Kohta kukaan ei enää usko, kun sanon, etten oikein ole jouluihmisiä. Miksi joku muu kuin jouluihminen lähtisi ulkomaille asti joulumarkkinoille? Ehkä juuri siksi, että jos joulua kerran on jotenkin vietettävä, vedetään sitten kunnolla. Onhan keskieurooppalaisten kaupunkien vanhojen torien joulumarkkinameininki vähän eri kuin Sokoksella raikaavat joululaulut ja silmille vyöryvät paitulit, Stockan Herkussa hikisenä jonottaminen ja automarkettien väsähtäneet joulupukit ja perheenäidit. Niin paljon kuin toisaalta Suomesta tykkään, lähden mieluummin kokemaan jotain, mikä oikeasti tuntuu, kuin vaikka kahlaamaan loskassa Helsingin Tuomaan Markkinoille, jotka ovat kuin varjo esikuvistaan.
Syy, miksi ylipäätään lähdin Wroclawiin, oli joulumarkkinat. Se, että kaupunki oli aivan älyttömän kiva muutenkin, tuli pelkkänä bonuksena. Puola on joulumarkkinamaa, ja Wroclaw on sen lajin kruunaamaton kuningatar – Puolan parhaaksi joka tapauksessa sanottu.
Lue lisää: 12 syytä nähdä ja kokea Wrocław
Joulumarkkinat levittäytyvät vanhassa keskustassa laajalle alueelle. Välillä myönnän olleeni vähän eksyksissäkin, koska en tiennyt, kierränkö kehää vai olenko oikeasti menossa johonkin. Pääosa kojuista on upealla, vanhalla kauppatorilla. Viereisellä Suolatorilla on ympäri vuoden 24/7 auki olevia kukkakioskeja (ei, yksikään mies Wroclawissa ei voi sanoa, että olisi tuonut kukkia, mutta kun kaikki kaupat olivat kiinni), mutta niiden lisäksi myös joitain joulumarkkinakojuja sekä yksi suurista kaksikerroksisista hehkuviinibaareista. Baarien toisen kerroksen parvekkeilta näkee yli markkina-alueen. Ylhäältä oikeastaan vasta näkee, kuinka kauniiksi kaikki on laitettu.
Wroclawin joulumarkkinat on suunniteltu kaiken ikäisille. En muista ennen nähneeni näin paljoa aktiviteetteja lapsille. Jäin seuraamaan pitkäksi aikaa vaikkapa joulupukin lelupajan liukuhihnaa, joka ensin pullautti koneesta ulos nalleja, sitten paketoi ne ja lähetti kilteille. Dioraamoissa kerrottiin neljää erilaista tunnettua satua lapsille. Olisin jäänyt kuuntelemaan, mutta harmikseni en osaa sanaakaan puolaa. Lapset saattoivat mennä valtavaan kärpässieneen, katsoa sen ikkunasta ja päätyä tietenkin vanhempien kännykkäkameralle. Myönnän, että takuulla olisin kömpinyt itsekin sieneen, jos en olisi ollut yksin. Perinteisen joulumarkkinakarusellin lisäksi oli myös pari kunnon huvipuistolaitetta – jouluteemaisia tietenkin. Ilmeisesti niissä sai ihan kunnon kyydit, ainakin jos kirkumiseen on uskominen – tai sitten puolalaiset ovat vain dramaattisia.
Minusta vaikutti, että joulumarkkinoille tullaan lähinnä hengailemaan – kuten minäkin. Meitä hengailijoita oli muuten paljon. Jostain luin, että puolalaiset joulumarkkinat ovat yhtä hienoja kuin saksalaiset, mutta niillä on kaksi verratonta etua: paljon edullisemmat ja vähemmän ruuhkautuneet. Hintapuoli on juuri näin. Kuten Puolassa muutenkin, hintataso on markkinoillakin hyvin maltillinen. Ihmismäärä sen sijaan oli melkoinen. Paras aika mennä oli hämärän laskeutuessa, jolloin valot loistivat jo nätisti, mutta ihmisiä oli selvästi vähemmän. Ainakin lauantai- ja sunnuntai-illat olivat muuten melko ruuhkaiset.
Hengailuun joulumarkkinoilla liittyy yleisesti hehkuviinin nauttiminen. Myyntipisteitä on useita, mutta suosituimpia olivat parikerroksiset talot, joiden sisätilat ovat pienet, tiskien ruuhkat melkoiset ja yläkerrat suosittuja varsinkin selfieiden ja mukikuvien ottoon. Pantilliset mukit näkyvät sadoilla ja taas sadoilla Instagram-tileillä. Söpöjähän ne olivatkin. Oman amarettokaakaoni kanssa olisin viihtynyt pitkään vain katselemassa joulumarkkinoiden menoa, karusellin värejä, jouluvaloja, ihmisiä.
Kiertelin jonkin verran myös kojuilla. Myynnissä oli monenlaista. Jos Tuomaan Markkinat mainostaa kotimaisia käsitöitä ja ruokatarvikkeita, ei paikallisuus ollut erityisesti nähtävillä Wroclawissa, mutta oli toki käsin tehtyä sielläkin. Kaikenlaista jouluista laajasti määriteltynä olisi kuvaukseni kojujen tarjonnasta. Vaikka Puolassa laajasti suositaan korttimaksua, pitää markkinoille varautua käteisellä. Omat viimeiset zlotyni ilahduttavat nyt joulupalloina olohuoneen ikkunalla. Ostin näet elämäni ensimmäiset joulukoristeet. Kaikkea se joulumarkkinamatkailu ihmiselle tekeekin! Toisaalta minua vastaan käveli museoreissuilta tullessani mies, joka kantoi kainalossaan jokseenkin aidon kokoista koristelammasta. Muillekin markkinat saivat aikaan erikoisia tarpeita.
Viikkoa aiemmin Poznańin joulumarkkinat olivat vaatimattomat. Niistä en lämmennyt oikeastaan yhtään. Mutta Wroclawin markkinat olivat kerta kaikkiaan hienot. Jospa ensi vuonna kävisin Varsovassa. Kaupunki kiinnostaa ja on vielä näkemättä. Onko sinulla kokemuksia Varsovasta? Siis ylipäätään, ei välttämättä joulumarkkinoista.
4 comments
Näyttääpä tosiaan siltä, että noilla joulumarkkinoilla voisi viihtyä pidempäänkin!
Olen ollut Varsovassa kaksi päivää. Ei se vakuuttanut. Siellä oli pieni, jälleenrakennettu feikkivanhakaupunki, joka ei ollut kovin kummoinen. Loppu oli sitten sotien jälkeen rakennettua sosialistista valtakatu-betoni-kyhäelmää. Minulle ei oikein löytynyt sieltä juurikaan tekemistä tai kokemista. Halpaa siellä kyllä oli, ja helppohan sinne on mennä.
Varsovaan minua houkuttelee neonvalomuseo, josta luin hetki sitten. Jollain tapaa ruma sovjet-tyyli on myös kiinnostavaa, mutta ehkä juuri kuten sanoit, ei viikonloppua pidempään kannata. Jos samaan aikaan vielä joulumarkkinat, olisihan siinä jo puuhaa. Lopun aikaa voisi olla ravintoloissa, koska voisin kuvitella niiden olevan yhtä hyviä kuin muualla Puolassa.
Wroclaw oli kyllä niin mainio paikka, että sinne voisi mennä vaikka uudelleen. Joulun alla tai muuten.
Itse tykkään kyllä tietyistä joulujutuista Suomessakin, vaikka tavallaan monesti ovat jollain mittareilla mitattuna varsin vaatimattomia. Mutta näyttäähän nuo Wrocławin joulumarkkinat kerta kaikkiaan upeilta. Näin korona-aikaan tosin ihmisten määrä ahdistaisi itseäni. Puola alkoi kuitenkin joka tapauksessa kiinnostaa itseäni, erityisesti näin joulukuussa.
Myönnän minuakin ahdistaneen. Siksi pidin FFP2-maskia, mutta eihän maskimatkailu kivaa ole. Toivottavasti lähitulevaisuudessa olisi jo jouluja ilman nykyisenkaltaista terveysriskiä.