Kotiinlähtöpäivän aamuna haluaisin tietenkin aina tehdä jotain, mutta mihin ehdin, pyörinkö vain kulmilla, nukunko sittenkin siihen asti, että pitää lähteä. Päädyin pikavisiittiin Zeun temppelille. Olin kyllä nähnyt sen aidan takaa, mutta selaillessani matkaopasta huomasin alueella olevan myös roomalaisen kylpylän rauniot ja etenkin mosaiikkilattian. Aikani kesti innostua mosaiikeista, mutta kun olen niitä riittävän monet nähnyt, olen alkanut pitää niistä. Onhan aika huikeaa, että jokin lattia on voinut säilyä tuhansia vuosia, kun kuitenkin vieressä maasta pukkaa pelkkää heinää.
Ymmärtämättä taas antiikin mytologiasta mitään kävin miettimään, miksi pääjumala Zeun valtava temppeli on alhaalla, kun muita tärkeitä on korkealla yläpuolella Akropoliilla. Alkuperäisestä 104 pylväästä ei monta ole jäljellä, ja niistäkin yksi surkeasti maahan kaatuneena.
Kaikella kivalla on tapana päättyä joskus. Suunnilleen jokaisen yksikseni tekemäni matkan jälkeen olen ollut sitä mieltä, että olipa paras retki. Sellainen olo jäi tästäkin. Olen viihtynyt mielettömän hyvin. Sää on ollut erinomainen, ihmiset enimmäkseen ystävällisiä ja neuvoneet reitiltään eksynyttä, ruoka maistuvaa ja hyvän hintaista, langaton verkko on melkeinpä joka kuppilassa, metro kätevä ja kohtuullisen helppo käyttää, jos itsellä on metrokartta. Asemilla ei aina ole opasteita kuin pääteasemaan mukaan.
Yksin ollessa neljä yötä oli juuri sopiva: ehdin antiikin paikoille, nähdä muutenkin kaupunkia ja poiketa päiväksi saarille. Jos lähtisin kaksin, olisin viikon, jonka jakaisin esimerkiksi 4-5 päivään Ateenassa ja muutamaan lähisaarilla, kulkeehan niiden välillä lauttoja useita kertoja päivässä. Pieniä majataloja näkyi olevan runsaasti. Nyt en usko ihan heti palaavani, koska niin moni muu paikka maailmassa on näkemättä, mutta parempaa minilomaa en tähän kohtaan olisi voinut tehdä.
—-
Joihinkin Ateenasta julkaisemiini Instagram-kuviin liittyy vielä tarinoita, joita en blogissa ole kertonut.
Tämä kirjoitus on osa Instagram TravelThursday -kampanjaa, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta Instagramista matkailuinspiksen lähteenä. Instagramissa kampanjakuvia voit katsella häshtägillä #igtravelthursday. Minun Instagram-tiliini pääset tästä.
9 comments
Näköala ikkunasta ei ehkä ollut niin häävi, mutta todella hienon kuvan otit!
Kiitti! Aukionäköala Akropolis-lisällä olisi kyllä ollut ihana. Mutten raaskinut maksaa. Ei Ateenaan sentään mennä katsomaan ikkunasta. 🙂 Merinäköaloja kyllä arvostan, mutta nuuka olen niistäkään maksamaan.
Hah, totta! Varsinkin kaupunkikohteissa, onko sillä ikkunan näköalalla niin väliä. Kaupunki kuitenkin tarjoaa niin paljon nähtävää itsessään. Rantakohteissa annan itsekin ikkunasta näkyvälle maisemalle enemmän arvoa, mutta jos se tarkoittaa paljon kalliimpaa majapaikkaa, niin jää silloinkin välistä.
Ah, kreikkalainen ruoka!! Sitä on kyllä ikävä, viimeisestä Kreikan visiitistä on jo jokunen vuosi…
Ja hienoja kuvia ja tuttuja paikkoja, lähtisin itsekin mielelläni yksin reissuun useamminkin! Setelien kanssa saa näköjään olla tarkkana, itse niitä tosi harvoin tutkailen ja tuokin olisi varmaan mennyt ohi jos et olisi siitä erikseen maininnut kuvatekstissä!
Seteli näytti ensi vilkaisulla kuin pesukoneesta tulleelta. Sitten alkoi erottua ihan erilainen paperi ja tunnisteiden, esim. hopearaidan, puuttuminen.
Oho, että väärennettyjä seteleitä Kreikassa :O Saitko palautettua tuon kioskiin vai huomasitko vasta paljon myöhemmin?
Ruoka ja leivokset näyttää kyllä todella hyviltä!
Huomasin vasta seuraavana päivänä. Liian sinisilmäinen olen tässäkin ollut, kun en tarkista rahoja. Vain joitain hirvittävän kuluneita ja kämäisiä vaihtorahoja olen pyytänyt vaihtamaan. Oli ujutettu kahden setelin väliin. Positiivista oli, ettei tämän isommasta setelistä ollut kyse.
Oon kerran ollu muutaman päivän yksin Ateenassa lomailemassa työmatkan päätteeksi. Kaunis, mutta aika pelottava paikka. Iltaisin en uskaltanut liikkua paljoakaan yksin. Taisin olla jossain aika lähellä Syntagmaa 5-tähden hotellissa. Onneksi oli uima-allas katolla ja upeat näkymät… se oli työmatkailun harvinaisia herkkuja, kun sain joskus hotelliöitä ilmaiseksi työn päätyttyä. Enää en tiedä lähtisinkö siihen ruljanssiin, on mukavampi mennä vaan ihan omin nokkineen, omiin kohteisiin, vaikka tulisikin itselle kalliimmaksi. 🙂
Kun suhailen ympäriinsä aamusta alkaen, en jaksa edes enää iltaisin. Olen todella huono ryhtymään mihinkään enää pimeällä, varsinkaan yksin.