Sansibarilla – erilaisessa rantaparatiisissa

Sansibarilla – erilaisessa rantaparatiisissa

Jostain kömpi kaksi unisen näköistä vastaanottovirkailijaa antamaan avaimen ja kertomaan, että hotellissa kaikki menee kiinni kymmeneltä. Meillä oli tietenkin nälkä, malarialääke siltä illalta ottamatta ja sen kanssa olisi suositeltavaa syödä, joten eipä auttanut kuin alkaa kysellä ruokaa. Huonepalvelun huomasin lopettavan palvelunsa yhdeksältä. Jostakin vain kömpi kokkikin, ja saimme kalaa ja ranskalaisia lähempänä puolta yötä. Hinnassa ei tuntunut edes yötyön lisää. Ihmisten kasvoilta ei paistanut ärtymys vaan lähinnä väsymys, välillä hymykin.Oli aika jättää Kenia, savannit ja David ja tulla after safarille Sansibarille. 1,5 tunnin lento Nairobista oli kiitettävän lyhyt, olimmehan tulleet autolla sitä ennen kuutisen tuntia Masai Marasta. Simba Experiencen pakettiin kuului myös kuljetus lentokentältä hotelliin. Taisi olla hotelli kuskille vieras, koska reittiä perille ei heti löytynyt. Muutama umpikuja, joista yksi olisi johtanut mereen, ja saman verran U-käännöksiä, kunnes olimme lukitulla portilla. Tööttääminen sai jonkun avaamaan portin, päästämään meidät sisään ja kuljettamaan käytäviä pitkin suljetun hotellirakennuksen eteen. Kaikkialla oli pimeää. Yhdessäkään huoneessa (kahden tai neljän huoneen pikku taloja) tai päärakennuksessa ei palanut valoja. Ehdin käydä läpi aika monta vaihtoehtoa: hotelli konkurssissa, hotelli niin huono, ettei muita varauksia, low season ja hotelli kiinni – kaikki nämä, vaikka meillä oli varaus.

Me taas olimme matkasta väsyneitä ja ärtyisiä. Mikään ei oikein ollut hyvin. Vesi kylmää, suihku ei toimi, pyyhe likainen, ei ole peittoa. Jäkäjäkä. Kaikki fiksattiin, kaikki pääsivät nukkumaan – ja kun aamu valkeni, kaikki oli toisin. Kirkas aurinko, turkoosi meri, ystävälliset ihmiset, hyvin nukkuneet turistit.

Viikon safari oli kaikessa toiminnallisuudessaan aivan mahtava, mutta ei varsinaisesti lepoa. Ensimmäinen saaripäivä meni aivan lähimpiin kulmiin tutustuessa, syödessä ja erilaisissa asennoissa maatessa – siis levätessä.

Afrikka 2623

Ihana aurinko! Ihana riippumatto!

paje11

“Oho, lehmä”, totesi mies, kun kulman takaa tuli suurehko eläin vastaan. Kymmenkunta liikkuu vapaana ympäriinsä hotellin nurkilla. Tavallinen asutus alkaa heti hotellin portin takaa. Hotelli on muurien ympäröimä.

paje1

Hotellin kulmilla oli muutama matkamuistokauppias. Samat kaverit myivät tavaraa ja retkiä, kaikki samoja.

Joitain havaintoja ehdin makuupaikkojen vaihtelun lomassa tehdä: 

      • Useimmat rantahotellit maailmalla ovat aika sliipatulla rantabulevardilla, jossa on siistiä ja joka antaa hyvän vaikutelman turistille. Vasta parin korttelin päässä voi alkaa rosoisempi elämä. Täällä Pajen kylässä elämä on välittömästi portin ja korkean aidan takana. Kauppamatkalla kulman takaa käveli vastaan vapaana kulkenut lehmä, sitten pari muuta vielä.
      • Kite boarding (en tiedä, mitä on suomeksi, mutta siis lainelauta ja purje ja mennään veden pinnalla täysillä) on erittäin suosittua. Uimareita vedessä ei juuri näy, mutta purjeita sen sijaan kymmeniä.

Afrikka 2587

      • Turistit enemmän vietän välivuotta maailmalla hengaillen -nuoria aikuisia kuin kaltaisiamme keski-ikäisiä ja -luokkaisia. Saatavilla oli majoitusta myös kaikissa hintaluokissa. En usko, että huterat bungalovit yhteissuihkuilla ja vessoilla olisivat kovin kalliita, ja varauskirja olikin kuulemma täynnä muutaman viikon eteenpäin. Kuulin, kun olimme saman paikan baarissa ja pari reppureissaajaa tuli kysymään yösijaa. Omassa hotellissamme sen sijaan on hiljaista. Muutama aikuinen pariskunta ja yksi ranskalainen lapsiperhe. Kertonee siis jotain siitä, minkälaista porukkaa Sansibarin ainakin tässä kolkassa enimmäkseen on.
      • Rannalla ei ole paikallisia, jolleivät ole toimittamassa jotain hommaa. Joku viljelee sea grasia (meriruoho? -levä?), joku keräilee jotain, tai kuten suurin osa, yrittää myydä turistille palveluksia, lähinnä retkiä, joiden tarjonta on jokaisella sama. Islamilainen kulttuuri taitaa olla merkittävin syy tähän. Muuten uskonto ei täällä rannalla näy. Esimerkiksi ruokaa saa myös päivällä, vaikka on ramadan, ja alkoholia on myynnissä muuallakin kuin kansainvälisissä hotelleissa (joita meidän nurkillamme ei edes taida olla). Vähän tyrkyttämisen makua on siinä, kuinka hanakasti pitäisi matkamuistomyymälöihin mennä tai retkiin osallistua. Tänään vielä on ollut helppo sanoa, että tulimme juuri, emme ole oikein vielä päättäneet, mitä teemme. Tällä emme taida voida luikkia tiehemme kovin monta päivää. Pitänee keksiä muita selityksiä.

Afrikka 2589

Afrikka 2590

    • Ruoka on ainakin yhden päivän kokemuksella hyvää ja edullista. Esimerkiksi illalliseen meni tippeineen 20 euroa, ja siihen rahaan sai kaksi pääruokaa, lasin viiniä, pullon olutta ja kaksi italialaista San Pellegrino kivennäisvesipulloa. Öiset kala-annokset maksoivat seitsemisen euroa.

Päivän ehkä suurin ihmetyksenaihe oli vuorovesi. En muista moista ennen nähneeni, ainakaan näin selvästi kuin täällä. Nousu- ja laskuveden korkeudessa on 4,5 metrin ero. Aamulla ranta näytti normaalilta. Kun olimme pari tuntia riippumatossa ja lounaalla New Sammy’sissä (En muuten mene toiste: kasarihittejä täysillä. Hirveää kidutusta. Alkoi vasta, kun olimme tilanneet ruoat. Ei voinut enää perääntyä.) ja tulimme takaisin rantaan, vesi oli paennut. Kesken uima-altaalla oleilun se oli huomaamatta hiipinyt takaisin. Kun lähdimme illalla syömään rannan kautta naapuritontille, koko hiekkarannasta ei ollut jäljellä kuin noin metri, ja palatessamme sitä oli moninkertaisesti enemmän. Merkillinen ilmiö, ja merkilliseltä näyttää merenpohja, kun vesi on vetäytynyt. En muuten ole tainnut turkoosimpaa vettä nähdä tai ainakaan lämpimämmässä merivedessä koskaan uida.

Afrikka 2627

Afrikka 2629

Afrikka 2633

Afrikka 2637

Next Post:
Previous Post:
There are 3 comments for this article
  1. Avatar
    Pirkko at 20:11

    tuosta ankeasta ensimmäisestä illasta – itselläni ankein sellainen osui vuosia sitten työmatkalla huhtikuussa Sardiniassa. Saavuin myöhään illalla, silloin matkaan tarvittiin muistaakseni 3 lentoa ja konferenssi oli lomakylässä, joka taisi olla sesonkia varten vasta juuri sitä varten avattu. Sinänsä hienossa huoneistossa oli kivilattiat – ja KYLMÄ! Värisin sitten ohuen peiton alla yön ja mietin koko konferenssin vetovoimaisuutta. Aamulla sitten aurinko paistoi, alue näytti tosi kauniilta – ja huoneestakin löytyi ilmastointilaite, jota saattoi myös käyttää lämmittimenä! Tämän jälkeen olen aina itseäni (ja tarvittaessa puolisoani) muistuttanut, että jos vaikka ekana iltana sattuisikin olemaan ankeaa, niin ei kannata maata/kaupunkia/hotellia arvioida ennen kuin ollaan päästy seuraavaan aamuun!

  2. Avatar
    Pirkko at 20:16

    ja kun nyt pääsin kommentoinnin alkuun: Euroopasta löytyy lähes 10 metrin vuorovesivaihtelua ainakin St Malosta Ranskan rannikolta ja Kanaalin saarilta (Jersey vaikka). Ja Man-saarelta Irlannin ja Englannin väliltä – kaikissa näissä paikoissa on myös rannikon edustalla majakka, saari tai linnoitus, jonne korkean veden aikana pääsee vaan veneellä, matalan veden aikana kävellen!

  3. Avatar
    Annika / travellover maailmalla at 20:46

    Nimenomaan ei väsyneenä pitäisi muodostaa mielipidettä mistään. Kylmässä suihkussa sen vain helposti unohtaa. 🙂
    Mainitsemissasi Euroopan kohteissa en ole käynyt. Ainakaan tällä kotirannalla ei ole mitään vastaavaa, jollei pientä riuttaa lasketa. Sinne ajattelimme kävellä veden pakenemisen mukana jonain päivänä. Takaisin lienee paras tulla saman tien. Ymmärsin, että vesi tulee ja menee parissa minuutissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.