Travelloverin luottokamat

Travelloverin luottokamat

Kaikenlaisia pakkauslistoja näkee siellä ja täällä, mutta mikä sopii yhdelle, ei suinkaan sovi kaikille. Ei voi sanoa, että niin ja niin monet housut, paitaa tai kalsarit, kun hellepäivinä kuluu epäilemättä enemmän vaihtovaatetta kuin pakkasella, kulttuurimatkalla on oltava vähän parempaa seppälää kuin bungalowin terassilla varpaat hiekassa. Mutta on minulla kamoja, jotka otan mukaan suunnilleen aina. Näitä kirvoitti miettimään tämä Very Finnish Problemsin Facebook-sivulla julkaistu kuva:

Jos luet listani, huomaat, että kyllä minä aika suomalainen matkailija olen…

Näitä ilman en siis matkusta

Hyvät kengät

Isäni joskus kysyi, asuuko kotonani tuhatjalkainen. Oli kai parit kengät eteisessä. Muutama vuosi sitten rakastin kenkiä. Oikeastaan rakastan niitä edelleen, mutta olen huomannut, että liian monet ihanat hankinnat jäävät pitämättä, koska eivät ole riittävän mukavat. Aika monta matkapäivääkin on mennyt klenkatessa surkeissa kengissä. Milloin on ollut rakko kantapäässä tai mono puristanut liikaa. En vielä ole löytänyt yhdistelmää hyvä jalassa ja oikeasti kaunis kenkä. Mutta minulla on reissukenkä, josta en luovu: Merrellin sandaalit*. Mitkään muut kengät eivät ikinä ole olleet niin hyvät, että voisin laittaa paljaaseen jalkaan ja kävellä kylmiltään kymmenen kilometriä. Ensimmäiset hankkimani vuosia sitten olivat melkein kuin nuo tuossa yläkuvassa, mutta vuosien varrella ne ovat kehittyneet selvästi naisellisemmiksi, mutta edelleen yhtä mukaviksi, kunnes tänä vuonna uutuuksista löytyi jo oikeasti nätit. En väitä, että olisin kahta kuukautta pärjännyt vain yhdellä kenkäparilla, koska eivät nämä nyt juhlakengästä käy, mutta kuten kuvista huomaat, kaikenlaiseen taipuvat.

*Nämä sandaalit yhteistyössä Merrell

Untitled

 

Aurinkovoiteet

Monesta asiasta olen valmis säästämään, mutta en laadukkaasta aurinkovoiteesta. Myönnän, että olen tumma läski on kauniimpaa kuin vaalea -ajatuksen kannattaja omalla kohdallani. Se ei tarkoita, että makaisin tunteja auringossa, mutta tarkoittaa sitä, etten suojaa itseäni päästä varpaisiin vaatteilla, vaikka tiedän, että se olisi terveellistä. Toiseksi paras vaihtoehto on olla ranta- tai allashetket varjon alla ja ylipäätään kaikkialla käyttää kunnon aurinkosuojaa. Ihan parhaita kokeilemiani ovat olleet Sensain tuotteet, mutta niitä en aina raaski ostaa korkean hinnan vuoksi. Toiseksi parhaaksi ovat osoittautuneet Clarinsit. Käytän säästä ja omasta tekemisestäni riippuen SK50 ja 30 ja kasvoille SK40, kun muuta vaihtoehtoa ei sarjassa ole. Kasvovoide on siitä hyvä, että ihan hirveästi ei ala kiiltää hikisissäkään olosuhteissa.

Suuri huivi

Jos olet blogiani lueskellut, tämän olet takuulla nähnyt jo käsittämättömän monta kertaa, mutta kun se nyt vaan on hyvä. Mustavalkoinen, ohut, nopeasti kuivuva mutta takuulla synteettisenä materiaalina lämminkin huivi on paras lahja, jonka yksikään (ex)anoppi on minulle ikinä antanut. Rohkenen väittää, että se on kiertänyt maailmaa enemmän kuin yksikään muu tavarani. Käytän sitä rantamekkona, aamutakkina, turbaanina suojelemassa päätä auringolta, istuinsuojana, kaulalla, milloin ilmastointi liian kovalla, pitkänä hameena temppelivierailuilla, milloin päällä jotain liian paljastavaa. Epäilemättä sille on ollut muitakin käyttöjä. Koska huivi on ohut ja kevyt, se on helppo pitää mukana ja pesun jälkeen kuivuu hetkessä.

 Riepu

R.I.P. SuperDryn riepu. Menetin sinut tänä kesänä. Hyppäsit kyydistä enkä ehtinyt enää sinua lähteä etsimään.

Suuren huivini kaltainen luottovaate oli riepu. Se toimi tyynynä lentokoneessa, junassa, bussissa. Se toimi peittona, milloin sellaiselle oli tarvetta. Se toimi takkina, milloin tarvitsin jotain lämmintä päälle. Kesän reissussa minulla ei ollut mitään muuta lämmintä edes mukana, ja oli ankeaa palata hyisen kylmään Helsinkiin, kun olin menettänyt rievun muutamaa päivää aikaisemmin. Se oli minulla repun ulkopuolella pujotettuna nauhoihin. Siinä se oli kulkenut kaksi kuukautta. Monesti olen kietoutunut riepuun illalla hotellihuoneessa, vähän kuin turvaan. Istunut ulkona viileässä illassa.

Jos sinulla lojuu nurkissa tarpeeton riepu, myy se minulle. Jooko? Paitsi nyt kun tiedät, kuinka hyvä se on, et takuulla suostu luopumaan omastasi.

Tarpeellista piensälää

Otsikon tarpeellista piensälää alle niputan muutaman luottokaman lisää.

Otan aina etenkin Aasiaan mukaan pari eri kokoista vedenkestävää pussia, joihin sateen sattuessa saan arvotavarat tai koko laukun. Suurempaan sulloin koko käsilaukun, kun eksyin Bangkokissa keskelle Songkrania ja vesisuihkuja. Joskus laitan kaikki arvokkaan laukussa valmiiksi sadepussiin. Kastuu sitten sateen yllättäessä vain laukku, ei mikään sen sisällä.

Aasiassa ehdoton varuste ovat myös töpselitulpat. Kun tämän pienen muovisen härpäkkeen laittaa pistorasiaan, saa sinne tuikattua oman suomalaisen töpselin. Ei tarvitse kantaa tilaa vieviä adaptereita.

Höyrysilitin on kulkenut mukanani nyt muutamalla reissulla. Minulla on pakkomielle sileistä vaatteista. Monissa paikoissa pesulat pesevät, mutteivät silitä, ja joskus taas pesen jotain vaatteita itse. Höyrysilitin on kevyt mukana pidettävä. 

Varavirtalähde turvaa virran saannin kännykkään, eikä tarvitse pelätä, että jää vaikkapa matkalippu saamatta sähköpostista tai kartta lukematta. Omani on söpö. Sillä lataa kännykän täyteen kaksi kertaa. Muistathan pakata varavirtalähteen käsimatkatavaroihin, ei ruumaan meneviin laukkuihin.

Onko sinulla jotain hyväksi havaittuja tavaroita, jotka pidät aina mukanasi?

Next Post:
Previous Post:
There are 2 comments for this article
  1. Avatar
    Reissu-Jani at 22:05

    Luottokamat ovat sellaisia joita ei huomaa ottaneeksi mukaan, mutta kulkevat aina mukana matkoilla. Tässä muutamia valintoja:

    Kello: Omega Seamaster Planet Ocean (chronometer) – automaattivetoinen ja erittäin kestävä kello. Se on kädessä yötä päivää, ja näyttää hyvin aikaa.
    Laukku: Oikeastaan nyt The North Facen 40 litran retkikuntakassi (yli viikon reissut) tai sitten Pascafen 25 litran reppu (viikon reissut).
    Kengät: Lowan Stratot – näillä menee niin vuorilla kuin kaupungissa hienompaan ravintolaan.
    Takki: Patagonin Partial Eclipse – yli 20 vuotta vanha fleece, joka vaan toimii hemmetin hyvin.

    Näistä ja muistakin lisää blogissani: https://reissujani.blogspot.com/p/varusteet.html

    • Avatar
      Annika Author at 09:46

      Nimenomaan. Luottokamat vain ovat.
      Fleecen sietää kestää vielä seuraavatkin 20 vuotta. Ne kyllä pysyvät yllättävän hyvänä. Mulla on oikeastaan aina mukana musta neuletakki. Ensimmäinen on ehkä eniten maailmaa kiertänyt musta neule. Se pysyi täydellisenä kymmenen vuotta ennen kuin hihat alkoivat rispaantua. Seuraajansa ei ole yhtä laadukas, mutta pari vuotta meilläkin on jo takana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.