Olen onnellinen. Olen etuoikeutettu. Olen niin kiitollinen. Olen taas elänyt yhden vuoden täysillä. Olen tehnyt sitä, mitä eniten rakastan. Olen matkannut ympäri maailmaa, lähinnä kyllä Aasiassa. Sanoin taannoin matkakaverille olevani vuodesta 2015 yli kaksi kuukautta Aasiassa. “Haittaakse?” No ei. Näin 100. (Oman), 101. (Bahrain), 102. (Brunei), 103. (Madagaskar), 104. (Malediivit) ja 105. (Sri Lanka) maani.
Matkavuosi 2015 alkoi ennen kuin aurinko nousi. Se alkoi kiipeämällä kamelin selkään ja ratsastamalla kohti auringonnousua. Hiekkadyynit, niiden värit, niiden muodot. Tuulen niiden pintaan taiteilemat kuviot. Minä pidän siitä! Lähi-idän maat (Kuwait, Oman, Bahrain) ovat niin matkustamisen arvoisia.
Koska tammikuussa tuli taas tilaisuus pieneen etätyöretkeen, lähdin muutamaksi päiväksi Lontooseen. Ajelin punaisilla busseilla, yläkerran etupenkissä tietenkin, olin tosituristi ja kiersin tuulessa, sateessa ja viimassa vahdinvaihdot, Oxford Streetit, musikaalit ja London Eyet.
Vietnam jatkoi helmikuussa Aasia-vuotta. Vietnamin flytrip pohjoisesta etelään ja takaisin pohjoiseen on muuten ihan mahdollinen viikossa. Ehdimme nähdä kiinalaiseen uuteen vuoteen valmistautumista Hanoissa ja Can Thossa ja ajella skootterilla Phu Quocilla. Hitaamman menon ystävälle tällainen ei epäilemättä sovi, mutta meille tämäkin retki oli erinomainen. Sopivasti kaikkea ja uusia elämyksiä.
Perinteemme pääsiäisestä Itä-Euroopassa sai jatkoa Moskovassa. Kaupunki yllätti positiivisesti. Se oli hieno! Siellä oli paljon nähtävää, erinomaista ruokaa aivan uskomattoman hienoissa ravintoloissa ja vielä hyvään hintaan, turvallista, rumaa ja kaunista. Siellä oli maailman upeimmat metroasemat. Sää ei suosinut, mutta aivan vilpittömästi sanon, että mene Moskovaan!
Vappuun ei ehkä mikään sopisi paremmin kuin iloinen Kööpenhamina. Löysin minun paikkani. Nyhavn on minun pakko palata -paikkani. Se on turistinen. Se on aito. Se on värikäs. Okei, se on kalliskin. Se on tanskalaisen hyvinvoinnin ruumiillistuma.
Lähdin kesäkuun alussa seitsemäksi viikoksi Aasiaan. Koko retki sai alkunsa tuttavien kesäksi tyhjäksi jääneestä talosta Balilla. En minä voi vastustaa, jos sanotaan, että saat 450 eurolla + sähkö kuukaudeksi talon trooppiselta saarelta. Lähes siltä istumaltahan aloin varailla lentoja. En minä ollut Balille varsinaisesti ajatellut matkustavani. Ei se ole minun unelmieni kohde, mutta tukikohta Sanurissa mahdollisti tosi kivan loman.
Piipahdimme Gili Trawanganilla tuntemassa itsemme aivan hirveän vanhoiksi, mutta silti viihtymässä aivan törkeän hyvin. Nuorten reppureissaajien bilesaarellakin on majoitusta aikuiseen makuun, melkein autioita rantoja, maailmanluokan auringonlaskuja ja vuokratandemeita.
Pari retkeä teimme myös Balin eri osiin. Kävimme Ubudissa käyskentelemässä riisipelloilla ja nauttimassa ensimmäistä kertaa majoituksesta, jollaiseen harvoin on tilaisuus (varaa): oma villa, oma uima-allas. Kävimme myös Candidasassa ajelemassa skootterilla, mikä minulle on ehkä ihaninta maailmassa. Olen ensimmäisestä 50-kuutioisesta skootteristani alkaen sanonut, että oma skootteri on naisten vapautumista, ei mikään rintsikoiden polttaminen torilla. Kivempi töyssyihinkin on ajella, jos on kunnon rintsikat. Ajettuani kunnon prätkäkortin ja ajeltuani kotona 250-kuutioisella Vespallani olen rohkaistunut ajelemaan ulkomaillakin. Phu Quocilla aloitin, Candidasassa jatkoin. Eikä millään riemullani ollut rajoja.
Aivan jotain muuta oli pikkuretkemme Bruneihin. Oli Ramadanin aika. Söimme salaa. Joimme salaa. Mutta vaikka olimme vain Bandar Seri Bagavanissa, pääkaupungissa, minä pidin maasta. Näimme vain vähän. Mutta minä pidin siitä. Brunei on yksi erikoisimmista paikoista, joissa koskaan olen ollut. Ensimmäiseksi muslimimaaksi en sitä kenellekään suosittelisi, mutta jos olet utelias näkemään aivan kaikenlaista maailmasta, Brunei olkoon bucket listillasi aika korkealla.
Kun matkakaveri palasi kotiin, minä jatkoin matkaani Borneolle, Penangiin, Langkawille, Cameron Highlandsiin, takaisin Penangiin, Malakaan. Tein yhden naisen Malesian-kierroksen. Rakastin sitä vapautta. Oli minulla suunnitelmakin, mutta muutin sitä – koska saatoin tehdä niin. Olen alkanut rakastaa yksin matkustamista. Saan muuttaa mieltäni ja lennosta tehdä uusia suunnitelmia.
Kaipaan tuota kesää. Opin itsestäni niin paljon uutta, etten varmaan viimeiseen kymmeneen vuoteen. Rohkaistuin tekemään asioita, joihin olen aina ajatellut olevani liian nössö. Ajoin zip-linella. Se oli alkua uuteen rohkeuteeni. Piipahdin viikon kotona pesemässä vaatteita, viettämässä hääpäivää, pakkaamassa taas. Oli aika lähteä matkakaverin kanssa Afrikkaan. Reunion ja Madagaskar ovat vierekkäin samassa meressä, mutta toinen silti Eurooppaa – vaikka onkin Afrikassa – ja toinen aivan täysillä Afrikkaa. Rakastuin molempiin.
Reunion oli ulkoilua, rantoja, auringonlaskuja. Se oli aika hieno LUX hotelli rannalla. Se oli liitovarjoilua, joka oli elämäni seikkailu, rohkeuteni ruumiillistuma – jotain aivan mielettömän hienoa. Reunion on pala Ranskaa Intian valtameressä.
Lyhyen lentomatkan päässä on todellista Afrikkaa. Madagaskar on sademetsää. Se on ylänköjä. Se on lemureja. Se on. Se vain kerta kaikkiaan on. Siellä ei ole safarimeininkiä, kuten Keniassa ja Tansaniassa, mutta se on kokemisen arvoinen. Vaikka sain siellä elämäni vatsataudin, vaikka se pilasi minulta mahdollisuuden kokea liitovarjoilu uudelleen, vaikka se vei minulta tajun ja pakotti lääkäriin, sanon silti, että Madagaskar on jotain erityistä.
Italiakin on must. Ainakin minulle. 19. kertani maassa oli Bergamo. “Miksi sinä sinne menet?” Koska en ole koskaan ollut siellä. Bergamo oli odotuksiani parempi. Bergamo on kaksi kaupunkia: citta alta korkealla mäellä ja citta bassa sen alapuolella. Ihana b&b-paikkani yläkaupungissa palautti taas uskoni italialaiseen ystävällisyyteen.
Mutta levottomalle matkailijalle ei riittänyt Bergamo. Vuokrasin kahdeksi päiväksi auton. Kiersin Lago d’Iseon ja matkasin menneisyyteen Cornello dei Tassossa. Tältä autoseikkailulta on odotettavissa sakkolappu. Sain vain autovuokraamosta laskun, koska ovat toimittaneet tietoni viranomaisille. Sakkoa ei ole näkynyt, mutta jotain olen tyrinyt. Kaikki oli sakonkin arvoista. En kyllä tiedä, mistä hyvästä sen ehkä saan, mutta kai olen sakkoni ansainnut.
Jos Grönlanti oli mielestäni upea, oli Färsaaret erilainen mutta vielä parempi. Molemmissa on samaa lumen ja jään eksotiikkaa, tanskalaista eristyneisyyttä keskellä Atlantia. Viikko Färsaarilla oli mieletön. Kuljin ympäriinsä ja hoin, että mä en kestä. Ruohokattoiset talot, lampaat, kaikkialta valuvat putoukset, vihreys, sumut, jotka tulivat ja menivät, luonto. Färsaaria ei voi selittää. Se on nähtävä.
Marraskuussa halusin nähdä joulun. Tiesin pakenevani joulua Aasiaan, mutta halusin palan sen tunnelmaa. Keskieurooppalaiset joulumarkkinat, Tonavan rantamat, retro. Sain risteillä Tonavalla, mahtavat oppaat, joiden kanssa kokea aivan uusia juttuja. Budapest osoitti toisen kerran olevansa hieno kaupunkikohde.
Tallinna on ainakin minulle liian lähellä. En osaa arvostaa sitä niin paljon kuin pitäisi. Tallinna on upea. Sen vanhan kaupungin kaltaista meillä ei ole. Joulumarkkinat raatihuoneentorilla eivät ole loisteliaat mutta ne ovat kodikkaat. Minä viihdyin siellä glögiä nauttimassa.
Täydellinen matkavuoteni päättyi Aasiaan, mihinpä muualle. Ostimme matkakaverin kanssa Bangkokin lennot jo kesällä Finnairin tarjouksesta ajatuksella, että mennään siitä sitten johonkin. Bangkokista on niin hyvät yhteydet kaikkialle. Koska kaikki suunnitelmat on tehty muutettaviksi, nämäkin muuttuivat. Aikaistin omia lentojani, matkustin jouluksi Malediiveille ja tapasin matkakaverin Sri Lankassa. Ihan kiva treffipaikka: Colombon lentokenttä. Malediivit oli erilainen kuin odotin. Canareef Resort oli enemmän. Se oli kuin pieni kylä, joka tarjosi enemmän puuhaa kuin mitenkään ehdin neljässä päivässä kokea. Kuvittelin meneväni makaamaan rannalle, mutta vietinkin elämäni aktiiviloman. En odottanut Malediiveilta kuin rentoutumista ja rantaa, mutta minä rakastuin. Vietin ehkä elämäni joulun. Ihan yksin.
Sri Lanka on monipuolinen. Sen ehdin jo päättyneenä vuonna huomata. Siellä on kaoottista kaupunkielämää, vanhaa kulttuuria, rantoja ja luontoa. Vuoden viimeinen auringonlasku näkyi pilvien raosta maissipellon yläpuolella. Vuosi 2016 alkoi taas ennen auringonlaskua: piti lähteä katsomaan elefantteja. Kuvia ei oikein vielä Instassa ole, koska iLuurini lakkasi lataamasta. Olen ollut vieroituksessa siis jo toista viikkoa. Seuraavaksi alan blogissakin purkaa Sri Lankaa. Sieltä on paljon kerrottavaa.
Tämä oli minun matkavuoteni 2015. Ymmärtänet, miksi sanon olevani etuoikeutettu ja kiitollinen? Aika usein silti huomaan ajattelevani, että kaikki muut matkustavat kaikkiin tosi makeisiin paikkoihin – miksi minä en. 😀
—
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Jaa oma Instagram ja matkailu -aiheinen postauksesi alla olevasta linkistä. Instagram Travel Thursdayhin voit osallistua Travelloverblogin, Rimma+Lauran tai Murumoun kautta. Voit lisätä linkkisi mihin tahansa näistä blogeista, ja se näkyy kaikissa. Muista lisätä postaukseesi linkki vähintään yhteen näistä emoblogeista ja kertoa, että osallistut IGTT-kamppikseen. Tarkempia ohjeita saat tästä linkistä.
Muistathan myös lukea toisten juttuja, osallistua keskusteluun ja tykkäillä muiden mukana olevien kuvista Instagramissa sekä jakaa kuviasi #IGTT- tai #IGTravelThursday-tunnisteella. Minut löydät Instasta nimellä @travelloverblogi.
59 comments
Sinulla on kyllä ollut hengästyttävän huikea matkavuosi! Kuvistasi kaikista eniten ihastuttivat nämä Färsaarten kuvat. Tulin omalta Aasian matkaltani juuri (ruokamyrkytyksen kourissa) ja jostain syystä Aasia ja kuumuus eivät tällä hetkellä kiinnosta yhtään. En ole saanut edes aloitettua Vietnam-postauksiani vaan haaveilen ihan erilaisista matkakohteista. Mutta kyllä sinne Malediiveille minäkin vielä joskus haluan… ja muutaman päivän värjöteltyä yli 25 asteen pakkasessa varmaan alkavat ne lämpimät kohteet taas kiinnostaa. (Ja ehkä saa Vitnam-postauksenikin sitten kirjoitettua…) Blogissani on muuten sinulle haaste kirjoittaa kymmenestä tykätyimmmästä eri kategoriaan liittyvästä kuvasta.
http://maailmanaarella.com/2016/01/07/blogihaaste-instagramin-ihanimmat/
Minä hullu olen varannut seuraavan matkan New Yorkiin enkä lämpimään! Tämä karu totuus oli aika kova tänään, kun lämpötila oli pudonnut 60 astetta sitten eilisen. 🙂
Kiitos haasteesta! Tartun siihen helmikuun IGTT:ssä!
Henkeäsalpaava matkailuvuosi sulla! Niin upeita kohteita. Färsaare ja Grönlanti, siinä olisi jotain spessua omaan matkailuvuoteeni 2016. Malediivit eivät itseä niinkään kiinnosta, mutta Sri Lanka kyllä. Se vaikuttaa niin monipuoliselta kohteelta. Aasia <3
Färsaaret oli aivan mieletön! Grönlantia nähtiin pari vuotta sitten ihan liian vähän, mutta siellä liikkuminen oli turhan kallista. Färsaarille haluaisin ehdottomasti takaisin. Pariksi viikoksi riittäisi puuhaa ihan helpolla.
Huh, tuossa on kyllä matkoja! Ja aika monta paikka minne itsekin haluisin, etenkin Färsaaret ja Vietnam, myös Budapestiin uudestaan. Harmi, ettei mulla ole tulevaisuudessa sellaista työtä, jota voi tehdä etänä, mutta suomalaisilla on onneksi aika paljon lomia.
Se on totta, että suomalaisilla on kansainvälisesti verrattuna varsin paljon lomaa. Minusta ei tietenkään riittävästi. 🙂
Oi voi. Ja minä kun ajattelin että minulla oli hyvä matkavuosi. 🙂 Täytyy alkaa tosissaan harkita sitä ammatinvaihtoa!
Suosikkeja näistä ainakin Färsaaret ja Brunei. Niin ja Malediivit, tietty. Huokaus. <3
Ei minun maankiertämiseni vähennä kenenkään toisen matkavuoden arvoa! Ihanaa, että sinulla oli hyvä matkavuosi! Kunpa tuleva olisi vähintään yhtä hyvä!
Henkeäsalpaavan upea matkavuosi sulla takana! Niin paljon mielenkiintoisia ja eksoottisia kohteita. Hyvää reissuvuotta 2016! 🙂
Kiitos Jenna! Sinulle myös! Ihania nämä kohteet olivat kyllä. Kaikki sellaisia, joihin koska vain lähtisin uudelleen.
Voi kyllä mitä reissuja! Haluan käydä nuissa kaikissa maailman kolkissa nyt ja heti. Aloittaa vaikka Vietnamista ja Sri Lankasta Reunioniin ja tulla Budapestin ja Färsaarten kautta takaisin… Kyllä matkustaminen on ihanaa. Oikein hyvää uutta reissujen täyteistä vuotta!
Aika mahtava suunnitelma tuo! Hyvä reitti! Ihania paikkoja olisi matkalla.
Ja kiitos, ihanaa reissuvuotta sinullekin!
Huima vuosi ja upeita kuvia!! Meillä on vakavasti suunnitteilla Färsaaret tänä vuonna (postauksesi on tarkasti luettu), mutta kovasti houkuttelisi mennä myös San Franciscoon. Kaksi erilaista paikkaa, kummassakin puolensa 🙂
Kas tuossa pulma! Ihana ensimmäisen maailman ongelma. <3 Jotenkin sain sellaisen kuvan, että Färsaarten postaukseni aiheuttivat aika monessa tarvetta päästä saarille itse. En ihmettel. Färsaaret on lumoava paikka!
Mulla oli myös maakooste-postauksessani mielessä kiitollisuus. Onhan tää nyt mieletöntä. Tällaisen elämän on ansainnut 🙂 <3
Välillä luulen olevani niin pelkkiä arktisia kohteita, ja Norjaa ja Islantia. Näitä Balin ja Borneon tai vaikka Italian kuvia kun katsoo niin sielukin sulaa. Ehkä mieki tarvin kohta taas aurinkoa!
Sopivassa suhteessa arktista ja lämmintä. Sillä reseptillä yritän itse mennä. 🙂 Mutta kun eilen palasin Aasiasta ja lämpötilaero oli 60 astetta, en ihan kiitellyt itseäni, että seuraava reissu ei ole lämpimään vaan Nyciin.
Eihän tähäb voi todeta muuta kuin että ihan huikea vuosi sinulla! Toivottavasti pääsen itsekin joskus koluamaan noita samoja paikkoja (osa tietenkin jo tuttuja, mutta suurin osa käymättömiä). Niin ja Italian sakoista, meille lopullinen sakkolappu tuli n. 8kk rikkeemme jälkeen, useampi kuukausi sen jälkeen, kun autovuokraamon ylimääräinen lasku tuli. Onneksi se ei ollut mitään satoja euroja kuitenkaan, ei ollut kuin yksi virhe saatu aikaiseksi 😉
Minullekin sanoivat vuokraamosta, että viranomaisilla on vuosi aikaa lähettää sakko. Olisi ollut kivempi maksaa heti pois. Reunionilta saatiin sakko ehkä parissa viikossa. Ranskalaisen ja italialaisen tehokkuuden ero? ;D
Hienoja kohteita! Etenkin tuo Lähi-Itä kiinnostelee kovin. Ja kamelit! Pahasta hajusta huolimatta jotenkin niin symppiksiä<3
En mä huomannut, että olisivat haisseet. Ehkä tuulen suunta oli oikea. ;D Mutta joo, ne on symppiksiä. Toisella oli niin liikuttavan rumat hampaat, kun se märehti (vai mitä ne tekevätkään?) kaiken aikaa. Lähi-itä on todella mielenkiintoinen minustakin. Erilaisuus kiehtoo. Ja hyvä ruoka.
No huhhuh miten paljon reissuja voi vuoteen mahduttaa! Huikeita kuvia ja huikeita paikkoja 🙂
Käytän kaikki mahdollisuudet lähteä reissuun, vaikka vain lyhyeksikin ajaksi. 🙂
[…] järjestettävää Instagram Travel Thursday -tempausta. Tarkemmin kampanjaan voit tutustua uusien emäntien blogeista sekä instagramista […]
Ihan uskomaton vuosi sulla takana! Ja tämä postaus linkkeineen oli hyvä kooste, tuli meinaan piipahdettua useammallakin linkittämälläsi sivulla vaikken kaikkia kommentoinutkaan. Sinun blogiasi seuraan mielenkiinnolla 🙂
Kiva kuulla, että viihdyit juttujen parissa pidempäänkin! 🙂
Huh huh, mikä matkavuosi! Näitä reissukoosteita on ollut todella hauska lukea, koska jotenkin tajuaa entistä selkeämmin kuinka matkustelevaa porukkaa suomalaiset onkaan. Kuten poikaystäväni sanoo: ihan sama minne maailmassa menee, siellä on suomalaisia. Ei taida olla kovin väärässä 🙂
Jep, suomalaisia on kaikkialla! Tietty matkabloggaajat ehkä tavallista liikkuvaisempaa sorttia, mutta kyllä vain suomalainen aika paljoin reissaa.
Jaa että tullihan tuota maailmaa kierrettyä 🙂 Oot kyllä upeasti käyttänyt jokaisen vapaahetken reissaamiseen ja käynyt ihan mahtavissa paikoissa. Kuten Maailman äärellä Heidikin kommentoi, Aasia ja kuumuus eivät kiinnosta yhtään, siksi nuo Tallinnan ja Köpiksen kuvat näyttävät parhaimmilta mun silmään!
Minä taas kärvistelen pakkasessa ja kaipaan saman tien takaisin maailmalle. Johan edellispäivänä palasin. Ei sillä, ettenkö tykkäisi Suomen vuodenajoista, mutta olen herättänyt sisäisen maankiertäjäni, joka ei millään tykkäisi arjesta.
Kylläpä sinä olet kerennyt moneen paikkaan, wau. Tuttuja maisemia, samoin muutamia, jotka ovat omien unelmakohteiseni listalla korkealla. Ah, matkakuume.
Matkakuume, tuo krooniseksi muuttunut sairaus. 🙂
Huikea matkavuosi ja mielenkiintoisia tarinoita reissuista.
Hauska oli huomata, kun luin tätä koostetta, monen matkan kohdalla ajattelin; juu, muistan nuo alkuvuoden jutut Lontoosta, muistan tämänkin ja tämän! 😀 Mukana matkassa ollaan siis oltu! 😀
Kiitos, Virpi! Ihana kuulla, että olet jaksanut seurailla retkiäni!
Kertomastasi ja kuvista päätellen mitä upein vuosi takana! On todellakin siunaus voida matkustaa ja tarttua spontaaneihinkin matkustusmahdollisuuksiin. Ja vanha klisee on täyttä totta: matkailu avartaa aina. Hauska on myös tuo komentti, että minne menetkin, siellä on suomalaisia. Näin se taitaa olla, ja mielestäni on vain positiivista, että suomalaiset avartavat näin maailmankuvaansa, sillä siitä voi aina myös ammentaa jotain hyvää omaan kotimaahan. Ainakin erilaisuuden sietämistä ja kunnioitusta. Kiitos myös tuosta erillisestä Köpis-postauksesta, jonka olit linkittänyt tähän 🙂
Oli kyllä, melkoinen vuosi!
Olen tuota miettinyt, että miten matkustaminen on mahtanut minuun vaikuttaa. Koska muutosta ei itsestä kuitenkaan kovin helpolla huomaa. Ehkä juuri erilaisuuden ymmärtämistä tai ainakin sen tajuamista, kuinka erilaisia tapoja elää on ja kuinka onnekas on eläessään Suomessa, jossa kaikki oikeastaan aivan älyttömän hyvin (tietyistä ongelmista huolimatta).
Siis voi huh, mitä matkoja! Annika, oot mun matkailuidoli! 🙂 Ja Madagaskarista voisi kysellä kyllä jossakin vaiheessa sinulta enemmänkin… Ehkä nähdään matkamessuilla?
Nyt meni ehkä ylisanojen puolelle, mutta kivaltahan tuo kuulostaa: enpä olekaan koskaan ollut kenenkään mikään idoli. 😀
Jos ei törmäillä messuilla, laita vaikka sähköpostia, jos jotain Madagaskarista haluat kysellä. annika@ ja blogin osoite perään.
Oi että, on sulla hieno matkavuosi ollut. Tosi monipuolisesti oot päässyt ja ehtinyt nähdä itää ja länttä. Tuo Malesian kierros vaikuttaa kyllä todella upeelta. Malesiassa olen käynyt vain Kuala Lumpurissa ja sielläkin pikaisesti, mutta ehdottomasti pitää vielä luontokohteet päästä tuolla näkemään.
Toi on kyllä niin totta, että vaikka kuinka etuoikeutettu onkin ja upeissa paikoissa tullut reissattua, niin silti sitä ihmettelee aina muiden eeppisiä matkoja ja haluaa samanmoisia. Nää vuosikatsaukset on itsellekin todella hyvä tapa huomata, että niin, olen mäkin aika mageissa paikoissa päässyt käymään.
Oikein mahtavaa seikkailuvuotta 2016!
Minäkään en ollut käynyt kuin Kuala Lumpurissa ja 15 vuotta sitten Langkawilla pakettimatkalla. Malesiassa on niin paljon kaikkea, että ainakin minut se hurmasi täysin. Kuala Lumpur ei samalla tavalla.
Sinä se olet kyllä sellainen superreissaajatar että oksat pois! Ja vielä toinen toistaan upeampia kohteita ja kuvia. Ei voi kuin ihailla! 🙂
Intohimoani toteutan, eipä tässä muuta. 🙂
Ihan huikea vuosi sulla takana ja todella upeita kuvia olet saanut napsittua. Sun reissulistaan mahtui todella monta kohdetta, jossa tosissaan tekisi mieli käydä 🙂
Luulin, ettei vuotta 2014 huikeampaa matkavuotta voi tulla, mutta tuli sittenkin. Minusta kaikki kohteet olivat ehdottomasti loistopaikkoja. Kaikkiin menisin uudelleen!
No malja ehdottomasti tuollaiselle vuodelle, ja upea aloitus IGTT-uralla!! 🙂 Kaikkea hyvää Annika, törmäillään ehkä messuilla!
Voi ei, kommenttisi on jäänyt huomaamatta täällä muiden välissä. Harmi homma, ettei nähnyt messuilla!
No siis aivan huikea reissuvuosi se on kyllä sullakin takana, wau! Luin hengästyen oikein, että kaikkialle sitä ennättääkin, kun on tahtoa ja aikaa 🙂 Malediivit kyllä houkuttelis kovasti, näyttää niin paratiisille!
Kyllä sitä kummasti ehtii tosiaan, kun on tahtoa. Onneksi pystyn järjestämään myös aikaa. Ihan tavallisella viiden viikon lomamäärällä tätä kaikkea ei kykenisi.
Matkarakastaja, todellinen sellainen. Toivottavasti ‘ matkatautisi’ on tarttuvaa. Jään odottamaan tapahtumia Nykistä, haaveilen adventtimatkasta sinne.
Tämä tauti on ihan kamala. Se vie kaikki rahat, ja koko ajan polttelee. Jotain New York -juttuja blogissa jo onkin, mutta tosiaan reilun kuukauden päästä taas lisää talvisi tunnelmia Nykistä.
Liityn kuoroon! Huimia matkoja ja huikeita kuvia! Ja hirveästi matkainspistä tulevaisuuteen…!
Kiitti Anna! Ihan parasta, jos omalla innostuksellani saan muita innostumaan. 🙂
Huikea reissuvuosi! Ja niin mukavasti kohteita laidasta laitaa, eipä käyne tylsäksi. Toivottavasti alkanut vuosi seuraa samaa kaavaa 🙂 Ja on muuten minullekin tuttu ajatus tuo, että miksi kaikki muut matkustaa niin makeisiin paikkoihin ja minä en… Vaikka koko ajan reissussa olenkin 😀
Mikä sinä onkin, kun itse kuitenkin olemme kohteemme valinneet? Mutta silti tuntuu välillä, että muut ovat muka valinneet paremmin. 😀
Kunpa tulisi tästä matkavuodesta yhtä ihana. <3 NYCistä se alkaa (tai jos tosi hyvä messutarjous tulee, jostain sitä ennen).
En ehkä kestä näitä kaikkia kuvia ja paikkoja, reissukuume lehahtaa liikaa liekkeihin :D! Mutta upeita reissuja Annika, ihanaa… ja hyvää reissuvuotta 2016!
Kiitos, Eve! Pikku hiljaa sitä uutta reissuvuotta tässä taas viritellään. 🙂
Mieletön matkavuosi, eikä sulta toki olisi yhtään vähempää odottanutkaan! 🙂 Noista paikoista haluaisin tosi moneen, mutta päälimmäiseksi tästä postauksesta jäi kuitenkin mieleen Färsaaret, sinne haluaisin jo aika pian. Toivottavasti tästä vuodesta tulee sulle yhtä matkarikas ja hieno!
Normisettiä. 🙂 Ei kun viime vuosi oli kaikilla mittareilla ihan huippu. En usko, että tuollaista enää tulee toista. Mutta Färsaaret. Se on ihana. Kesällä, kun vähän kuivempaa, siellä saattaisit muuten pärjätä fillarilla. 🙂 Välimatkat eivät ole pitkiä.
Niiin paljon ihania kuvia ja reissuja! <3 En pysty valita suosikkia. Ja älä sano ettei tuu uutta tollasta vuotta, mä olin ihan varma vuonna 2014 että 2015 ei voi olla niin mahtava reissuvuosi kun 2014 mut mentiin kyllä superlähelle. 😀
Tavoitehan aina olisi, että uusi matkavuosi olisi entistäkin parempi. En vain tiedä, miten pystyisin viime vuoden ylittämään. 🙂