Terkkuja Thaimaasta. Olen tikkana keskellä yötä hereillä (saakelin aikaero) jossain täällä Pattayasta jonkin verran rannikkoa pitkin eteenpäin, jos Bangkokista käsin katsotaan. Suunnilleen siinä, mistä lähtevät veneet Koh Sametille. Jotenkin näin selitän, kun joku kysyy. Kesällä olin pitkään tien päällä, etsin koko ajan jotain uutta, lähdin vuorille, hyppäsin moottoripyörän kyytiin. Nyt olen pelkästään vain lomalla, rehellisesti rentoutumassa, toivomassa kauniita säitä, että voisin olla palmun alla lukemassa. Kävin oikein kirjastossa, että saan hypistellä oikeita kirjoja sähköisen sijaan. En kaipaa juuri nyt mitään muuta. Mutta koska tuo ei minut tuntien tule tapahtumaan kuin ehkä kerran, jos sää sallii, pakkasin mukaan myös oman kypärän ja lähden kuuppa suojattuna ajelemaan skootterilla. (Liian usein olen ajellut lähinnä soppakulhoa vastaava viritys päässäni. Mitä se suojaisi, jos jotain sattuisi? Niin just, ei mitään.)
Qatar Airways toimii. Ostin lennot vain 1,5 viikkoa ennen matkaa. Olin menossa ihan muualle, mutta matka ei toteutunutkaan. Hinta oli kohtuullinen, palvelu oli erinomaista, ruokaa ja juomaa tarjoillaan riittävästi (ilman lisämaksuja), lyhyehkö vaihto keskellä yötä Dohassa ei tuntunut raskaalta. Toki haluaisin suosia suoria lentoja, mutta ne oli hinnoiteltu vuorineuvoksen lompakolle. Paljon olen kuullut porukan käyttävän qatarilaista ja tykkäävän. Voin tällä kokemuksella liittyä tähän tyytyväisten joukkoon.
Näille huudeille pääsee Bangkokista bussilla, mutta 16 tunnin matkanteon jälkeen saa olla aika seikkailija, että lähtee ensin keskustaan ja sieltä sitten bussilla, kun parissa tunnissa pääsee taksilla tuon 150 kilometrin matkan. Käytin ensimmäistä kertaa GetTransfer.com-nimistä palvelua. Se kilpailuttaa kuskeja. Matkan hinnaksi määräytyi 53 euroa. Olin laittanut määränpääksi lähimmän kaupungin, joka olikin 23 kilometriä lähempänä kuin määränpääni. Vaativat 20 dollarin extraa. Kokonaisuuteen nähden lisäys tuntui kohtuuttomalta. Sanoin, että kympin voin maksaa. Tarjoukseni hyväksyttiin. Auto oli mukava ja kuski hyvä. Englantia hän ei juurikaan puhunut. Lähinnä toisteli muutamaa osaamaansa fraasia. Mutta löysi perille. Voin hyvin kokeilla palvelua uudelleen. Pitää vain olla tarkempi sijainnista. Paluumatkalle tarjoavat 5 prosentin alennusta.
Kohteeni ei toistaiseksi ole kummoinen, mutta auringonlasku oli ihana. Siksi kaikki kuvat ovat vain siitä. Kiinnostavinta ensimmäiseen vuorokauteen oli oikeastaan vieruskaverini Helsingistä Dohaan. Juteltiin koko matka. Kuinka erilainen on voinut olla kahden naisen elämä – minun ja hänen. Hän on yhdestä kotimaansa (ymmärtänet, etten kerro tarkemmin) rikkaimmista perheistä (minä en edes keskituloisesta), opiskellut Englannissa, hyvin kaukana kotoa, korkeakoulututkinnon, tullut Suomeen tekemään maisteriohjelman (sama opintojen aste, mutta minä pysyin synnyinkaupungissani). Mutta tämä nuori, erittäin älykäs nainen ja äiti, meni naimisiin 15-vuotiaana itseään kaksi kertaa vanhemman serkkunsa kanssa. Minun ei liene tarpeen kommentoida tätä millään tavalla. Mutta se avoimuus, jolla saatoimme keskustella, teki minuun vaikutuksen. Siinä me olimme, kaksi naista, matkalla jonnekin. Kohtasimme hetken. Jaoimme valtavasti. Hän ei ole enää tuossa liitossa. Hänellä on ihana miesystävä, jonka luo hän oli matkalla. Heidän tarinansa taas on kuin sellaisesta sadusta, jolla on onnellinen loppu.
Jotain oikeaa kohdejuttua taas ensi kerralla sitten.
4 comments
Upeita auringonlaskukuvia!
Olen kerran lentänyt Qatarilla, kun oli Australiaan hullunhalpa tarjous. Samalla tuli katsastettua Doha menomatkalla. Tykkäsin lentoyhtiöstä kovasti, businessluokka oli erittäin tasokas ja ruoka hyvää. Mielelläni lentäisin uudelleenkin. Mutta aina se tuntuu kilpistyvän siihen, että lentoaika paisuu älyttömäksi kun on vaihto mukana ja Dohakin on reitiltä aika reippasti sivussa. Eikä niitä hullunhalpoja tarjouksiakaan enää oikein ole. Kun säästö olisi satanen tai pari, niin suora lento vie sittenkin voiton.
Toivottavasti unirytmi tulee kuntoon, että pääset nauttimaan muustakin kuin tropiikin öistä. 🙂 Hyvää, rentouttavaa ja virkistävää lomaa!
Satasen tai parin takia minäkään en vaihtolentoa ottaisi, mutta nyt puhuttiin suunnilleen puolet halvemmasta. Suorilla alkoi olla hintaa turressa 1500. Tietenkin joku voisi sanoa, että sitten köyhän olisi paras olla vain kotona… mutta se ei ole vaihtoehto.
Joka vuosi tuntuu aikaeroon sopeutuminen olevan vaikeampaa. Viime yönä kuuntelin sadetta ja ukkosta aika kauan. 🙂 Täällä, missä olen, ei ole oikein mitään, miksi viettäisi iltoja edes ulkona. Mutta se ei haittaa. Näin on just hyvä. Ja kai unirytmikin vielä löytyy.
Samastuin tuohon kertomaasi tapahtumaan lentokoneessa — kohtaamisia. Näitä on itsellenikin joskus käynyt, niin lentokoneessa kuin vaikka Kyzylkumin aavikolla tai ties missä oudoimmissa kohteissa. Ne jäävät joskus paremmin mieleen kuin itse matkakohde. Monesti ei edes muista kertoa nimeään kun vain keskustellaan asioista – jokainen meistä on lopulta kiinnostava ihminen. Lopuksi ehkäpä toivotetaan hyvää matkaa ja lähdetään kulkemaan omiin suuntiin. Siinä on myös matkustamisen “suola” – tai niinkuin kliseisesti todetaan tärkeä ei määränpää vaan itse matka. Siihen voi mahtua kaikenlaista — myös kohtaamisia.
Kyllä. Mielettömiä ihmisiä voi tavata vaikka missä. Joistakuista jää ystäviä, toisten kanssa sanotaan hyvää matkaa tai hei ja lähdetään omille teille. Mutta kokemukset ovat todella arvokkaita.