Type and press Enter.

Suleimanin moskeija ja puutalokorttelit

Tiedän haukkuneeni Mondon matkaoppaita moneenkin kertaan, mutta jostain syystä silti Istanbul-oppaan ostin, ja se on hyvä. Oppaan kirjoittaja on oikeasti asunut kaupungissa eikä kirjoita vain satunnaisten vierailujen perusteella. Mondosta on ollut paljon enemmän iloa kuin Eyewitness Travelista, joiden nimeen taidan nyt lakata vannomasta. Olen saanut siitä runsaasti vinkkejä paikoista, joista todella olen innostunut. Menoja olisi paljon pidemmäksikin aikaa kuin nämä reilut kolme päivää, jotka Istanbulissa olen.

Keskiviikko oli moskeijapäivä. Fatihin jälkeen aloin etsiytyä kohti Suleimanin moskeijaa. Matkaoppaan mukaan sen ympäristössä on vanhoja puutalokortteleita, joista olin myös kiinnostunut. Yksin matkustamisessa olen niin innoissani nimenomaan siitä, että tiedän suunnilleen, mihin olen menossa, mutta päämäärän lisäksi tärkeää on kaikki se, mitä voi olla matkalla. Epäilemättä en kävellyt lähellekään suorinta reittiä, mutta käyskentelin opiskelijoiden kansoittamilla kulmilla, ihmettelin baareja, joissa voi pelata vaikka Guitar Heroa, ja löysin myös nurkkia, joissa en ehkä iltasella kulkisi, mutta jossa ainakin näkyy eletty elämä. Yhden portin taakse jäin hymyillen katsomaan saksanpaimenkoiraperhettä: Emo joi pihassa olevasta astiasta, hätyytti pentunsa pois häiriköimästä, ja kun emo oli mennyt, yritti pikkuinenkin juoda, muttei ylettynyt. Toinen pallero juoksenteli vähän kauempana. Muutamien kymmenien metrien päässä kulkukoirat lönköttelivät omaa elämäänsä. Kissojen lisäksi Istanbulissa näkyy jonkin verran myös kulkukoiria.

PAP72415

PAP72418

PAP72419

suleiman

PAP72429

Suleimanin moskeija on turistien suosiossa, ja sen aidan takana on terassikahviloita ja matkamuistomyyntiä, kuten minkä tahansa turistinähtävyyden kupeessa on. Wifiä mainostavalla paikalla ei verkkoa ollut, mutta limulle pysähdyin. Aika jännä tunne oli istua marraskuun loppupuolella vielä ulkona (toki kevyesti topattuna, mutta kuitenkin).

Moskeija on upea. En minä sitä muuten osaa luonnehtia. Valtava moskeija on 1550-luvulta, mitä on vaikea käsittää. Niin loistelias se on. Rukousaikojen ulkopuolella Suleimankin on avoinna turisteille, ja valokuvaaminen on sallittua. Katsojista huolimatta monet miehet vielä rukoilivat, mutta ehkä he ovat tottuneet kotimoskeijansa vieraisiin.

PAP72435

PAP72460
Suleimanista ei saa kuvaa läheltä. Sen kauneus selviää kuitenkin helpolla kulkiessa muualla kaupungissa: korkealla mäellä oleva moskeija näkyy kauas.

suleiman1

suleiman2

Ayranci sokak oli yksi Mondon vihjeitä. Se on pieni katu Suleimanin lähellä. Sen viehätys on hyvin hoidetuissa puutaloissa. Katu olikin aivan erilainen kuin alueen muut kulmat, mutta kodikkuus viehätti minua kaikkialla. Naiset juttelivat toisilleen toinen ikkunassa, toinen kadulla, puhtaat pyykit kuivuivat syystuulessa, kukot kiekuivat hyvin hoidettujen talojen edustoilla ja hyvin syöneet kissat maleksivat ja lojuivat siellä täällä.

suleiman3

suleiman4

suleiman5

suleiman6

suleiman7

Tänään on taas torstai, Instagram Travel Thursday. Jonain päivänä voin osallistua pelkillä Instagram-kuvilla, mutta en vielä. Yritän kuitenkin sekä täällä blogissa, Instagramissa ja Facebookissa jakaa matkailun ilosanomaa ja yrittää inspiroida muita (ja inspiroitus myös muiden jutuista ja kuvista). Muiden IGTravelThursday-juttuihin voit tutustua kolmen emoblogin kautta (Kaukokaipuu, Destination unknown ja Running with wild horses) ja Instagramissa katsoa kuvia #igtravelthursday. Tänään niitä on tavallista vähemmän, koska kiitospäivää viettävät pitävät vapaaviikkoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

12 comments

  1. Mondon oppaista – itse ihastuin Lissabonin oppaaseen mutta ehkä senkin takia että en ollut lukenut mitään oppaita moneen vuoteen! Ja nyt Helsinki opas on tutkimuksen alla ja hyvältä vaikuttaa. Upeita ovat nämäkin kuvat ja toivottavasti näemme täälläkin pian IG-kuviasi! 🙂

  2. Olin itse Istanbulissa noin vuosi sitten, ja muistan hyvin sen fiiliksen, tun tupsahdin tietämättäni Ayranci sokakille. En tiennyt siitä etukäteen, ja puutalot olivat todella jotain ihan muuta siellä kaupungin keskellä. Hienoja kuvia, tuli ihan omat reissumuistot mieleen 🙂

  3. Pitäisiköhän mennä vielä kolmannen kerran Istanbuliin kuviesi ja juttujesi inspiroimana?

  4. Nyt olen otettu: joku voisi lähteä matkaan minun innoittamanani. Olen siis onnistunut jossain!
    Satu, lupaan Instagram-kuvia jo seuraavana matkatorstaina!

  5. Istanbulissa on ihanan ystävällisiä ihmisiä!

  6. Tunnelmallisia kuvia Istanbulista! Tulee ihan omia matkamuistoja kaupungista mieleen : )

  7. Kea, niin on! Ihmiset neuvovat, vaikkei olisi sanaakaan yhteistä kieltä. Tätä kaupunkia ei voi kuin rakastaa!

  8. Mä oon vakuuttunut Istanbulin ihanuudesta nyt vielä enemmän! Ja oon muuten varma, että kaupungin valot ilmasta tarkasteltuina olivat jotenkin erityisen kauniit.. Keski-Euroopan valot eivät tälle kaupungille pärjää, joten odotan innolla koska pääsen tänne reissuun. 🙂

  9. Kohta on pakko hypätä Istanbulin koneeseen! Jostain syystä tuo rakennus on tullut mua vastaan lähes pelottavan usein joka paikasta viime aikoina, ehkä tämä postaus on viimeistään merkki siitä että on aika tsekata ihmeellinen Istanbul 🙂

    1. Kyllä. Nyt on aika! Tämä on uskomaton paikka. Varaa vaan kunnolla aikaa. Ainoa kurja puoli, jonka keksin, on nimenomaan se, kuinka vähän ehdin ja kuinka paljon jää taas seuraavaan kertaan, joka aivan varmasti tulee vielä.

  10. Tosiaan Istanbulin kone kutsuu pian, niin ihania ovat nämä puutalot. Tai mielenkiintoisia ja persoonallisia 🙂 Enkä ole Turkissa vielä koskaan käynytkään, jotenkin ne etelän rantakohteet eivät houkuta toisinkuin Istanbul joka on kuitenkin suurkaupunki 🙂

    1. En lakkaa hehkuttamasta Istanbulin ihanuutta! Kaupungissa on niin monenlaista. Siinä on myös luonnetta!