispiel sopii siis kaikille. Poistuttavan näin myös neljällä jalalla, mutta ei suinkaan kontaten vaan ihan karvaisen kaverin omin tassuin. Koiraihmisenä panen merkille myhäillen myös ihmisen parhaan ystävän olevan tervetullut.
Koko Porvoon irti arjesta -vuorokautemme on luettavissa täältä.
Yhteistyössä Zum Beispielin kanssa
2 comments
Kiitos tästä Porvoon ravintolasuosituksesta, tämä täytyy kyllä laittaa testiin, kun seuraavan kerran olemme Porvoossa. Tämä vaikuttaa varsin tunnelmalliselta ravintolalta. Hummeririsotto kuulostaa todella hyvältä pääruokavaihtoehdolta.
Olen käynyt Zum Beispielissä tämän jälkeenkin, ja edelleen voin varauksetta suositella.