Ensimmäisestä Sweetwatersin safarista kerroinkin heti tuoreeltaan, mutta en malta jättää siihen – eiväthän ajelummekaan siihen yhteen jääneet. Sweetwatersissa oli rauhallista, autokuntia maltillisesti – ja eläimiä katsottavaksi paljon! Luonto on siitä jännä, että lyhyelläkin matkalla näkee erittäin vihreää ja ihan kuivan keltaista.
Ihan parasta olivat tietenkin eläimet. Eihän näistä oikein osaa mitään sanoa. Olihan siellä hassua, olla kuin keskellä Avaraa luontoa. Yhtäkkiä puskasta näkyi pää, tien ylitti lauma, jokin tuijotti tien reunassa tai makaili odottamassa iltaa ja saaliille lähtöä. Ilman Davidin safarikatsetta emme olisi nähneet kuin suurimmat ja keskellä tietä seisovat. Eipä ole suomalainen sisätyöläisen silmä tottunut luonnon väreihin ja maastoutujien erottamiseen.