Type and press Enter.

Take away viiniä Victoria Peakilla

Niin paljon kuin tavallaan olinkin alkanut pitää Hongkongista, se todella ahdisti minua. Ruuhkat kaikkialla olivat järjettömät. Myös paikallisilla oli vapaata, joten kaikki olivat liikkeellä. Kun vielä sattui Hongkongissa oloni ainoa aurinkoinen päivä, ihan pari muutakin ajatteli viettää sen Victoria Peakilla. Jonot junalle – no, näkyivät aika kauas. Onhan juna paljon siistimpi menopeli kuin taksi, jolla menin ylös, tai bussi, jolla tulin alas, mutta mieluummin liikettä jollain härvelillä kuin jonossa seisomista. Ensimmäinen auto yritti vanhanaikaista: matkan hinta 400 hkd. Toinen laittoi mittarin, kuten kaikki muutkin, joiden kyytiin lomallani astuin. Matka ylös maksoi 54 dollaria eli noin seitsemän euroa. Takaisin keskustaan asti pääsi bussilla reilulla eurolla.

Toinen huippuideani oli syödä lounasta ylhäällä. Käsitinhän minä siellä olevan kallista ja turistista ja vaikka mitä, mutta jotenkin en vain ajatellut. 8 palaa sushia ja limu 32 euroa, ja ruoka ei ollut edes hyvää. Mutta kai siitä näkymästä saattoi vähän ekstraa maksaa? Kerrosta alempana olisi ollut Bubba Gump, jota luin pilkattavan todelliseksi turistimagneetiksi, ja olihan tuolla Burger Kingkin.

Untitled

Untitled
Näköala Victoria Peakilta (ja pakollinen selfie)

Untitled

UntitledEn pihiyksissäni halunnut kattoterassille. Sen verran alkoivat Victoria Peakin hinnat tökkiä. Tiedän julistavani aina, että reissussa ei ihan muutamasta (kymmenestäkään) eurosta kannata jättää hyviä juttuja tekemättä, mutta melkein uskon saavani samat näkymät ihan ilmaiseksi. Peakin ympäri kulkee reilun kolmen kilsan kävelyreitti, jonka varrella on muutama aukko puustossa ja mainiot näkymät alas. Varauduin myös asianmukaisin eväin: omenapiirakka ja take away rieslingiä. Kun muut kantoivat vesipullojaan, muodikkaimmat teemukejaan, oli minulla take away viiniä. My kind of hiking, sanoisin.

Untitled
Tällaisissa maisemissa 3,2 kilometrin kävely oli oikeastaan tosi siisti!
Untitled
Aina ei menty varjossa

Untitled

Untitled
Sen verran hyviksi sanoisin näkymiä, että maksaminen näköalaterassille alkoi näyttää hukkaan heitetyltä rahalta.

Untitled

Untitled
Take away viinit

Untitled

Jouluaaton lounaasta saakka olin haaveillut nyyteistä. Googlailin jo dim sum -mestoja, kyselin Twitterissä suosituksia, mutta sellainen olikin ihan vieressä, paikka jonka ohi olin monesti kävellyt, aina täynnä oleva Dim sum square (Jervois Streetin ja Hiller Streetin kulma, Sheung Wanin MRT asema, exit A2). Mutta pettymys oli melkoinen, kun listalla oli vain yksi nyyttivaihtoehto. Tilailin siinä lohduksi vähän muutakin. Jos olisin alusta asti alkanut syödä tällaisissa paikoissa, en olisi syyttänyt Hongkongia kalliiksi: kolme ruokalajia ja limu kympillä. Ja kova kiinankielinen puheensorina ympärillä. Dim sum squaressa oli jotenkin autenttinen tunnelma.

Untitled
Ruokalista on onneksi myös englanniksi.

Untitled

Untitled

Samaa fiilistä ei saa rooftop baareissa, mutta niissä voi saada hetken hengähdystauon väenpaljoudesta ja ihmiskaaoksesta. Jos on valmis maksamaan parikymppiä drinksusta, saa näkymät oli sataman. Jos Aquassa haluaa katsoa näkymää lähempää, saa pöydän, jossa vähimmäisveloitus illassa on aika monen drinksun verran. Tyydyin sohvaan melkein pimeässä baarissa, söin kaikki tarjoillut snäcksit, nautin juomani ja palasin kaupungin hulinaan.

Untitled

Untitled

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

2 comments

  1. Avatar

    Hei, olipa mukava postaus ja kiitos vinkeistä peakille. Tulee tarpeeseen 🙂

    1. Avatar

      Loistavaa! Oletko lähdössä Hongkongiin lähikoina? Hyvää matkaa!