Type and press Enter.

Tikku-ukkoja kivessä ja mutalähteitä – erikoisia nähtävyyksiä Azerbaidzanissa

Azerbaidzanin mielenkiintoisimmat nähtävyydet (Bakun vanhan kaupungin lisäksi) lienevät aika kaukana pääkaupungista, mutta koska emme voi jäädä tänne kovin pitkäksi aikaa, päädyimme katsomaan keskustan lisäksi Qobustanin kalliopiirrokset (noin 60 kilometriä Bakusta).

Tarkoitus oli aamulla ottaa pikkubussi ja turvautua taksiin vasta Qobustanissa, mutta kukaan ei osannut neuvoa, mistä bussi lähtee. Hotellissa sanottiin, että bussia ei ole lainkaan, kulmakaupan kaveri sanoi, ettei keskustasta lähtevää ole, ja meidän kartaltamme ei löytänyt paikkaa, josta se mahdollisesti lähtisi. Oli turvauduttava plan B:hen, taksiin. Hirvittävän paljon kalliimmaksihan se tuli, mutta kuski puhui englantia, avasi vähän azereiden luonteenlaatua, ei todellakaan osannut perille, mutta ei epäröinyt kysyä neuvoa. “Vanhat miehet tietävät parhaiten”, totesi ja kurvasi riittävän vanhan miehen eteen. Ja vanha mieshän tiesi.

Unescon maailmanperintökohteet Azerbaidzanissa ovat muurein ympäröity Bakun vanha kaupunki, mukaan lukien Shirvanshanin palatsi, sekä Qobustanin kivipiirrokset (petroglyfit). Qobustanin retki onkin ainoa kosketukseni Bakun ulkopuoliseen Azerbaidzaniin. Baku ja muu maa vaikuttivat olevan eri paria. Kuten sanoin, kokemukseni muusta on kovin vähäinen, mutta ainakin tällä automatkalla näkemäni perusteella väittäisin öljyvaurauden keskittyvän pääkaupunkiin.

Toisaalta jos Helsingistä lähtee ajamaan vaikka Hämeenlinnan moottoritietä kohti pohjoista, eivät maisemat tien varressa ole kovin ihmeelliset eikä ajelija voi tietää, mitä ensimmäisten kerrostalorivien takana on eikä väittää tietävänsä koko totuutta siitä, miten suomalainen pääkaupungin keskustan ulkopuolella asuu. Siksipä en varmaksi voi sanoa azereiden elämästäkään. Nämä kuvat on otettu liikkuvasta autosta, joten sommitteluun ja tähtäilyyn ei ole ollut aikaa.

Silmiinpistävää oli se, että maantien varressa kaikki asuinalueet tai yksittäiset talot oli aidattu muurilla. Sitä saattoi jatkua satoja metrejä aina kerrallaan.

muta1

Azerbaidzanin vaurauden syytkään eivät jää epäselväksi tällä lyhyehköllä automatkalla Bakusta Qobustaniin.

Kesä-heinäkuu 2012 358

Myönnän, etten ihan valtavan suurin odotuksin lähtenyt katsomaan petroglyfejä, siis niitä tikku-ukkoja kalliossa. Nehän näyttävät kuvissa lasten liiduilla kiveen piirtämiltä hahmoilta. Mutta mieli muuttui jo pienessä museossa, jonka yhteydestä ostettiin liput alueelle. Museossa sai jonkinlaiset käsityksen siitä, miten ihmiset elivät 12000 vuotta sitten – siis silloin kun hakkasivat ukkonsa, veneensä ja kamelinsa kotiluolan seinään. Perspektiivi toi vähän respektiä tikku-ukoille. Museossa myös näytettiin, millaisia hahmoja on piirretty. Sekin lisäsi uteliaisuutta nähdä piirrokset luonnossa.

Qobustanin Roc Art Cultural Landskape, kuten Unescon listauksessa alueesta puhutaan, oli kyllä hieno. Toisaalta ikivanhat piirrokset olivat mielenkiintoisia, toisaalta ympäröivän luonnon karuus on omalla tavallaan lumoavaa suomalaiseen luontoon tottuneelle.

Kesä-heinäkuu 2012 226
Kesä-heinäkuu 2012 238
Kuvan ylälaidassa vene
Kesä-heinäkuu 2012 240
Naisia
Kesä-heinäkuu 2012 241
Hevonen
Kesä-heinäkuu 2012 246
Härkä
Kesä-heinäkuu 2012 247
Miehiä
Kesä-heinäkuu 2012 268
Kesä-heinäkuu 2012 281

Petroglyfien lähellä on myös Roman graffiti, aidattu kivi, johon on hakattu tekstiä. Sen arvo ei minulle oikein selvinnyt. Seuraamme liittynyt paikallinen opas selitti sanojen merkitystä, mutta huomaan kytkeneeni ymmärryksen pois päältä. Kuulin kyllä, mutta ilmeisesti en rekisteröinyt. Opas oli niin hoikka kaveri, että otti kamerani ja luikahti aidan raosta nappaamaan lähikuvan. Tässä se on:

Kesä-heinäkuu 2012 290

Mutavulkaanot (mud vulcanoes) kuulostavat myös riittävän omituiselta, joten poikkesimme ne samalla retkellä. Ne sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä Qobustanista. Petroglyyfeistä oli yksi kyltti päätien varressa, mutta ei muita opasteita, vulkaanoille ei ole sitäkään. Vanhan miehen ja Lonely Planetin avulla onnistui suunnistaminen. Ensimmäinen kyltti oli reilun kolmen kilometrin päässä päätieltä, päällystämättömän kärrypolun varressa, melkein perillä. Jäljistä saattoi päätellä, että on paikalla joskus joku muukin käynyt, mutta nyt olimme keskenämme. Petroglyyfeillä oli lisäksemme jokin tv-ryhmä. Ei ole Azerbaidzan massaturismin luvattu maa, vaikka tarjontansa puolesta voisi olla.

Kaikessa merkillisyydessään vulkaanot olivat aika hauskoja. Eniten jaksoin innostua niiden pitämistä äänistä: plop oli tavallisin, mutta jos jonkinlaista mölinää pitivät. Tiedäthän sen äänen, jonka huonosti vetävä viemäri päästää imaistessaan lavuaarin tyhjäksi? Mietihän vaikutelmaa, kun sama ääni tulee mutakököstä. Eihän niille sympaattisille mutamöhkäleille voinut kuin nauraa.

Kesä-heinäkuu 2012 340
Kesä-heinäkuu 2012 306
Kesä-heinäkuu 2012 319
muta

Pitihän mutaan tietysti sormikin kastaa. Jostain syystä kuvittelin mudan kuumaksi (tulivuoria kai ajattelin, ja kun kupliminen vaikuttaa kiehumiselta), mutta kylmää se oli.

Vaikka Qobustan oli ehdottomasti näkemisen arvoinen kokemus, mieleeni tällä retkellä jäivät sittenkin parhaiten mutavulkaanot, enhän ollut mitään vastaavaakaan nähnyt aiemmin. Hassuja ääniä pitävät, kiehuvilta näyttävät mutta sittenkin ihan kylmää mutaa kuplivat vulkaanot vain kertakaikkiaan olivat hupaisia.

Innostunein kaikista taisi olla kuskimme: hän hakkasi onttoja kiviä niin, että kaikui, kiipesi luoliin, jotka oli aidattu narulla. Hetken ihmettelin, miksei hän ole käynyt Qobustanissa, vaikka se on niin lähellä Bakua, mutta sitten tajusin, että niin ovat Suomen Unescot, ainakin osittain, minulta näkemättä. Sanoikin, että tarvittiin kaksi suomalaista tuomaan hänet sinne.

Tässä itsekseni naureskelen vielä yhtä vanhaa juttua. Tuttuni kerran pilkallisesti ihmetteli, miksi otamme matkoilla kuvia “kaikista kivikasoista” emmekä vain toisistamme. Vaikkapa siksi, että kivikasat ovat tavattoman mielenkiintoisia. Mitä mahtaisi rouva X tänään sanoa mutamöykyistä? 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

2 comments

  1. Hei! Mielenkiintoisia postauksia taas, niistä kiitos! Tekisi mieli kommentoida enempikin tänne, mutta aika ei taho riittää ja oma matkakin lähenee ja kauheasti tekemistä vielä.. 🙂 Hauskoja tosiaan nuo mutavulkaanot! 😉

    1. Kyllä saa lukea kommentoimattakin. 🙂
      On hauska löytää itsestä vielä lapsenomainen puoli, se, joka innostua kaikesta hölmöstä.