Singapore – etniset kaupunginosat Chinatown ja Little India

Suurkaupunkien etniset kaupunginosat ovat minusta kiehtovia. Modernien kaupunkien sisällä on kuin toisia pieniä todellisuuksia. Esimerkiksi New Yorkissa Chinatown todella tuntuu kuin pieneltä palalta Kiinaa länsimaisen suurkaupungin sisällä. Penangin George Townissa äänimaailmasta, väreistä ja välillä tuoksusta huomasi, milloin kaupunginosa vaihtui.

Singaporen Chinatown – sittenkin vain kulissi?

Mutta Singaporen Chinatown on valitettavasti ihan muuta kuin kiinalaiskaupunginosat muualla. Minulle se näyttäytyi lähinnä turisteille tehtynä kulissina. Sen arkkitehtuuri on nättiä, mutta koska minusta tuntui, että luonne puuttui, koko Chinatownista jäi valju fiilis. Kulissifiilistä loi sekin, että enemmän vaikutti olevan liikkeellä turisteja kuin kiinalaista alkuperää olevia. 

Kartalle merkitty Chinatown on pieni alue. Vaikka sen kadut kävelisi järjestäen kaikki, kuten minä taisin tehdä, se on nopeasti nähty. Siellä on jonkin verran kauniita rakennuksia, mutta enimmäkseen kojuja toistensa vieressä, ja tarjonta on lähinnä turistikrääsää. Teepaitaa saa halvalla, mutta pakkauksia ei ole lupa avata. Sovittaminen näytti myös olevan kiellettyä. Toinen katu taas oli katuruokakojua vierivieressä. Istahdin itse thai-ravintolan terassille. Sen hinnat olivat oikein kohtuulliset. Oli ensimmäinen päiväni, joten tuudittauduin edulliseen hintatasoon, mikä myöhemmin osoittautui vain hetkelliseksi kuplaksi. Luultavasti käynnissä olelet rakennustyöt myös söivät fiilistäni, koska paikoin talot olivat paketissa ja liikkeisiin oli vain kapeita käytäviä pressujen välissä. Eihän sellaisiin tule mentyä.

Minulla oli missio saada ostettua pehmis, mutta metroaseman kupeessa jostain syystä minua ei suostuttu palvelemaan. Kun näin seuraavan kyltin, olin innoissani: japanilaista jätskiä. Japanilaiset ovat kohteliasta väkeä. Ehkä saan ostettua omani. Mutta kas, makuina purppuran värinen peruna ja paahdettu riisi. Jäi muuten ostamatta. Näillä huudeilla oli myös kivannäköisiä baareja, joihin en koskaan tullut illalla pelanneeksi, mutta milloin seuraavaksi Singaporeen eksyn, taidan sen tehdä.

Singaporen Little India – tuoksusta alkaen kuin pala Intiaa

Jos Chinatown on lähinnä turistikrääsää, Little India on pieni palaa Intiaa Singaporessa. Kun astuin metrosta Little Indian asemalla, nenässä jo tuoksui Intia. Ensimmäiset kaupat olivat heti jotain muuta kuin roinaa. Niissä oikeasti käytiin ostoksilla. Länsituristeja toki pyöri kulmilla, kiinalaisia roudattiin fillaritakseilla jonossa ja luukutettiin Modern Talkingia täysillä, mutta enimmäkseen näillä kulmilla ihmiset olivat intialaisia ja pakistanilaisia, jos nyt mitenkään osasin ulkonäköprofilointia tehdä.

Sääennuste näytti harmaalta ja lupaili ehkä sateita, mutta kuuma ja aurinkoinen päivähän minulla oli. Little India on alueena paljon Singaporen Chinatownia suurempi, joten sen haltuun ottaminen samalla tavalla katu kerrallaan ei onnistu. Minulle ihan paras tapa tutustua kulmiin oli katutaide. Täällä on paljon katutaidetta siellä täällä. Käytin apunani The Occassional Traveller -blogia, jossa oli kivasti kerrottuna teoksista ja niiden tarkat osoitteet. Bloggaaja oli kirjoittanut, että joitain töitä ei enää ole, että ne on maalattu päälle, ja yhden kanssa minulle taisi käydä niin. Sitä vain ei löytynyt. Ja koska katutaide on keskellä elävää elämää, valitettavan usein suoraan työn edessä kökötti auto, useimmiten aika suuri. Töitä oli monenlaisia, hyvin eri tyylisiä. 

Mutta siinä taidetta etsiessäni tuli tutkittua aluetta monipuolisesti. Little Indiassa on todella kauniita vanhoja taloja, jotka on pidetty hyvässä kunnossa. Tietenkin osa siitä on samanlaista harmaata kuin koko Kaakkois-Aasia, mutta rumuus on helppo sivuuttaa, kun ympärillä on niin paljon kaunista. Sivukujilla on paljon pieniä alttareita, ja monenlaiset eri uskontokuntien pyhät rakennukset ovat osa Little Indian katukuvaa. Olin itse niin lyhyissä sortseissa ja olkapäät paljastavassa topissa, etten hakeutunut niihin sisälle. Osa näytti olevan kyllä vierailtavissa. 

Kyllä Little India on myös krääsää ja piraattikamaa. Paikoin myyjät olivat kuin sisääheittäjiä, ja pelkästään vilkaisu rahanvaihtopistettä kohden sai aikaan kutsun tulla vaihtamaan. Mutta paljon tätä enemmän se on eläväinen kaupunginosa, kuin kokonainen pikkukaupunki suurkaupungin sisällä.