Kun olin eilein illalla kyllästynyt kielioppiin, lähdin kaupungille. Olin luvannut kaverille katsoa paikallisessa vähintään vartin jalkapalloa (uhkauksen jälkeen, sanoi ettei puhu mulle, jollen mene, onhan Italian peli). Pakkohan lupaus oli pitää. Lisäksi olin nähnyt mainoksia Lungomaressa olevista tapahtumista.
Jalkapallo ei ole minulle erityinen kiinnostuksen kohde, mutta miehen kanssa olemme ulkomailla kisoja katsoneet. Kroatiassa oli mukava olla mukana paikallisten ilossa (tai murheessa), pelasihan Kroatia jokunen vuosi sitten EM-kisoissa. Pari kesää sitten Syyriassa MM-kisat näkyivät selvästi katukuvassa suurina lippuina sen mukaan, kuka mitäkin joukkuetta kannatti. Italian kaltaisessa suuressa jalkapallomaassa kuvittelin kisojen näkyvän isosti, mutta erehdyin. Ravintoloissa ja baareissa on televisioita, niihin kokoonnutaan katsomaan pelejä, mutta oikeastaan mitenkään muuten kisat eivät näy. Kadut ovat kyllä tavallista tyhjemmät pelien aikaan.
Ehkä olin jotkin mainokset ymmärtänyt väärin, koska ei rannassa ollut kuin jokin lasten tapahtuma: Cartoon Show Tour 2012. Hetken seurasin sitäkin. Suomalaiset lapsiasiantuntijat (ja suurin osa vanhemmistakin) olisi kyllä ihmeissään lastenkulttuurista täällä. Tämäkin show alkoi vasta 21.15 ja jatkui vielä lähempänä yhtätoista, jolloin minä lähdin takaisin asunnolle.
Tänään jatkoin haamujen kohtaamista, jonka aloitimme miehen kanssa viikonloppuna käymällä Monterossossa. Kun emme lokakuussa maanvyöryjen takia päässeet Pisan-retkeltä takaisin Monterossoon, vietimme kaksi päivää La Speziassa. Kun pääsimme evakuointiveneellä käymään Monterossossa, ajoimme Porto Veneren jylhien kallioiden ohi. Paikka vaikutti vierailemisen arvoiselta. Tänään siis lähdin La Spezian kautta Porto Venereen: ensin junalla Rapallosta ja sitten loppumatka La Speziasta bussilla.
La Spezia on ihan kiva kaupunki, mutta sateessa ja pakolla siellä jumissa ei tuntunut hyvältä. Kuljeskelin samoilla paikoilla kuin silloinkin, ajoin bussilla evakuointikasarmien ohi, näin eläinkaupan, jonka ikkunassa oli “Pablo”, jonka olisin tahtonyt viedä kotiin, hotellin, jossa vietimme toisen evakkoyön. En tiedä, onko haamujen pariin palaaminen hyvä vai huono juttu, mutta koska Porto Venereen ei matkaoppaideni mukaan maitse muuta kautta pääse ja koska lasku Valentinalle oli maksettava, kohtasin ne. Vähän on olo vielä alakuloinen, mutta Monterosson näkeminen hyvässä kunnossa kyllä rauhoitti.
Porto Venere oli ehdottomasti päiväretken arvoinen! Se vain harmitti, että sen rannat ja rantakatu olivat teinien kansoittamat. En olisi halunnut nähdä aivan tällaista määrää nuorta reittä, pakaraa ja rintaa, kuin nuoret naiset halusivat tarjota nähtäväksi. Mies sanoikin asiaa hänelle päiviteltyäni, että ei nuorten pukeutumiseen ja kosioriitteihin taideta haluta puuttua, koska Italiassa syntyvyys on huolestuttavan matala.
2 comments
Hei,olen jäänyt kiinni blogiisi kiitos Cinque Terren;-) Olimme toukokuussa reissussa neljän naisen voimin Cinque Terren alueella. Kun aloimme suunnitella ja valmistella matkaa, piti tietysti googlettaa ja löysimme myös sinun juttusi. Vähän hirvitti nuo syksyiset mutavyöryt, mutta onneksi siellä nyt oli jo paikat kunnossa. Asustimme Cornigliassa kivassa huoneistossa, mistä oli parvekenäköalat suoraan merelle ja Manarolakin sieltä pilkotti. Laivalla kävimme tuolla Porto Veneressä ja ihana oli sekin paikka. Toukokuussa ei ollut vielä noita vähäpukeisia teinejä. Oli meinaan vähän vielä viileää. Tuli hyvä mieli noista sinun kuvistasi, sillä minulla on täsmälleen samasta kohdasta otettu kuva tuosta pikku aukion suihkulähteestä. Nyt olen seurannut mielenkiinnolla näitä matkojasi keväästä lähtien. Oikein antoisaa Italian loman jatkoa! terveisin Mari
Heippa Mari, kiva, että ilmoitit itsestäsi. 🙂 Toukokuu oli varmaankin ulkoiluun ihan parasta aikaa. Nyt täällä on (paikallistenkin mukaan poikkeuksellisen) kuuma, ja toivon vain, että lämpötila vähän laskisi, että olisi mukavampi liikkua. Lokakuu oli Cinque Terressä myös hyvää ulkoiluaikaa (ennen katastrofia), mutta vesille emme lähteneet evakuointireissua enempää. Ainakin pikku kierroksen haluaisin vielä tehdä tällä reissulla.