Joissain hotelleissa kaikki on täydellistä. Kun astun sisään, kysytään, löysinkö helposti perille. Hymyillään. Ollaan kohteliaita olematta lipeviä. Lobby on niin kaunis, että ajattelen jääväni siihen asumaan. Tarvitsenko suosituksia, mitä tehdä illalla. Ei kiitos, minulla on pöytävaraus. Voinko selvittää, missä se on? Kiitos, mielellään.
Ovenpielessä lukee suite. Vastaanoton herra avaa oven, kertoo rakennuksen olevan satoja vuosia vanha, kattofreskojen kuitenkin huomattavasti nuorempia, ehkä 1800-luvulta. Jään kulkemaan huoneissani. Niin, niitä on kolme. Makuuhuoneen ja olohuoneen lisäksi on kolmas, ehkä ruokailuhuone pianoineen. Haaveilin, että joku tulisi soittamaan sitä minulle, kun olen porekylvyssä. En esittänyt toivettani ääneen, koska pelkäsin, että se ehkä toteutettaisiin.
Jos minulla ei olisi ollut pöytävarausta, olisin istunut vain suuressa sohvassani ja nauttinut. Antanut silmän levätä, koska huone todella oli kaunis.
Ennen kuin ehdin lähteä, tuli vastaanotosta toinen kaveri tuomaan passini, ”koska varmasti mieluummin haluan pitää sen itselläni”. Passin kanssa hän ojensi tulppaanin: ”A flower for the flower”, hän sanoi ja hymyili. Pienen imartelun voi tehdä tyylillä. Sen tämä nuori mies osasi. Toisena iltana pöydälle oli tuotu kulhollinen suklaamunia.
Aamiaishuone on Antiq Hotel and Spassa kaunein koskaan näkemäni. Pöydissä on valkoiset liinat ja lautasliinat, tuoreita kukkia. Ruoat ovat pyöreällä pöydällä, juomat pienemmällä takan edessä. Ensimmäisenä aamuna olin jotenkin liian pökerryksissä syömään kuohuviiniaamiaista, ja toisena oli pakko jättää kuohuvat, koska olin lähdössä ajamaan. Valikoimat eivät olleet suuret, mutta (erinomaista) leipää, leikkeleitä, vihanneksia, lohta, jogurttia, mysliä – perusaamupalatarpeita. Lämpimällä säällä aamiaisen voi nauttia hotellin suojaisalla sisäpihalla.
Toisena iltana, syötyäni järjettömästi lounaalla ja risteiltyäni joella, en jaksanut enää mennä kaupungille. Kun kerran oli mahdollisuus relata kunnolla, menin hotellin spahan. Sen voi varata kokonaan itselleen. Yleisövuoroja ei ole.
Spa on pienehkö. Kolmesta saunasta kaksi oli toiminnassa. Valitettavasti minulle mieluisin, höyrysauna, oli pois käytöstä. Suomalaisessa saunassa oli oikeasti lämmin ja mahdollisuus heittää löylyä. Infrapunasaunan ideaa en ymmärtänyt. Suihkussa nyt vähän säädin ja laitoin kosteusvoidetta tukkaan, mutta sattuuhan sitä. Mutta sitten istahdin viinilasilliseksi porekylpyyn. Pakko on alkaa myöntää, että kai minä jollain tavalla olen kasvamassa kylpylänaiseksi, tai sitten ihana viini, ajatus pienestä luksuksesta ihan vain minulle, klassinen musiikki ja himmeä valaistus kertakaikkiaan vain rentouttivat.
Sen jälkeen oli niin ihana mennä nukkumaan kauniiseen makuuhuoneeseen, hillittyyn värimaailmaan todella hyvään sänkyyn. Kunnes kolmelta humalaisten porukka päätyy tupakalle suoraan ikkunani alle. Paratiisiini on luikerrellut jotain, mikä todella ei kuulu sinne. Paratiisissani oli siis yksi vika: olematon äänieristys ikkunoissa. Muualta hotellista ei kuulunut pihaustakaan, mutta kadulta kaikki. Ohikulkevaa liikennettä ei ole, koska suurin osa Ljubljanan vanhasta keskustasta on kävelyaluetta, mutta äänekkäitä ihmisiä ei ole voitu häätää prinsessan palatsilta.
Antiq Hotel and Spa on neljän tähden hotelli ja kuuluu Small Luxury Hotels of the Worldseihin. Esimerkiksi kylpyhuone ei ollut viittä tähteä. Vähän oli maalia rapissut ja muuta pientä, mutta toisaalta eikö antiikki voikin olla vähän kulunutta jo ja silti edelleen erittäin haluttua?
Minä rakastin sitä hotellia.
Yhteistyössä Ljubljana Tourist Officen ja Slovenia Tourist Officen kanssa
Lisää Sloveniasta tietenkin Travelloverblogissa mutta myös osoitteessa www.slovenia.info
8 comments
Osasit niin ihanasti kuvailla. 🙂 Erinomainen valinta, kuka ikinä hotellin sinulle sitten valitsikaan.
Kiitos. Paikka oli niin ihana. Niin mun makuun.
Vaikuttaa todella upealta hotellilta, ja mitäpä muuta voisi odottaakaan tuohon ketjuun kuuluvilta hotelleilta. Kirjoitat muuten kivasti – realistisesti, mutta silti kauniisti. 🙂
Kiitos luonnehdinnasta. 🙂 Haluan välittää tunnelmat rehellisesti. En muista, olenko ollut rämän ketjun hotelleissa ennen. Nimi oli tuttu, joten luultavasti. ”Small luxury” kuulostaa minusta ihan parhaalta. Se on jotain arjen yläpuolella olemista, mutta ei sellaista prameutta, jonka keskellä voisi olla hankala olla omana viettyneenä itsenään.
Ihanalta vaikuttava hotelli! Täytyy laittaa korvan taakse muistiin kunnes joskus pääsen käymään Ljubljanassa 🙂 Rakastan spa-lomia ja sitä rentoutuneisuuden tunnetta mikä siitä seuraa.
Varsinainen spa-kokemus tuolla ehkä jää saamatta, mutta jos tuollainen pienimuotoinen rentoutuminen kaupunkipöivän päätteeksi kiinnostaa, se onnistuu. Hotelli on oikeasti todellinen helmi.
Voih, näin sunnuntai aamun ratoksi tuli syvä huokaisu, kun näin nuo hotellikuvat. Täydellistä! Tahtoo tuonne! Juuri sitä, mitä tällainen täti-ihminen elämään tarvitsee.
Voisin sanoa minäkin, että ehdottomasti oli täydellinen hotelli. Sijainti, palvelu, atmosfääri. Että jos ikinä Ljubljanaan menet…