Split on minusta nähty muutamassa päivässä, mutta se on tukikohtana erinomainen. Sen satamasta pääsee lautalla vaikka mihin. Kroatian saaristo tarjoaa kaikenlaisia vaihtoehtoja pienistä ja rauhallisista nuorten suosimiin bilesaariin. Splitistä pääsee myös autolla nopeasti muualle mantereelle kiinnostaviin kohteisiin. Julkisillakin tavoittaa helposti ainakin Trogirin, jonka vanha keskusta on Unescon maailmanperintökohde, kuten on muuten Splitinkin.
Split – parhaat parissa päivässä
Jäin purjehduksen jälkeen pariksi päiväksi Splitiin. Epäilemättä en nähnyt kaikkea, mutta yritin saada kaupungista mahdollisimman kattavan käsityksen. Olin yllättynyt, kuinka paljon turisteja kaupungissa oli jo kesäkuun alussa. Hintataso on täälläkin noussut kovaksi, kuten Dubrovnikissa.
Parhaimmillaan Split on aamulla ennen risteilyturistien tuloa ja kaikkien muidenkin heräämistä. Silloin Diocletianuksen palatsin voi nähdä ilman ihmismassoja, kalatorilla ihmetellä aamun saaliita ja kulkea paikallisten kanssa vihannes- ja hedelmäostoksilla torilla. Palatsin rakennutti keisari Diocletianus 200–300-luvuilla. Alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä noin puolet, ja palatsi on Unescon maailmanperintökohde. Kuvan aukiolla käy ehkä jokainen Splitissä vieraileva, mutta koska palatsi muureineen kattaa noin puolet kaupungin historiallisesta keskustasta, merkkejä siitä näkee muuallakin. Näkyvimpiä ovat portit.
Vanhan kaupungin sokkeloiset, kapeat kujat tuovat vähän mieleen Venetsian (mutta ilman kanaalinäkymiä). Vanha kaupunki on lopulta aika pieni, ja kohta huomaa kiertävänsä samoja kujia. Alkaa löytyä omat suosikkikulmat ja kauneimmat rakennukset. Aina kuivumassa olevia pyykkejä nähdessäni ilahdun, että ehkä sittenkin täälläkin on vielä paikallisasutusta, ei pelkkiä turisteille vuokrattuja huoneistoja (jollaisessa myönnän itsekin asuneeni).
Split on rantakaupunki, mutta rantalomalle en sinne lähtisi, jos rantalomilla kävisin. Ehkä olen tullut liian vaativaksi sille, mitä rannalta haluan. Esimerkiksi Apollomatkat on nostanut Kroatian hienoimpien rantojen listalle lähellä vanhaa kaupunkia (noin vartin kävelymatka) olevan Bačvice beachin, jossa on kyllä hiekkaa ja meri, mutta myös betonia ja vain vähän palveluja. Marjanin kukkulan juurella olevien rantojen kuulin olevan viehättävämpiä. Kasjuni beachia kuulin kehuttavan, mutta pidettävän myös kalliina. (Aurinkotuoli ja varjo 35 euroa yhdeltä. Tämä on kuulopuheita, joten suhtaudu varauksella.)
Marjanin kukkulalle kiipeäminen on vaivan arvoista. Reitti ei ole pitkä eikä rankka, ja ylhäältä on mainiot näkymät yli kaupungin. Ylhäällä on ravintola, johon on syytä tehdä varaus. Alarinteessä kohdassa, josta portaat alkavat, on viinibaari. Sen kyltti huvitti minua. Siinä oli nuoli oikealle: ”Massive staircase”. Siinä oli myös toinen nuoli, joka osoitti baarin suuntaan: ”Chilled wine”. Itse valitsin molemmat. Kävin ylhäällä ja jälkikäteen viinillä. Markus Wine Lounge on ehdottomasti pistäytymisen arvoinen: erinomaista ja asiantuntevaa palvelua, kroatialaisia viinejä ja laatuun nähden erittäin edulliset hinnat. Terassilla annoin kalifornialaispariskunnalle vinkkejä saunan rakentamiseen ja kiukaan valintaan. Suomalaisuuteni teki minusta asiantuntijan.
Ravintola- ja baarivinkkejä en enempää osaa antaa, mutta pakko on mainita minulle melkein pakkomielteeksi tullut hotelli Judita Palacen baari. Se on keskeisellä paikalla People’s Squarella (Pjaca), joten kävelin sen ohi usein. Se näytti ihanalta mutta samalla kauhean kalliilta ja vähän fiiniltä. Minulla kun ei rinkassa varsinaisesti ollut ykkösiä mukana. Saksalaisen purjehduskaverini kanssa kuitenkin menimme, sovimme erinomaisesti joukkoon eikä se ollut edes suomalaista baaria kalliimpi.
Jossain vanhan kaupungin uumenissa on Splitin hintatasoon nähden edullinen ja ihan kelpo meksikolaisravintola. Tunnistat sen laajasta oikeastaan koko pienen aukion kattavasta terassista.
Split on portti Kroatian upeaan saaristoon
Splitin satamasta pääsee kätevästi saarille, joista suosituimpia ovat Brač, Hvar, Korčula, Vis ja Šolta. Šoltasta ja Hvarin Stari Gradista näitkin ehkä kuvia jo edellisessä postauksessa. Hvarilla olimme muutaman yön viisi vuotta sitten, mutta jostain syystä siitä en ole kertonut aiemmin mitään. Silloin meillä oli lennot Dubrovnikiin, ja Splitiin tulimme bussilla. Splitin bussiasema on käytännössä satamassa.
Hvarin kaupunki on yhdistelmä bilettäviä nuoria ja kalliita jahteja. Yhdistelmä oli hämmentävä. Rantaklubilla päivänsä viettäneet nuoret valuivat auringon laskettua keskustaan, osa todella huonossa kunnossa, ja siirtyivät seuraavaksi bilesaarelle vievän kuljetuksen jonoon. (Kuulin purjehduksella touhun viimeisen vuoden aikana rauhoittuneen, mutta Hvarin edelleen olevan nuorten suosiossa.) Vähän ennen auringonlaskua myös jahdit lipuivat samaan laituriin.
Hvarin kaupungista itään pääsee kävellen hiekkarannoille. Jos saari ei ole viidessä vuodessa muuttunut, sanoisin, että kannattaa kävellä reilut puoli tuntia Robinson Bayhin asti. Se oli pieni ja rauhallinen lahdenpoukama, jossa kuitenkin oli jotain palveluja. Matkalla oli myös kivannäköinen Pachamama Beach -rantaklubi, mutta se on kivikkoinen ja enemmän auringonottajille kuin veteen halajaville. Näitä paikkoja lähempänä Hvarin kaupunkia on myös selvästi suurempi ranta, mutta siellä on aivan käsittämättömän paljon ihmisiä. Rannan hiekkaa tuskin on näkyvillä. Suomalainen kaipaa usein vähän ilmaa ympärilleen.
Vuokrasimme myös skootterin. Saaren liikenne ei ole vilkasta, ja päivässä ehtii nähdä paljon. Kävimme monilla pikkurannoilla, ajelimme pikkuteillä viinitarhojen poikki ja kohti upeaa auringonlaskua maisemareitillä. Skootterivuokraamon kaveri sanoi menopelissä olevan start stop -ominaisuus, joka aktivoituu liikennevaloissa. Perään hän nauroi, että saarella ei kyllä ole valoja.
Hvar ei ehkä ollut paras valinta keski-ikäisille, mutta saimme siitäkin tehtyä omanäköisemme eikä valinta millään tavalla kaduta. Jos nyt menisin, valitsisin ehdottomasti Stari Gradin tukikohdaksi ja tutkisin saarta sieltä käsin. Lauttoja on Splitistä molempiin kaupunkeihin.
Vinkki: Kroatiassa rannat harvoin ovat hienoa hiekkaa. Jos sinulla on vähääkään arat jalanpohjat, hommaa uimakengät. Helpottavat olemista huomattavasti.
Trogir – Unescon maailmaperintökohde vain tunnin ajomatkan päässä
Splitistä on helppo tehdä päiväretki Trogiriin. Lentokentän kautta pääsee ihan paikallisbusseilla edullisesti. Trogirin vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde. Kaupunki on perustettu 300-luvulla eaa ja ollut siis asuttu jo yli 2000 vuotta. Kaupunkia ympäröi muuri, ja se noudattaa ruutukaavaa. Trogiriin on tullut niin kreikkalaista, roomalaista, bysanttilaista, unkarilaista kuin venetsialaista vaikutusta, mutta se on säilynyt kaupunkirakenteensa hyvin ja vain vähäisin nykyaikaisin muutoksin. (Paperinmakuisen tieto-osuuden lähde: Unesco)
Purjehdukseni lähti Trogirista, ja ehdin vähän kierrellä aamupäivällä kaupunkia. Sateessa se ei näyttänyt parhaita puoliaan, mutta olihan se kaunis.
Krka, se Kroatian toinen tunnettu kansallispuisto
Jos haluat Splitistä luontoon, valittavana on esimerkiksi kansallispuistoja. Kroatiassa tunnettuja on kaksi: Krka ja Plitvice. Jälkimmäinen on ihan mieletön, ensimmäinen paljon vaatimattomampi, mutta vain reilun tunnin ajomatkan päässä Splitistä (Plitviceen noin 2,5 tuntia). Julkisillakin Krkaan pääsee, mutta matka-aika venyy noin kolmeen tuntiin suuntaansa. Jos ei ole nähnyt Plitviceä, Krkan putoukset ovat ihan vaikuttavat. Jos taas on nähnyt, Krka ei välttämättä ole yksistään menemisen arvoinen. Se oli ainakin elokuun alussa pahimpaan turistiaikaan myös melkoinen huvipuistohulabaloo.
Sisäänkäyntejä on viisi, ja Splitistä tullessa Skradin on tavallisin. Siellä on hyvin merkityt maksulliset parkkialueet. Parkista pitää hakeutua veden äärelle ja ottaa venekuljetus kansallispuistoon. Jonot ovat vilkkaimpina aikoina pitkät, mutta liikkuvat joutuisasti. Lozovakin sisäänkäynniltä puistoon mennään shuttlebussilla.
Krka kansallispuistossa on patikointireittejä monenlaiseen makuun. Uskon, että oma kokemuksemme paikasta olisi parempi, jos olisimme lähteneet vähän syrjemmälle ja ottaneet enemmän paikasta selvää. Teimme vain parin kilometrin kierroksen (Skradinski Buk Trail), joka kiertää suurimman putouksen. Saman ratkaisun tekee aika moni muukin.
Vielä yksi Unesco-kohde: Pyhän Jaakobin katedraali
Jos lähdet Splitistä ajelulle Krkaan, oikeastaan matkan varrella Šibenikissä on vielä yksi Unescon maailmanperintökohde. Olen ennenkin sanonut, että minulle Unesco-status on merkki siitä, että luultavasti olen paikasta kiinnostunut ja todennäköisesti siinä on jotain sellaista, mistä voin vaikuttua. Niin oli tässäkin.
Pyhän Jaakobin katedraali on saanut Unesco-statuksen mm. siksi, että se on rakennettu kokonaan kivestä. Siinä yhdistyvät onnistuneesti goottilaiset ja renessanssipiirteet. Katedraalia on rakennettu kolmessa vaiheessa, ja vaikka tyylien erot ovat nähtävissä, kokonaisuus on tyylillisesti yhtenäinen. Jos arvioisin kohdetta Michelin-tähdillä, sanoisin katedraalin olevan kahden tähden paikka eli kiertotien arvoinen, mutta varta vasten vain kirkon vuoksi en lähtisi esimerkiksi Splitistä. Šibenikiin on toisaalta vain 1,5 tuntia bussilla, reilu tunti autolla, ja kaupunki vaikuttaa todella viehättävältä, eli päiväretkikohteeksi sanoisin erinomaiseksi.
Vinkki: Jos yhdistät kansallispuiston ja katedraalin, muista huomioida vaatetus. Itse jouduin aloittamaan kirkkovierailun läheiseltä ostoskadulta, olihan minulla päällä vain hihaton toppi ja lyhyet sortsit, jotka eivät ole katoliseen kirkkoon sopivat.
Kaiken kaikkiaan Split on siis mainio tukikohta. Nämä olivat vain kohteita, joissa olen itse käynyt. Lisäksi voisin vaikka mainita noin 15 kilometrin päässä sijaitsevam Klisin linnoituksen, joka lienee tuttu Game of Thronesin ystäville. Sinne pääsee omalla autolla ja julkisilla.
Lue lisää:
Purjehdus Kroatiassa
Plitvicen satumainen luonto
Linkkejä:
Norwegian (paras lentoaikataulu Helsinki-Split-reitillä)
Jadrolinia ja Krilo Fast Ferries (lauttaoperaattoreita)
Krka national park (yleisinfoa)
Patikointireittejä Krkassa
14 comments
Siitä on jo yhdeksän vuotta , kun kävin Splitissä. Luulen, että Kroatialla ei silloin vielä ollut mainetta kalliina matkailumaana. Nythän kaikki moittivat sitä hinnakkaaksi, ihan syystä. Huhtikuun puolivälissä oli sinä vuonna jostain syystä hirvittävän kylmä, ainakin paikallisten mielestä. T-paidassa ei pärjännyt. Mutta kaupunki oli kiva eikä turisteja ollut kovin paljon. Tsekkasin kuitenkin omat kuvani Diocletianuksen palatsista, ja kyllä niissä väkeä parveili ihan riittävästi. Upeita kuvia olet saanut siitä ja muualtakin vanhastakaupungista.
Ennen Splitiin lähtöä sanoin yhdelle kaverille, että täytyy sitten perillä syödä banana split. Kaveri katsoi vähän ihmetellen ja kysyi, että kai sentään olen tajunnut, että se banaani on siinä halkaistu, split. Että ei se liity Splitin kaupunkiin mitenkään. Tunsin itseni täydeksi idiootiksi!
Olin ensimmäisen kerran Kroatiassa vajaat 20 vuotta sitten. Silloin turismi oli vasta jos ei nyt alkutekijöissään niin kuitenkin ihan muuta kuin nykyään. Kivat asunnot – ei mitään luksusta mutta merinäköala ja kaikinpuolin kivat – maksoivat keskimäärin 300 euroa / viikko. Vuosien varrella olen käynyt silloin tällöin, ja nyt huomaa, että hinnat ovat lähteneet ihan käsistä mutta porukkaa riittää.
Älä turhaan noloile! Ei kaikkea voi tietää. Tästä eteenpäin voit käyttää tuota läppänä. Kerrot, miten Splitissä aina söit banana splitiä. Kun joku alkaa selittää, että ei liity kaupunkiin mitenkään, murjaiset jotain.
Split ja Trogir ovat nättejä kaupunkeja, kuten monet muutkin kaupungit Kroatiassa. Ovat kyllä valitettavan ruuhkaisia, erityisesti kesäaikaan. Tietty varhaiset aamut ovat rauhallisia. Sama muuten koskee Krkaa ja jopa Plitvicea. Kun oltiin paikalla aukeamisaikaan, oli hyvinkin rauhallista.
Ensimmäisten joukossa kun menee, on tosiaan hyvin tilaa, kunnes väkijoukot valuvat paikalle. Siksi pitäisi jaksaa herätä aamulla aikaisin ja lomalla siirtää rytmi hyvinkin aamupainotteiseksi. Se vaan on ainakin minulle tosi vaikeaa.
Olisipa pitänyt heti arvata, että pääkuva otettu aamuvarhaisella. Itse olen päiväpysähdyksen verran ollut Splitissä vuoden 2024 pakureissulla – ja ihan liikaa ihmisiä keskipäivällä. Kaikki nämä esittelemäsi paikat tuttuja. Tykkään Kroatiasta hurjasti. Ihan pohjoiseen haluan uudelleen, siellä ehkä vielä rauhallisempaa
Pohjoisessa esim. Istrian niemimaa on jo aika turistinen. Tykkäsin siellä kukkulan päällä olevasta pikkuruisesta Motovunista. Pulassa nähtävää. Umagia en voi suositella. Zagreb myös kiinnostava. Niin eri meininki, koska turistit enempi rannikolla.
Samaa mieltä siitä, että Split on varsin mainio tukikohta! 🙂 Muuten en ole oikein saanut kiinni, mikä kaupungissa kiehtoo. Olen muutaman kerran Splitissä vieraillut, mutta musta se on aina vaan tylsä ja persoonaton.
Oliko Krkassa ruuhkaa? Kuvissa näyttää suht rauhalliselta? Olen sielläkin joskus käynyt, ja mentiin possujonossa, kun porukkaa oli niin paljon 😀
Minusta vanha kaupunki on upea, mutta en myös ole saanut selville, olisiko siellä mutta. Siksi parin päivän pit stop on riittävä, ja sitten kohti uusia seikkailuja.
Splitin ja Trogirin kuvat ovat kesäkuun alusta, muut heinä-elokuun vaiheesta 2021 (luultavasti), ja kyllä possujonossa mentiin, lautalle jonotettiin. Väkimäärä ihan hullu. Mutta niin kuin monessa paikassa, porukka tulee putoukselle ja lähtee takaisin, aasialaiset varsinkin. Pikku kävelyllä oli jo rauhallista.
Ihana Split. Me vietettiin siellä pitkä viikonloppu ja on ihan totta, että kaupunki oli nopeasti nähty. Toisaalta oli kivakin kun tiesi, mistä löytyy ne omat lempipaikat ja olihan lähistöllä tosiaan paljon muutakin tutkittavaa. Meiltä jäi juuri Trogir ja saariin tutustuminen väliin. Oli kiva päästä tutustumaan niihin kauttasi. Sen sijaan vierailimme Putaljin viinitilalla ja se oli yksi reissumme kohokohdista. Vaikka Split on koluttu nopeasti läpi, haluaisin palata sinne vielä – tai ainakin pitää sitä tukikohtana/kauttakulkupaikkana muualle Kroatiaan. Dubrovnik kiinnostaisi, mutta onkohan se aina ihan liian tukossa turisteista?
Dubrovnikissa vielä enemmän jengiä. Siellä taas ihana Cavtat lyhyen venenatkan päässä. Jos olisi ollut edes päivä lisää, retki viinitilalle olisi kyllä ollut hyvä vaihtoehto.
Hyvä esittely Splitistä! Kroatiasta olemme toistaiseksi käyneet vain Dubrovnikissa, Cavtatissa ja Zagrebissa (ja Plitvicessä) ja Split on jäänyt odottamaan vuoroaan. Ilmeisesti kaupunki olisi hyvä tukikohta lähiseudun tutkimiseen ja helppoja vaihtoehtoja päästä Splitiin tietysti olisi vaikka kuinka paljon, mutta katsotaan nyt, miten sen kanssa käy 🙂
Paikkojahan maailmassa tosiaan on. Split lähiseutuineen ja lähisaarineen on kyllä antoisaa seutua.
Tämä oli oikein kattava postaus siihen, mihin Splitistä kannattaa lähteä, kiitos siitä! Olin itse Splitissä interrailin alkajaiskaupunkina muutaman päivän vuonna 2014. Silloin Kroatia ei kuulunut vielä edes EU:hun, ja turisteja ei juurikaan ollut. Oma muistikuvani on se, ettei sillon kyllä Splitissä ollut juurikaan muutakaan, ja pidin kaupunkia vähän tylsänä, joskin kauniina ja hyvänä parin päivän stoppina. Rannat olivat todella karkean kivikkoisia. Nyt voisin kyllä käydä jo Splitissä uudestaan, mutta pitäisin sitä juurikin tukikohtana retkille!
Kroatia on muuttunut reilussa kymmenessä vuodessa todella paljon. Hintataso on noussut ja turistimäärä kasvanut hurjaksi. En kuitenkaan sanoisi, ettei Splitissä olisi mitään. Vanha keskusta on upea. Mutta ei siitä moneksi päiväksi ole. Muutama päivä ja sitten saarille tai muualle Kroatiaan.