Veliko Tarnovo – hurmaava Bulgaria

Tapahtui eilen. Viides hääpäivä. Herätys kello 4.30 ja kohti lentokenttää. Kierrämme viimeiset käymättömät Euroopan maat. Matkamessuilta saamiemme esitteiden mukaan Bulgaria, ensimmäinen kohteemme, on kulttuuriltaan rikas ja paljon muutakin kuin Sunny Beach, jonne en ikinä lähtisi (anteeksi taas, mutta ehkä ymmärrät).

Lento Frankfurtin kautta ajallaan Sofiassa. Lufthansa tarjoilee jopa välipalaa ja juomia ilman rahastusta. Jotta kaikki ei menisi liian hyvin, sattui yksi pikku juttu: matkalaukkuni oli jäänyt Saksaan. Helsingissä lähtöselvitysvirkailija mokasi ja lähetti miehen laukun perille, minun vain puoliväliin. Lämpötila 38, minulla farkut ja neuletakki, koska lähtiessä kotona 11 astetta, ja laukussa parempaa vaatetta ja korkokenkää hääpäivän juhlintaa varten. Onneksi sentään lähdin matkaan varpaat kohmeessa sandaaleissa. Nopeasti sulivat. Seuraava lento vuorokauden kuluttua. Laukun voi siis saada sunnuntaina, jos hyvin käy ja jos menee itse hakemaan (ajomatkaa noin seitsemän tuntia tuntia, koska emme jääneet Sofiaan), ja maanantaina, jos toimittavat perille.

Automatka Sofiasta Veliko Tarnovoon vei reilut kolme tuntia. Kuvittelin luonnon tässä kuumuudessa  palaneen keltaiseksi, mutta Bulgaria on hämmästyttävän vihreä. Maisema on mäkistä, paikoin vuoristoistakin, ja kaunista. Auringonkukkapelloissa kukat seisovat kuin sotilaat asennossa kasvot samaan suuntaan. Aika valloittavaa. Alkumatkasta tie oli hirvittävän huonokuntoinen, ja paikoin oli teräviä kuoppia ajoradalla, mutta moottoritie oli ihan hyvä ja joutuisa ajettava. Bulgarialainen liikennekulttuurikin on rauhallisempi kuin olin odottanut.

Tällä kertaa hotellin valinta ei epäonnistunut. Hotel Premier vaikuttaa olevan hinta-laatusuhteeltaan ehkä paras ikinä (96 euroa kahdesta yöstä, aamupalat, uima-allas, hyvä sijainti aivan pääkadun kupeessa, erittäin avulias henkilökunta, joka mm. hoisi puhelun lentokentälle matkalaukkuni perään, paikkasi hienosti missatun sähköpostin kuohuviinistä ja mansikoista huoneeseen, neuvoi, mistä saan nopeasti vaatteita).

Veliko Tarnovon kaupunki tuntui heti todella kivalta. Kaupunkikuvaa hallitsevat syvällä kuopassa kulkeva mutkitteleva joki, matalat rakennukset, tietynlaiset vanhanaikaisuus ja pysähtyneisyys mutta silti moderni kehitys sekä siisteys. Sain myös aivan erinomaista palvelua sekä vaate- että kosmetiikkaliikkeissä, joista sain puoli-ilmaiseksi pari mekkoa ensi hätään sekä laatukosmetiikkaa (Clinique, Clarins) huomattavasti Suomen hintoja halvemmalla. Tällaisesta pakko-ostelusta kyllä puuttuu shoppailun ilo, mutta farkuissa olisin ehkä sulanut.

Ravintolavarauskaan ei ollut sähköpostilla onnistunut, mutta hotellin pojat hoitivat senkin. Saimme aivan erinomaista ruokaa aivan hullun halvalla. Ravintolassa kyllä yritettiin saada kaikki tilaamaan pitsaa kauhuskenaariolla, että muiden ruokien odotus kestää 50 minuuttia. Kannatti olla taipumaton ja odottaa. Edes pidemmän kaavan mukaan matkaa tekevä matkalaukku ei onnistunut pilaamaan iltaa.

Tapahtui tänään. Hyvin nukutun (mahtavaa!) yön jälkeen hikiselle vaellukselle Veliko Tarnovon tunnetuimmalle nähtävyydelle, Tsarevetsin linnoitukselle. Muurithan siitä enää jäljellä olivat ja keskellä kirkko, jonka maalaukset eivät kyllä olleet kovin vanhat. Mitä lienee kommunismin aika sille tehnyt? Mutta oli linnoitus kahden euron pääsymaksun arvoinen, kuten oli hissimatka kirkon torniinkin. Enemmän viehätyin toisesta Lonely Planetin must see -kohteesta, General Gurkosta, todella suloisesta ja rauhallisesta asuinkadusta, joka kulkee kaupungin keskustaa alempana, lähempänä jokea.  

Koska lämpömittari edelleen hipoo neljääkymmentä (eilen tapaamani vaatemyyjän mukaan sanomalehti varoittelee elokuun aikana 45 asteen lämpötiloista!), ei kylillä jaksanut loputtomiin kulkea. Otimme taksin ostarille, josta saisin uimakamat. Kymppiä ei voi pitää pahana ihan asiallisista bikineistä. Eläköön Bulgarian hintataso ja alennusmyynnit! Taksilla ajaminenkin oli hyvä kokemus. Ei tarvinnut tinkiä hintaa, vaan mittari pantiin päälle automaattisesti. Matkat olivat niin halpoja, että ihan hävetti. Molempiin suuntiin oli pakko antaa kunnon tippi, ettei olo olisi tuntunut ihan riistäjältä

Hotellin uima-altaalta on aikamoiset näkymät yli kaupungin, sillä se on katolla. Toisenlaisiakin näkymiä kaipaavalle täällä on liikaakin tarjontaa ainakin minun makuuni. En oikein pidä yläosattomista stringibabeistä, jotka ovat vallanneet aurinkotuolit, uima-altaan ja sen reunat. Luultavasti allasalue on myös muiden kuin hotellivieraiden käytössä, mikä ihan ymmärrettävää taloudellisista syistä, mutta tekee pienen altaan aika ahtaaksi ja tällaisen keski-ikäisen muijan olon vähän kiusaantuneeksi. Näin edullista allasbaaria ei muuten ole missään: kaksi olutta, siideri ja salaatti vitosella!

Ruoka on ollut erinomaista, ja kuten sanoinkin, aivan hullun halpaa. Tänään pysähdyimme lounaalle Gurko-kadulla jonkin pikkuhotellin ravintolaan. Ravintolakissa pyöri jaloissa ja katseli kauniilla silmillään. Muutama lihan pala “putosi” lattialle.