Kävelen keskimäärin 12 kilometriä päivässä -lomani Singaporessa alkoi olla viimeistä päivää vaille valmis. Olin ottanut iltalennon saadakseni yhden Singapore-päivän enemmän, lojunut aamun uima-altaalla (olinhan pitänyt allasta valintakriteerinä, mutta unohtanut koko poolin siinä kävellessäni) ja mietin, pysyttelisinkö omilla uusilla Singaporen suosikkinurkillani. Mutta jos kuluttaisin ne nyt loppuun, en haluaisi ehkä enää tulla takaisin. Selailin blogeja ja löysin Delfiinin selässä -blogista Tiong Bahru -nimisen kaupunginosan, lähinnä asuinalueen. Lueskelin vähän lisää ja hyppäsin metroon.
Totesin todella tulleeni asuinalueelle. Korkeat kerrostalot kasvoivat metroaseman (Tiong Bahru MRT) joka puolella. Siinä aseman kulmilla ei ollut mitään muuta kuin ostari ja jengiä jonottamassa pankkeihin tai Mäkkäriin. Eipä auttanut kuin olla kuin kaikki muut tosituristit ja alkaa kierrellä erilaisilla sivustoilla esiteltyjä kohteita. Sattumalta en osaisi oikeaan suuntaan lähteä.
Tuntui naurettavalta. Kaikki suuntasivat samaan kirjakauppaan (BooksActually), samaan leipomoon (Plain Vanilla Bakery) ja toiseen (Tiong Bahru Bakery). Jostain syystä nämä muutama kohde on nostettu kaikkialle. Ja bisnes käy. Plain Vanilla Bakeryssa tajusin, että Tiong Bahruun tullaan näyttäytymään. Olo on kuin maalaisserkulla, jollei ole pukenut kotelomekkoa ja meikannut tunteja. Kun tällaiset tunteja laittautuneet ja kikattelevat naiset eivät saa tehtyä tilaustaan, hidastakin hitaampi palvelu tökkii entisestään. Ja koko mestalla taisi olla kymmenkunta asiakaspaikkaa ja nekin äitien ja kauniisti puettujen pienten tyttöjen varaamia.
Tiong Bahru on joogastudioita ja Joannan wellnespaikkoja. Se on sisustusliikkeitä, joissa sohvat maksavat 3000 eikä niitä saa edes koeistua. Se on joogatrikoita (myös miehillä). Se on myös muutama art deco -kortteli, joilla on oikeastikin jotain arkkitehtonista arvoa, ihan tavallinen ruokatori ja sen yläkerran hawker center, jossa taisin olla ainoa länskäri lounaalla. En todellakaan löytänyt sisäistä kulinaristista kokeilijaani, mutta sainpahan edullisesti syödäkseni (pho keittoa ja tuorepuristettu mehu vitosen). Mutta kun hedelmäkiskalla kolme mangoa maksoi melkein 7 euroa kiinteään hintaan, tuli taas mieleen, että terveellisesti syöminen näyttää olevan muuallakin kuin Suomessa kallista.
Ilman kiinankielisiä kylttejä kaupunginosaan pudotettu ei ihan heti havaitsisi olevansa Aasiassa. Ehkä tässä on koko kaupungin viehätys: Singapore on sekoitus kaikkea. Se on länsimainen mutta aasialainen. Tiong Bahru on tästä jotenkin äärimuoto ja siinä muodossaan jotenkin hämmästyttävän kiehtova mutta myös outo.
15 comments
Hmm. Alue vaikutti toisaalta varsin mielenkiintoiselta, mutta varmaan tuo leipomo ainakin tulisi kierrettyä kaukaa. Näköjään tuolla saa ainakin pyykinkuivatuskuvia kerättyä lisää, niitä onkin nyt viime reissuilta kertynyt kivasti. Jotenkin tuollaiset aidon elämän merkit ovat alkaneet vetää puoleensa lasiseinäisiä tornitaloja enemmän.
Singaporen keskusta-alueet tuli ensimmäisellä vierailulla kierrettyä jo varsin tehokkaasti, joten tällaisia vähän poikkeavampia paikkoja on hyvä olla takataskussa seuraavaa kertaa varten. Tosin Singapore ei nyt ole ihan lähiaikojen suunnitelmissa. Tiedostan kuitenkin, että suunnitelmilla on tapana muuttua. Viime vuoden alussa jo pitkällä olleista suunnitelmista kun vuoden mittaan taisi vain yksi toteutua. Varsinaisia matkoja oli kuitenkin vuoden aikana enemmän kuin olin etukäteen arvioinut.
Leipomon tuotteet näyttivät ihanilta. Minulla ei vaan kärsivällisyys riittänyt jäädä jonottamaan niitten naikkosten (anteeksi ilmaus, mutta se oli fiilikseni) perään, kun ei siinä tullut mitään valmista. 🙂 Kirjakaupan löytöä sen sijaan aloin juuri eilen illalla lukea.
Minä myös pidän aidosta elämästä. siksi olen Bangkokissakin haahuillut alueilla, joilla ei oikeastaan ole turistin silmiin mitään kiinnostavaa, mutta kuitenkin vaikka mitä arkielämän tapahtumia.
Joskus on hauskaa vain vaellella pitkin poikin jotain kaupunginosaa , silloin voi kokea mitä tahansa yllättävää. Kirjakaupat ovat kyllä kiehtovia ja niistä tarttuu mukaan kaikenmoista vaikkakaan koskaan ei lisäpainoa reppuun tarvitsisi hankkia.
Kirjakaupat ovat monesti varsinaisia keitaita, kuten ovat satunnaiset kaupunginosatkin, nekin, joihin päätyy joskus ihan vahingossa.
Haaveilen tänä vuonna paluusta Singaporeen melkein 15 vuoden tauon jälkeen, joten uudet vinkit ovat tarpeen. Tästä miehet joogatrikoissa -naapurustosta en ole nyt ihan varma, että olisiko se ehdottomasti nähtävä vai kannattaisiko sitä välttää kaikin keinoin 😀
Ei niitä trikoomiehiä niin paljon ollut. Rohkeasti sinne vaan! 🙂
Hauska kuulla, että oot löytänyt tuonne Korttelikirjoitukseni jälkeen 😀 Todella pienihän tuo kaupunginosa on, mutta tykkäsin sen fiiliksestä ja pienistö kujista.
Singaporen kaupunginosat, siis ainakin ne, missä olen itse pyörinyt, ovat kovin erilaisia. Tiong Bahrussa oli kyllöä ehdottomasti oma viehätyksensä – toki myös omat omituisuutensa. 🙂
Tiong Bahru tosiaan olisi tullut käytyä, ellei oltaisi lähdetty itään Siglap-nimiseen kaupunginosaan, jossa kaveri asuu. Kiehtoi nimittäin nähdä jokin paikka, jonne ei varmasti tulisi muuten eksyttyä. Tosiaan Tong Bahrusta kaveri sanoi, että varsin hipsteri mesta, mutta ilmeisesti sellainen nouseva Singaporen Kallio on Geylang – sinnekään emme ehtineet. Ps. Erittäin tutulta kuulostaa toi 12 km päivässä -loma, meillä mittari hipoi melkein joka päivä 20 km…
Kiitos vinkistä. Kuulukoon Geylang seuraavalla kerralla ohjelmaan, milloin Singaporeen päädyn. Noissa suurkaupungeissa tulee helposti pyörittyä aika pienellä alueella, jollei ole tiedossa tällaisia täsmäiskuja, mihin mennä.
Mulle jäi Tiong Bahrusta vähän hämmentynyt olo, kaiken “hipsterien must see”-hehkutuksen jälkeen. Arkkitehtuuri oli paikoitellen tosi kiehtovaa, mutta alue tuntui tosiaan rajoittuvan muutamaan hipsterikahvilaan ja -kauppaan ja olevan yllättävän nopeasti koluttu. Päällimmäiseksi fiilikseksi jäi “ai tässäkö tämä jo oli”.
Singapore on muuten kyllä ihana ja kiinnostavan täynnä yksittäisiä erilaisia alueita, joissa on ihan eri tunnelmansa 🙂 Toki niiden joukkoon Tiong Bahru sopii hyvin. Jos Singaporeen vielä päädyn, pitää tosiaan tsekata tuo Geylang!
No juuri tuo sama fiilis minullakin. Että tässäkö tämä oli? Yhtenä puolipäiväkohteena ehdottomasti käymisen arvoinen, jos muut omasta mielestä kiinnostavat paikat on jo käyty.
Tuli sitten tämäkin katsastettua. Kiitos vinkistä, ihan kiva aamupäiväretken kohde! Ehkä tunnin kiertelyn jälkeen alkoi rankkasade, mutta siinä olikin ehtinyt nähdä jo riittävästi. Kyllä tuosta jonkinlainen mini-Miami tuli mieleen.
Eikä ollutkin jotain jännää Miami-fiilistä niillä art deco -kaduilla! Tunnin kävelyllä näkee kyllä suurimman osan. Minä imetin hetken food courtissa ja terassilla viinillä, mutta varmaan siihen muuhun meni juuri se tunti. Minusta myös käymisen arvoinen, jos ei erityisesti ole mielessä muuta tekemistä.
[…] Sen sijaan idempänä sijaitseva Geylang on hipsterialue, jossa pyörii vielä toistaiseksi vain paikallisia. Sieltä löytyy ilmeisesti myös paikallinen punaisten lyhtyjen alue. Meiltä molemmat jäivät tällä kertaa näkemättä, mutta niihin suuntaisin seuraavalla visiitillä. Tiong Bahrusta on muuten kirjoittanut Travellover-blogi. […]