Type and press Enter.

Yhden loman loppu (ja tervetuloa Interhome-kesäkotiini Syracusaan)

Nopeasti kului kaksi viikkoa. Huomenna jätän Syracusan, menen vielä yhdeksi yöksi hotelliin Cataniaan ja lennän torstaina kotiin. Matka kai on silloin onnistunut ja loma tehnyt tehtävänsä, kun voin hyvillä mielin sanoa, että mukavaa oli mutta mielelläni palaan kotiin. Voin sanoa, että viimekesäisen kaltainen neliviikkoinen olisi ollut minulle täällä liikaa. Rapallossa se ei ollut. Sieltä oli niin paljon helpompi kulkea lähialueille. Täällä olisin tylsistynyt täysin. Yksi italialainen pienehkö kaupunki alkaa olla parissa viikossa nähty.

Edelleen parasta Syracusassa on Duomon aukio, se, minkä takia ylipäätään päädyin palaamaan juuri tänne. Kokoan lähipäivinä kuvistani ne, joista saa käsityksen, millainen paikka on. Joka päivä tieni on vienyt aukiolle – ja muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen aloin löytää suorimman reitinkin asunnoltani. Nytkin istun varjossa Duomon seinustalla (vaikka tässä valitettavasti haisee pissa, yök).

Aukiolla on laskujeni mukaan neljä ravintolaa. Kahdessa niistä olen syönyt. Ruoka on kaupungin yleiseen tasoon nähden jopa edullista, toisin kuin italialaiskaupunkien keskusaukioilla yleensä. Yhteen minun olisi kovasti tehnyt mieleni, mutta se on sellainen, missä yksin tuntisin itseni aika orvoksi. Sellainen romanttinen valkoisten liinojen ja kauniiden kynttiläkattausten paikka.

kesä 13 1277
Kotikatuni, Lungomare Alfeon, päässä on suihkulähde, jossa ei ole suihkua vaan uiskelntelee joutsenia. Tänään taivas veti pilveen ja vähän ripotteli vettäkin. Säät suosivat kyllä pääsääntöisesti koko loman ajan.
kesä 13 1279
Tämä katu kulkee kotikatuni rinnalla, talon takana. Se on lähin autolla ajettava.

Suunnittelemistani paikoista kävin Ragusassa ja ostarissa, Notossakin läpikulkumatkalla, mutta sitä ei lasketa. Portopalo di capo passero tuli itsellenikin yllätyksenä. Käväisin myös Augustassa. Tästäkään retkestä en ole vielä ehtinyt kirjoitella. Myöhemmin sitten. Kuulin paljon kehuja myös Modicasta, mutta jotenkin aika loppui kesken. Junayhteydet olisivat vaatineet olemaan koko päivän. Täällä melkeinpä pitäisi olla auto, mutta sillä taas ei saa ajella Ortygiassa kuin tietyissä paikoissa ja pysäköinti voi olla hankalaa muualla kuin maksullisilla parkkiksilla. Hyvissä ajoin varattuna ja vähän pidemmäksi aikaa kuin päiväksi vuokrattuna se ei ehkä olisi ollut niin kalliskaan kuin vuorokaudeksi heti seuraavana päivänä (150 euroa).

Asunnon meteliin en tottunut kahteen viikkoon, mutta korvatulpat korvissa nukuin hyvin, jopa 11 tunnin yöunia. Ai miten niin olin loman tarpeessa? En kyllä tottunut jääkaappiinkaan. Sieltä sai jugurtit jäädykkeinä, mehun hileinä ja juustoviipaleet lohkeilevina levyinä. Enkä oikein jaksaisi Speak softly lovea enää kertaakaan, millään soittimella epävireisesti vedettynä, niin paljon kuin kappaleesta pidänkin. Katusoittajilla ja ravintolasta toiseen kiertävillä musikanteilla ei tahtonut olla kuin yksi biisi. Koska Kummisedän tunnari on nyt tuttu, pitänee katsoa edes yksi elokuva kokonaan, kun menen kotiin.

koti
Kotiini menen ravintola Lungolanotten terassilta. Ovea ei saa kiinni kuin paiskaamalla. Se on vähän kiusallista, kun pöydät ovat iltaisin täynnä. Lungolanotten langaton verkko toimii asuntoni parvella. Käytin sitä salaa ennen kuin sain hankittua 3G-kortin iPadiini.
kesä 13 1288
En ole tavannut asunnon omistajaa. Sain avaimet yhdestä hotellista. Kun kysyin, miten tunnistan asunnon, minulle sanottiin, että nimi lukee ovessa. Siinähän se on: Alfeo.

Koko kaksiviikkoisen on ollut lämmin. Alkuun saattoi olla parina iltana neuletakki iltaisin tarpeen, mutta myöhemmin enää ei. Asunnon ilmastointi oli loistava. Loppua kohden päivälämpötila on ollut kolmenkymmenen korvilla ja ilma hiostava. Kivikkorannan olen kerran tainnut esitellä. Sen lisäksi täällä on ehkä maailman pienin hiekkaranta. Koska uintimahdollisuudet ovat vähäiset, menin viime viikolla yhdeksi päiväksi ja yöksi uima-altaalliseen hotelliin viettämään “rantalomaa”. Samasta syystä menen myös huomenna. Toinen syy on kyllä sekin, että asunto pitäisi luovuttaa torstaina aamulla ja lentoni on vasta iltapäivällä. Kaikkien tavaroiden kanssa olisi täällä hankalaa. Cataniasta pääsen hotellista kätevästi – ja luultavasti kalliisti – taksilla. Vaikken saisi huonetta pitää kuin puolille päivin, voin oleilla uima-altaalla (ja lähteä hikisenä kotiin, jollei peseytymismahdollisuuksia ole).

Ravintoloita ja kahviloita on paljon, ruoka on pääsääntöisesti hyvää ja tuoretta sekä kohtuuhintaista. Päätin, että kahdesti en samaan paikkaan mene syömään, mutta tein tänään poikkeuksen: Il Cenacolossa oli niin hyvä spagetti alle vongole, että halusin saada sen vielä toiste. Siellä oli myös niin mutkaton palvelu, ettei yksin oleminen tuntunut mitenkään hankalalta. Kerran sain sataman läheisyydessä eltaantunutta ruokaa. Tajusin vasta veskissä käydessäni ja sisätilat nähtyäni, että pasta otettiin valmiina tiskistä ja lämmitettiin. Ei tainnut olla ihan samana päivänä valmistettua edes. Palautin.

koti1
Tervetuloa sisälle. Yksi kuvahan sen kertoo: olen näemmä kamalan epäsiisti. Ei meillä kyllä kotona Helsingissä tällaista ole. Ei kyllä ole keltaista ja vaaleanpunaistakaan.
kesä 13 1293
Ilmastoinnin lisäksi parasta asunnossa: maisema, jonka näkee aamulla parveltakin, kun vain raottaa silmiä.
kesä 13 1295
Lungomare Alfeo. kotikatu

Toisaalta täällä voisi elää jäätelöllä. Minulla vie aina aikani, että ostan ensimmäisen tötterön, mutta kun portti on avattu, painelen jätskille tietenkin päivittäin. Ja maut ovat aina samat: suklaa ja jokin hedelmä, usein sitruuna ja nyt uutena mandariini. Tötteröt uhmaavat painovoimaa. Ylöspäin kohoavista palloistahan nämä eivät tiedä mitään, vaan jäskiä ahdetaan lastalla ensin tötteröön ja sen jälkeen yli yleensä niin paljon kuin saadaan pysymään se hetki myyjän kädessä. Ostajan kädessä alkaa valuminen. Vaatteille. Useimmiten muuten jätskit ovat kaikkialla erilaiset. Ei ole mitään monopolivaliota. Täällä kaikki ovat olleet maukkaita, sen sijaan viime syksynä Roomassa yhdestä paikasta sain pettymysjätskiä (ja jouduin ostamaan perään toisen tötterön).

EDIT muutamaa tuntia myöhemmin. Kun katsoin tarkemmin, eivät ne suihkulähteen olennot todellakaan ole joutsenia! Pikainen vilkaisu valkoinen lintu ja räpylät ei ollutkaan ihan riittävä. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.