Type and press Enter.

Vähän erilainen Budapest – näihin paikkoihin en olisi arvannut itse mennä

Kun toisena aamuna menin hotellin aulaan tapaamaan opasta, en enää lainkaan ajatellut, etteikö opas olisi todella hyvä juttu. Tietenkin toivoin, että tyyppi olisi yhtä kiva kuin Levente oli ollut edellisenä päivänä ja että tulisimme juttuun ja opas saisi kiinni, mistä olen kiinnostunut. Paremmin ei olisi voinut käydä. Tapasin suunnilleen ikäiseni naisen, kauniin, maailmaa nähneen ja ulkomailla paljon asuneen, upean tyypin, jonka kanssa meistä tuli ystävät muutamassa tunnissa.

Alkumatkasta kuulin paljon siitä, millaista Unkarissa oli itäblokin aikaan. Unkarissa oli ruokaa, naapurissa Romaniassa taas ei, mutta siellä oli kauniita vaatteita, joita Unkarissa ei. Vaihdantatalous kukoisti, jos oli suhteita rajan yli. Neuvostoliiton hajottua Budapestissakin alkoi länsimaistuminen ja kansainväliset ketjut perustivat liikkeitään kaupunkiin. Adidaksen liike oli yksi ensimmäisiä. Kadulla saattoi olla valtava jono, koska ihmiset halusivat vain mennä katsomaan, mitä uutta maahan on tullut. Harvalla oli tuotteita mahdollisuutta ostaa. Tämä oli vain yksi lukuisista esimerkeistä, kuinka erilaisen lapsuuden ja nuoruuden olimme oppaani kanssa eläneen, mutta kuinka samanlaisiksi lopulta tulleet.

Mitä tekevät ystävykset, jos he lähtevät viettämään päivää yhdessä kaupungille? Istuvat ainakin kahviloissa. Budapestissa on vilkas kahvilakulttuuri. On vanhanaikaisia, on retroja, on pariisilaistyyppisiä hienoja. Hienoihin ja tyylikkäisiin on mahdollista mennä melkein missä vain suunnalla maailmaa, mutta budapestilaisten retropaikkojen kaltaisia en muista nähneeni vähään aikaan. Vaikka kaakao oli vähän äitelää, nautin överistä vihreän kukertavasta atmosfääristä Táskarádió-nimisessä paikassa. Kaikki paikat olivat täynnä aika nostalgista kamaa.

IMG_0817

IMG_0818

IMG_0815

Ystävykset kuljeskevat kaupungilla. Joskus he shoppailevat, mutta me emme tehneet sitä. Joissain jännissä kirjakauppa-kahviloissa ja vanhan tavaran liikkeissä poikkesimme, mutta se oli enemmän fiilistelyä kuin ajatusta ostamisesta. Kävelyllä saattaa osua myös puistoon. Vihreää ei Budapestin kartassa keskustan tuntumassa juuri ole, mutta pieni, vain korttelin kokoinen puisto, jonka halki kuljimme, muistutti minua lontoolaisista yksityispuistoista, joihin on pääsy vain ympäröivien talojen asukkailla.  

Untitled

Untitled

Kyllähän tytöt saattavat viinilasillisellakin poiketa, eikö? Minut vietiin paikkaan, jonka kaltaisia en ole osannut edes kuvitella olevan olemassa. Szimpla on rauniopubi (ruin pub). Niitä on kaupungissa muutamia. Ruin pubit on perustettu hylättyihin rakennuksiin, eikä niistä ole ollut tarkoituskaan remontoida trendibaareja. Szimpla on melkein kuin vallattu talo seinäkirjoituksineen ja epämääräisine sisustuksineen. Se vaikuttaa siltä, kuin paikalle olisi haalittu kaikki kierrätyskama, mitä ikinä on käsiin saatu, mutta silti kaikki on tarkoin (tai ainakin vähän) harkittua. Baari on parissa kerroksessa, siinä on lukuisia erilaisia tiloja, myös pieni näyttämö ja sisäpiha. Elävää musiikkia ja kaikenlaisia esityksiä on viikoittain. Istuimme halkaistussa ammeessa ja joimme viiniä (noin kolme euroa lasi). Szimpla avattiin puolilta päivin, jolloin asiakkaita ei ollut vielä kuin satunnaisia, mutta illalla se on kuulemma aina täynnä.

Sen verran epämääräiseltä näyttää, etten olisi itse sisälle uskaltautunut. Ovimieskin jo puolilta päivin ovella. Vaikuttaa joltain jengimestalta. Ei ole.

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled
Trabantkin saanut uuden elämän baarissa

Untitled

Untitled
Pehmolelut ja aikuisten lukemistoa

Tytöt jakavat toisilleen myös salaisuuksia. Ne voivat olla jaettuja henkilökohtaisia asioita, mutta myös ovien avaamista paikkoihin, joihin turisti ei arvaisi mennä. Musiikkitalo on komea ulkoa, mutta kurkkaamisen arvoinen myös sisältä. Siellä järjestetään myös opastettuja kierroksia ja minikonsertteja siinä yhteydessä, jos olet klassisen ystävä. En myös olisi arvannut ajaa rämisevällä hissillä ulkoa komeaksi kunnostetun talon ylimpään kerrokseen, jossa ovat alkuperäiset stukkot näkyvillä. Ei sillä, että muutenkaan kävelisin noin vain taloihin sisälle, mutta vielä, kun parissa ikkunassa loistaa sex shop -kyltti. Myönnän, että porraskäytävässä vastaan tulleita miehiä katselin vähän alta kulmien.  

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Paikallinen salaisuus on myös kauppahalli, johon turisti ei osu, jollei erityisesti tiedä sen olemassaolosta. Se on kunnostamaton, alkuperäinen, ei ketään miellyttämään tehty vaan aito paikka tehdä päivittäisiä ruokaostoksia. Lämpimämmillä ilmoilla sen ulkopuolella on koko korttelin mitalla tuotteitaan myyviä pienviljelijöitä, mutta nyt marraskuun lopun viileydessä oli vain yksi hedelmä- ja kukkakauppias.

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled

Untitled
Kaupungilla huomasin myös nämä minimandariinit. Jos ikinä missään näet niitä, osta! Näin makeita eivät isot mandariinit ikinä ole.

Suurin osa tästä kaikesta minulla olisi jäänyt näkemättä ilman opasta. Vaikka olen aika huono maksamaan palveluista, taidanpa pitää jatkossa mielessä, että taitaa olla väärä paikka säästää. Budapest underguidella nelisen tuntia kestävä, asiakkaan toiveiden mukaan räätälöity, opastettu kierros maksaa noin sata euroa kahdelta. Väittäisin, että rahalle todella saa vastinetta.

* Yhteistyössä Magyar Turizmusin ja Budapest underguiden kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

36 comments

  1. Todella hienosti kirjoitettu postaus – sinulla on kirjoittamisen jalo taito! Tuli muuten samalla pari sellaista paikkaa itselle vinkiksi, missä aion käydä 100% varmuudella. Budapest on varmasti seuraavan kolmen kaupunkiloman joukossa, mitkä Eurooppaan aion tehdä. Täytyy siinä vaiheessa kun reissu on ajankohtaista palata näihin kirjoituksiisi Budapestistä!

    1. Kiitti. Joskus kirjoittamiseen tulee flow, toisinaan tuntuu, ettei mitään synny. Tämä on tehty siinä flow’ssa. Perintesempää Budapestia, kylpylää ja muuta on aiemmissa postauksissani parin vuoden takaa keväältä.

  2. Joo, opas, joka tuntee kaupungin antaa kyllä hyviä vinkkejä! Oon kyllä iloinen, että mulla on unkarilainen kaveri, joka asuu Budabestissa. Hänellä on muuten kuva tuolta Szimpla-baarista, tunnistin tuon auton. 🙂

    1. No sitten kaveri osaa sinut sinne viedä, kun menet Budapestiin. 😀

  3. Kyllä paikallinen opas on loistojuttu! Tuo retrokahvila on kyllä niin kamala, että se on oikeastaan jo hieno! 😀
    Olen katsellut mulle ja tytöille hiihtolomalle reissua ja yksi vaihtoehto on kaupunkiloma, Budabest on vilahdellut mielessäni. Täytyy ottaa vinkit ylös jos sinne reissumme suuntautuu.

    1. Budapest on todella monipuolinen kaupunki. Suosittelen lämpimästi. Se on myös verrattain edullinen. Hyvätasoisia hotelleja saa edullisemmin kuin monestakaan muusta eurooppalaisesta suurkaupungista. Ja tuo retrokahvila ei ole ollenkaan hirveä! Kun pannaan kunnolla överiksi, muuttuu moni asia varsin viehättäväksi. 😀

  4. Ah ja oih, Budapest on upea paikka! Päivä kuulosti todella mielenkiintoiselta ja tuo yksitysopas on jotain sellaista, mitä en olisi itse koskaan osannut edes harkita. En ainakaan Euroopassa. Muistan miten yhtenä päivänä Budapestissa mekin hylättiin opaskirjat ja kuuluisat nähtävyydet ja käveltiin vain syrjäisimmille kaduille katsomaan paikallista elämää. Ehdottomasti ehkäpä jopa matkan paras päivä!

    Tuli noista neuvostoajoista mieleen. Mun mies, Sergei, on syntynyt Neuvostoliitossa Viron alueella ja elänyt siellä pitkälti 90-luvun. Vaikka Suomi ja Viro on maantieteellisesti niin lähellä toisiaan, niin meidän lapsuusmuistot on täysin erilaiset. Itse kasvoin maailmaan, josta kaupasta sai kaikkea kiiveistä kiviuunipitsaan, ikinä ei ollut puutetta mistään, leluja sai, oli tietokonetta ja kaikkea, mitä nyt voi kuvitella. Heillä taas jaettiin esimerkiksi yksi banaani koko perheen seitsemän ihmisen kesken ja elämä oli kaikin puolin aivan erilaista. Kyllä se vaan vaikuttaa ihmiseen tuollaiset muistot, eikä välttämättä huonolla tavalla. Itse ei aina muista arvostaa, miten helppoa oma elämä kuitenkin on ollut.

    1. On niin totta, miten erilaisissa oloissa eurooppalaisetkin ovat kasvaneet. Epäilemättä erot kutistuneet, mutta eivät olemattomiin ollenkaan.

  5. Olipas kiva juttu Budapestistä! Kaupunkin on myös minun TOP 3 – tulevien reissujen listalla. Etenkin lämmitti tuo kuumottavan näköinen rauniokuppila. Paikka minun makuuni vaikka pelottavalta näyttääkin! 😀

    Oppaan hankkiminen onkin asia, mikä pitää pitää mielessä. Intiassa meillä oli opas, joka tosin kuin varkain myi omat palvelunsa meille, mutta kokemus oli mitä mainioin. Eipä ole tullut mieleenkään hankkia opasta Euroopan kaupunkimatkoilla. Kiitos vinkistä!:)

    1. Opas Euroopassa ei minullakaan ole tavallista. En olisi sellaista nytkään osannut itse etsiä, mutta miten tyytyväinen olinkaan! Tervemenoa Budapestiin! Se on niin monipuolinen kohde!

  6. Tosi upeasti kirjoitettu postaus!! Tykkäsin huimasti!
    Mielenkiintoisia nähtävyyksiä, jonne ei todellakaan osaisi itse eksyä! Erityisen upea oli tuo rauniobaari, jonne myös itse haluaisin poiketa! Oppaasta on kyllä niin paljon iloa! Lähes aina kun olemme tajunneet ja raattineet oppaan hankkia, se on ollut kaiken rahan arvoista!

    Titta / IKILOMALLA

    1. Kiitos! Tätä juttua oli kiva kirjoittaa. Päivä oli niin mielettömän hieno.
      Opaspalvelut ovat juuri sellaisia, joista ensimmäisenä alkaa tinkiä. Mutta kuinka paljon oppaalta voikaan saada. Taas se tuli todistettua!

  7. Upeita kuvia ja rakennuksia! Uskomatonta, miten hienoja paikkoja Euroopasta löytyy ja millasia kahviloita ja baareja. 😀 Noi sisustukset oli kyllä niin mahtavia. Hyvä tuuri, että sait noin hyvän oppaan ja pääsit kurkkaamaan erilaisiin paikkoihin. 🙂

    1. Retro- ja rauniopaikkojen sisustus on ihan jostain toisesta todellisuudesta. Aikamoinen shokki silmille ainakin mulle, joka asun pelkistetyssä talossa itse. Mutta ehkä juuri siksi nautinkin tuollaisesta. 🙂

  8. Hyvä opas on todellinen aarre matkailijalle! Pitäisi vaan reippaammin käyttää tällaisia palveluja myös Euroopassa, mutta kun se on olevinaan niin tuttua… ja kuitenkaan äärimmäisen harvoin sitä onnistuu eksymään tuollaisiin paikkoihin, jotka tosiaan vaikuttivat käymisen arvoisilta! Kivalla tyylillä kirjoitettu juttu muutenkin 🙂 Tuli jotenkin mieleen tuosta Adidaksen kauppaan jonottamisesta se, kun Helsingin Akateemisen kirjakaupan yhteyteen avattiin jokin aika sitten Starbucks ja siinä oli ainakin useiden päivien, ellei viikkojen ajan jono ulos asti. Lähinnä teinit sinne jonottelivat ja sitten ulos päästyään kuvasivat ahkerasti selfieitä Starbucksin pahvimuki kädessä. Eihän tämä nyt oikeasti ollut ollenkaan hauska vertauskuva, sillä Budapestin tilanne on varmasti aikoinaan ollut aika kamala, mutta jotenkin tuntui vaan niin järjettömältä se Starbucks-jonotus.

    1. Totta! Starbucks meininki voinut hyvinkin näyttää samalta! On tullut jotain uutta suuresta maailmasta. Paikalle on mentävä vähintään katsomaan, vaikka ei olisi mahdollisuuksia edes ostaa. Todellakin pitäisi käyttää oppaita. Kuinka paljon vähemmän olisin nähnyt ilman!

  9. Heh, olen itse seisonut Budapestissa (siinä jossain keskustan kävelykadulla) juuri tuon mainitun Adidas-liikkeen jonossa joskus 80-luvun puolivälissä 🙂 Piti nähdä, että mitä siellä piskuisessa kaupassa oli niin mielenkiintoista, kun jono oli joka päivä kymmeniä metrejä. Ootpa muuten löytäny mielenkiintoisia kuppiloita kaupungista. Tuollaiset paikat on helmiä, joihin ei osu kuin tosi hyvällä säkällä tai paikallisoppaan johdolla. Täytyy painaa mieleen seuraavaa matkaa varten.

    1. Ihan totta? Mielenkiintoista! Suomalaiselle moinen Adidas-jonottaminen on epäilemättä vaikuttanut erikoiselta, vaikka eipä meilläkään mitään metropoleja ollut 80-luvulla…

  10. Wau, tosi hyvältä kuulostaa! En ihan ensimmäiseksi ottaisi opasta, mutta tämän perusteella se todella kannattaa, sillä nämä kaikki paikat jäivät näkemättä Budapestin reissulla..

    1. Ei meilläkään ekalta matkalta ole mitään tällaista. Nähtävyyksiä ja jotain harhailua, mutta eipä harhailtu vaikkapa ruin pubiin.

  11. Ei vitsi, millaisen Budapestin olette löytäneet! Itsellä on niiinikään koomisen korke kynnys maksaa jostain oppaasta, mutta toisaalta, kyllä sitä yleensä ennen reissua tai sen aikana kuitenkin tutustuu kohteeseen joko blogien tai matkaoppaiden kautta. Eli miksi ei tosiaan samalla säästäisi hermoja ja aikaa ja ottaisi asiansatuntevan ammattilaisen, joka osaa viedä paikkoihin, joista ei muuten kuulisikaan!

    1. Sepä. Enkä usko, että blogeja lukemalla olisin ainakaan kaikkia näistä paikoista löytänyt. Tai ainakaan arvannut mennä tuosta noin talojen sisäpihoille ja ajella hissillä 5. kerrokseen. Toisaalta nyt mun blogia lukevat löytävät nuo paikat, mutta opas voisi näyttää taas jotain uusia.

  12. Tosin kivan näköisiä kahviloita! Itse tykkään enimmäkseen kuljeskella kaupungeissa yksikseni, mutta näyttää siltä että oppaan ottaminen kannattaa joskus! Pitää pitää tämä mielessä jos (kun) menen Budapestissa käymään.

    1. Ehdottomasti minäkin olen sellainen vaeltelija, mutta saatan olla valmis muuttamaan mieltäni. Pidemmällä matkalla oppaan voisi ottaa vaikka päiväksi, sitten kun haluaa jotain erilaista, paikallista tai mitä sitten osaakaan oppaalta pyytää.

  13. No kyllä varmasti olet saanut rahoillesi vastinetta, wau mikä kierros! Tuo rauniokahvila oli aika cool, siellä olisi aika päheetä päästä käymään!

    1. Kyllä minusta oli todella rahansa arvoista. Jos opas oikeasti vie paikkoihin asiakkaan mukaan, ei vain jonkin valmiin ohjelman mukaan, voi löytää ihan helmiä, vaikka juuri rauniopaikan.

  14. Szimpla Kert on kyllä niin siisti paikka 🙂 Me käytiin Budapestin reissulla myös maistelemassa viiniä kellariravintolassa. Sekin oli aika kiva kokemus! Nuo tuollaiset kirjakauppa-kahvilat jäi meillä kokematta, mutta seuraavalla kerralla sitten. Opastetut kierrokset eivät ole yhtään hassumpia.

    1. Kiva kuulla, että olet ollut! Se on merkillisyydessään todella siisti! Kellariravintolat viineineen saavat jäädä seuraavaan kertaan, koska epäilemättä sellainen vielä tulee. Budapest on ihana.

  15. Käytiin Berliinissä tuollaisessa rauniojuottolassa ihan sattumalta. Katseltiin, että mikäs paikka se tässä on, ja mentiin vaan haahuilemaan sisälle. Paikka on niitä Itä-Berliinin taloja, joista kukaan ei oikein tiedä kelle ne kuuluvat omistukseltaan. Hauska paikka.

    Meillä oli Berliinissä myös opas puolipäivää, mutta emme oikein päässeet samalla tasolle hänen kanssaan. Olisimme halunneet nähdä juuri tällaisia paikkoja, joihin sinut nyt vietiin, mutta ei onnistunut.

    1. Höh, jos oppaan kanssa ei kohtaa, menee koko opas vähän hukkaan. Tietenkin on mahdollista, ettei opas tiedä vaikkapa tällaisista paikoista, mutta vähän heikommalla on silloin ammattitaito. Luultavasti monella kierros on aina sama. Sellaiseenkin luulisi itse vähän leipääntyvän.

  16. Ooh. Mulla vähän sama juttu, että jotenkin tuntuu korkealta kynnys erikseen ottaa opas, vaikka ehdottomasti pitäisi hyödyntää tällaisia mahdollisuuksia enemmän. Jotenkin haahuilu on vaan niin helppoa. Paikallisia kavereita olen kyllä sitten hyödyntänyt senkin edestä, heitä on vaihtarivuosien ansiosta kivasti pitkin poikin maailmaa siroteltuna. <3

    Mekin muuten Berliinissä viimeksi päädyttiin johonkin hylättyyn taloon tehtyyn hämäräperäiseen baariin, mutten yhtään muista miten. Ehkä se johtuu siitä että kyse oli opiskelijamatkasta… 😉

    1. Opiskelijamatka hämäräperäiseen baariin… Kuulostaa NIIN opiskelijamatkalta. Tuollaiset frendit ympäri maailmaa epäilemättä ihan aarteita!

  17. Sinulla on selvästi ollut ihana päivä ja oppaan ottaminen kannatti. Päivän tunnelma välittyi kivasti tekstistäsi! Ehkä voisi itsekin joskus harkita oppaan ottamista, vaikka Euroopan kaupungeissa sitä on niin tottunut itse vaan vaeltelemaan ymäriinsä. Espanjassa taas kaikilta, joihin tutustuin, yritin kysellä vinkkejä. Mutta jossain vaiheessa kävi niin, että itse annoin jo vinkkejä paikallisille. Vuokraisäntäni lähtiessäni sanoi, etä jos mulla on vielä ravintolavinkkejä lisää, niin hän mielellään kuulee nistä :).

    1. Kun mietin omaa käyttäytymistäni, epäilemättä käyn enemmän ravintoiloissa ulkomailla kuin kotona, joten ehkä ihan luontevaakin, että sinulla enemmän kokemusta ja vinkkejä kuin vuokraisännällä. 🙂 Mutta juu, molemmat oppaat olivat tosi hyvät.

  18. Paikallinen opas rikastuttaa matkaa niin paljon! Saisipa jokaiseen kohteeseen henkilökohtaisen paikallisen oppaan. Budapestista löytyy ihanaa aitoa tunnelmaa, kun vähän viitsii etsiä. Oon kerran käynyt kaupungissa viettämässä pitkän viikonlopun ja se aika kului melkeinpä niiden perus turistikohteiden kiertelyyn. Seuraavalla kerralla haluan tutustua kaupunkiin syvemmin 🙂

    1. Minulla oli kesällä Malesiassa muutaman kerran opas, mutta niillä retkillä mentiin tiukasti suunniteltujen juttujen mukaan. Tällainen minun toiveisiini räätälöity oli ihan erilaista. Molemmissa toki hyvät puolensa.