Type and press Enter.

Sintra on myös luonnossa viihtyvän kohde

Pressimatka: Associacao de Turismo de Sintra

Olen aina tykännyt Portugalista, eikä Sintra tehnyt poikkeusta. Vaikka matkasta on jo reilut pari kuukautta, palaan sinne mielessäni aika usein. Sintra oli taas niitä paikkoja, joissa koin, että siellä on hyvä olla. Matkassa ei ollut varsinaisia kohokohtia, mitään erityisiä spektaakkeleita, mutta kaikki oli jotenkin mutkatonta ja mukavaa, ja erityisesti pidin siitä, kuinka monipuolinen kaupunki on. Tämän toki tiesin jo mennessäni. Tiesin haluavani nähdä palatseja, tiesin kaupungilla olevan pitkän rantaviivan, ja olin myös lukenut moneen kertaan Matkamessuilta mukaan saamani esitteen Sintran luontoreiteistä. Voiko miltään kohteelta odottaa enempää, vielä kun ruoka- ja juomapuolikin on mitä mainioimmalla tasolla?

Sintra sijaitsee samannimisellä vuorella, jonka korkein kohta on 175 metrissä, ja matalin tietenkin merenpinnan tasolla: onhan Sintralla pitkä rantaviiva. Koko rinnettä ei suinkaan ole rakennettu, vaan kaupungin alueella on paljon metsää. Tunnetuimpiin nähtävyyksiinkin mennään metsien ja laajojen puistojen kautta. Kun seisoin keskustassa sijaitsevan majapaikkani terassilta, näin kaikkialla vain vihreää. Kun seisoin keskustan keskeisimmällä paikalla ja katsoin ylös, näin metsää. Kun hypättiin tuktukiin kohti Peñan palatsia, ajettiin yllättävän pitkä ja kiemurteleva matka – metsässä.

Merkittyjä reittejä Sintrassa on 11. Kaikkien reittien kuvaukset voit lukea täältä. Samoin niihin voit tutustua oheisesta kartasta (lähde: activesintra.com). Reitit on hyvin merkitty, ja esimerkiksi neljä niistä lähtee suoraan kaupungin keskustasta, eli luontoon on helppo lähteä, vaikka ei haluaisi muuten poistua kaupungista.

Oma ensimmäinen ulkoilumme oli yhdistelmä kaupunkialueen reiteistä. Lähdimme keskustasta ensin tietä pitkin kohti Quinta da Regaleiraa, kulman takaa sen ohi ja rinnettä ylös. Jostain matkan varrelta lähti opastus aidanvieruskujaa pitkin syvemmälle metsään. Olo oli ihan epätodellinen: metsässä keskellä kaupunkia. Toki on Helsingissäkin vaikkapa Keskuspuisto, mutta ei sekään nyt ihan Kansallismuseon kulmalta ala.

Untitled
Untitled
Untitled
Untitled

Päädyimme Peñan palatsin valtavaan, eli yli 200 hehtaarin puistoon, jossa on kasveja ympäri maailmaa, pieniä “järviä” (lampia) sekä kuningatar Maria II:n leskeksi jääneen puolison Ferdinand II:n rakennuttama Edlan alppimaja (Chalet da Condessa d’Edla), jossa eli uuden puolisonsa Elisen kanssa. Se on yllättävä näky puistossa, koska ei vastaa mitenkään käsitystä portugalilaisesta arkkitehtuurista. Vierailua latisti vähän tieto siitä, että palossa tuhoutuneessa rakennuksessa on enää kovin vähän mitään alkuperäistä jäljellä.

Untitled
Untitled
Untitled

Peñan palatsilta Maurilaiselle linnalle pääsee vartissa kävellen pitkin varjoisia polkuja. Linnalta näkee hyvin, kuinka paljon vihreyttä Sintra vuorella on. Tätä en toki pidä varsinaisesti luontokokemuksena, mutta kylläkin keitaana keskellä kaupunkia.

Untitled
Untitled
Untitled

Toisen kerran vedin lenkkarit jalkaan, kun lähdimme reitille numero 10. Sen lähtöpaikka on vajaan parinkymmenen kilometrin päässä Sintran keskustasta. Lähtöpaikalla on Nossa Senhora da Peninhan kappeli, joka ei minusta itsessään ollut kovin kiinnostava, mutta reitti kulkee alkumatkasta esi-isien maatalous- ja laidunmailla ja sieltä on upeat näkymät merelle. Sintra voi olla varsinkinkin aamuisin sumuinen, eikä näkyvyytta siksi aina ole. Meillä kävi tuuri ja sumuverho jonkin verran häveni. Avarien maisemien jälkeen reitti jatkuu satumetsään. Aika usein ajattelen, että metsä kuin metsä, mitä niissä eroja muka, mutta tuolla pyörin kuin Liisa Ihmemaassa.

Untitled
Untitled
Untitled

Aurinko saattoi osua maahan asti paikoin, mutta metsässä oli enimäkseen aika pimeää. Paikoin aluskasvillisuutta ei ole lainkaan, toisaalla se on hyvinkin runsasta. Puiden rungoilla kasvaa sammalta tai kiipeää köynnös. Jos uskoisin keijukaisiin ja maahisiin, tietäisin, missä ne asuvat.

Koska satumetsä ei ole ihan kaupungin sydämessä, yhdistäisin tämän kävelyretken vierailuun Manner-Euroopan läntisimmässä pisteessä Cabo de Rocassa. Koska sinne mennäkseen melkeinpä tarvitsee auton, voi samalla hurauttaa ulkoilemaan. Välimatkaa on vartin verran. Meidät vei metsään ja rannalle Classic Sintra Tours.

Untitled
Untitled

Nyt minun tekisi aivan hurjasti mieli palata Sintraan ja kävellä kaikki reitit. No ei ehkä sitä, mikä on kymmeniä kilometrejä, mutta kaikki lyhyemmät. Jäi myös joitain kulttuurikohteita näkemättä, kuulemma ihan must see -paikkoja. Hitsin korona!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.