“The best country for wine tourism?” otsikoi Wine Tourism Magazine maaliskuun alussa. Enpä tullut tutustuneeksi slovenialaisiin viineihin viime kerralla riittävällä huolellisuudella. Piti korjata tilanne.
Dobrovon linnalla on Vinoteka Brda, jollaisten olemassaolosta en oikeastaan ole edes tiennyt. Viinibaari on toki tuttu, mutta ei tällainen, jossa saa maistella kaikenlaisia viinejä, saada henkilökohtaista palvelua ja juuri sellaisia viinejä, joita itse haluaa. Tarkoitus on maistaa useimmiten viittä erilaista ja löytää niin hyvin omaan makuun sopiva, että sitä tekee mieli ostaa vaikka pullollinen mukaan. Näin voi toimia silloin, kun säännöt eivät ole elämän suola (kuten Suomessa).
Viinejä voi valita vaikka tilan mukaan tai kuten minä, yhden rypälelajikkeen mukaan. Rebula on nimenomaan Brdan alueen tyypillinen lajike. Nuoret viinit ovat helppoja, kuivia, kevyitä, hyviä mutta aika tavanomaisia kuitenkin. Sen sijaan osa viineistä tehdään rypäleistä, jotka ovat melkein jo kuin rusinaksi kuivuneet. Enpä ollut koskaan nähnyt näin tummia ja näin voimakkaita valkoviinejä, jotka tuoksuivat melkein brandylta. Näiden vahvojen viinien jälkeen sain vielä maistettavaksi oman ehdottoman suosikkini: perinteisin menetelmin valmistetun kuohuviinin, jonka rypäleistä puolet tulee Slovenian, puolet Italian puolelta. Tämä rakkausliitto oli niin ihastuttava, että jouduin ottamaan ihan koko lasillisen.
Tällaisten tastingien hinta riippuu täysin asiakkaalle valittavista viineistä. Halvimmillaan setti on siinä 12 euroa, keskimäärin noin 15. Siihen nähden, että Suomessa siihen hintaan saa ravintolassa lasillisen, hinta on vähintään kohtuullinen. Ja kyllä, viiniä on lasissa ihan reilusti, ei vain suullista, joka loppuu heti, kun on päässyt makuun.
Vinotekat ovat edullisia ja sopivat kaikenlaisiin fiiliksiin. Jos haluaa todellista tyyliä, sitäkin on, eikä hinta silloinkaan kohoa kuin vähän. Gredič hurmasi minut ensin terassillaan, josta ei valitettavasti näy meri, mutta levollinen slovenialainen maisema. Pihapiirissä on hyvin vanhoja rakennuksia odottamassa kunnostusta. Päärakennus sen sijaan kauniine hotellihuoneineen, viinikellareineen ja sampanjahuoneineen oli saneerattu tyylillä.
Niin, tosiaan, sampanjahuone. Pitääkö enempää sanoa? Ulkoilun jäljiltä en kokenut olevani ihan atmosfääriin sopivissa vermeissä, mutta toki näin jo pikkumustan ja korkokengät ja piiiiitkän illan viinien parissa joko siellä kellarissa tai terassilla. Kalleimmat laseittain myytävät viinit olivat siinä vitosen lasi. Parhaita ei avata laseittain myytäväksi, mutta ovat nelisenkymppiä pullo.
Löysin paikkani. Tiedän, mihin palata.
Jos en viinipäissäni ole kykenevä liikkumaan, yöpyminenkin on mahdollista. Perushuoneita en nähnyt, koska olivat varattuja, mutta koko kerroksen sviitissä kaksi kylpijää saattaa katsoa molemmat omaa maisemaansa omasta ikkunastaan ammeessa keskellä kylpyhuonetta. Vähän edullisemmassa versiossa voi istuskella riippuvassa korituolissa ja vaikka jatkaa viinittelyä. Kovin kaukaa ei tarvitse viiniä lähteä hakemaan, koska viinialueella baarikaappikin on astetta paremmin varusteltu.
Asuin San Martin hotellissa Šmartnossa. Sen omistajapariskunta on sommeliereja, työskennelleet pitkään viinitiloilla mutta sittemmin perustaneet oman bisneksen. Se selittää, miksi keskitason hotellilla on oma viinikellari. Voi aikainen aamuherätys sentään! Oli unohdettava haaveet viini-illasta hotellin terassilla. Oli kyllä jo sen verran viileäkin, että siksikin jätettävä seuraavaan kertaan.
Voi Brda, minkä teit! Minusta viinimatkailijan, ainakin wanna ben.
Yhteistyössä Slovenia Tourist Officen kanssa
Lisää Sloveniasta tietenkin Travelloverblogissa mutta myös osoitteessa www.slovenia.info
12 comments
No nyt se sitten tuli tämä postaus. Ja minun listaani taas yksi uusi syy lähteä Sloveniaan. Sääntö-Suomea pakoon. 🙂
Ja Suomen järjettömiä hintoja myös! Jos oikein paljon juo viiniä, säästää lentohinnat siinä. 😉 Mutta ihan vakavasti puhuen Slovenia ja Brda (ja muutkin alueet) ovat ihan huippuja matkakohteita.
Kesän siirtymä rannikon Izolasta Blediin taisi juuri siirtyä uudelle reitille! Lennettiin viime kesän Kroatian reissulle Ljubljanan kautta ja ihastuttiin yhdessä päivässä maahan ihan täysin. Nämä jutut ovat nostaneet kiinnostuksen vielä ihan omalle tasolleen. Kiitos!
Ihana kuulla! Olen välittänyt omia filiksiäni, koska todella nautin Sloveniasta ja juurikin Brdan alueesta. Omat suunnitelmanihan menivät myös vähän uusiksi ja road tripilläni Itävalta vaihtui Sloveniaksi siirtyessäni Venetsiasta kohti pohjoista. 🙂
Viinimatkailu on ihanaa! Itse olen käynyt pääsääntöisesti vain perinteisemmissä viinipaikoissa (Champagne, Alsace, Toscana, Sisilia), mutta on tullut käytyä viinitiloilla muuallakin, aina kun niitä eteen tupsahtaa. Ihana tuo kuohuva, jossa puolet rypäleistä kasvanut Italian puolella. En muista törmänneeni kaksoiskansalaiseen aiemmin 🙂
Ja wau mitkä näkymät tuosta hotellihuoneen ikkunasta. Kyllä siinä kelpaisi heräillä päivän sarastukseen!
Minulle viinimatkailu oli ihan uutta. Ei sillä ettenkö viiniä olisi juonut. 🙂 Yhdeltä tilalta kerran kyllä haettiin muutama laatikko. Rahdattiin Italiasta moottoripyörä Suomeen, ja sitä varten pitää ostaa kaksi lavapaikkaa rekkaan. Sanoin, että kyllä niille lavoille pitää mahtua jotain myös minulle. 🙂
Minustakin tuntuu, että tuolla olisi aika ihanaa 🙂 Eilen kävi taas sääntö-Suomi mielessä kun poikaystävä kertoi käyneensä smørrebrødeillä Tivolissa ja pöytään oli tullut kokonainen snapsipullo: siitä sai skoolailla niin paljon kun halusi ja lopuksi laskutettiin kulutuksen mukaan. Eipä onnistuisi Suomessa tuollainen.
Slovenia on viinimaana minulle aivan vieras, mutta enpä pistäisi pahakseni jos joskus eksyisin tuonne tutustumaan maan viineihin vaikka pidemmän kaavan mukaan 🙂
Minäpä ajattelin kesällä palata. En saanut Brdasta kyllikseni. 🙂
Tuo Tivolin meininki kuulostaa just hyvältä! Suomessa ajatellaan, että tyypit joisivat kuitenkin koko pullon ja tilaisivat varmaan vielä pullon mieheen siihen päälle. Ihan kuin sitä ei voisi tehdä tilaamalla 4 senttilitraa kerralla.
Nammm….viini! Muutenkin miellyttävän näköistä ja oloista, mukava herätä aamulla niin, että näkee maisemat hotellin ikkunasta.
Niin on! On ihanaa, jos huone on suunnattu niin, että silmät avatessa näkee sen maailman, jota varten on poistunut kotoa.
Enpä ollut tullutkaan ajatelleeksi Sloveniaa viinimaana ja klikattuani handelin sivuille, ymmärsin miksei slovenialaiset viinit tulleet mieleen: Alkon valikoimassa on tasan 3 slovenialaista viiniä (kaikki valkoviinejä), joista 2 tilaustuotteena!
No, tässäpä olisi hyvä syy lähteä paikan päälle testaamaan; oli meinaan sen verran kauniit maisemat hotellihuoneesta alkaen eikä tastingit lainkaan hinnalla pilattuja!
En käsitä, miten Alko on niin pihalla, eli ei slovenialaisia viinejä listoilla kuin ne muutama. Vaikka juuri Brdan alueen rebuloille epäilemättä olisi kysyntää!