Singapore on näkemistäni Kaukoidän kaupungeista kaikkein länsimaalaisin. Se ei oikeastaan tunnu Aasialta. Olin jo jonkin aikaa halunnut palata sinne. Edellisestä kerrasta oli vierähtänyt yli kymmenen vuotta. Tällä kertaa järjestäytyneisyys ja siisteys olivat juuri ne syyt, miksi sinne halusin. Olin Vietnamin jälkeen suorastaan kypsä meteliin, tungokseen ja paikoin hallitsemattomaan kaaokseen. Mutta jollain tavalla en saanut kaupungista otetta.
Uskon, että suunnittelemattomuus kostautui. Singapore on niitä paikkoja, joista pitäisi ottaa vähän enemmän selvää. Toisaalta tämä oli tämän kesän arkiviikko keskellä lomaa. Viime kesänä olin viikon Kuala Lumpurissa vähän samoissa fiiliksissä. Huomasin ajautuvani samoihin paikkoihin sen sijaan, että etsisin uutta. Minulle se on merkki hetkittäisestä reissuväsymyksestä. Kovin vähissä ovat tällä kertaa edes fiilistelyvinkit. Niinpä purin ajatuksiani ja joitain vinkkejä näihin satunnaisiin havaintoihin.
Satunnaisia havaintoja ja vinkkejä Singaporeen
1. On yleistä katsoa kävellessä videoita.
2. Katuprostituutio on näkyvää ja aggressiivistakin. Tarjonta ei ole siitä riippuvaista, onko miehellä jo naisseuraa omasta takaa vai ei.
3. Kyllä, kaikkialla on todella siistiä. (Huom! Sakkojen uhalla!)
4. Metron käyttö on edullista ja helppoa. Ladattava kortti maksaa 5 SPD (ei palauteta), ja sille voi ladata arvoa. Turisteille myydään myös 1, 2 ja 3 päivän lippuja, mutta tosi paljon pitää ajaa, että tulisi edullisemmaksi kuin ladattava. Kertalippuja saa automaateista.
5. Ihmiset ovat pääsääntöisesti ystävällisiä ja puhuvat englantia.
6. Singapore on kaikkien sääntöjen luvattu maa. Kamalan paljon on kaikkialla käskyjä ja kieltotauluja. Älä syö tai juo, älä aja sähköpotkulaudalla, älä roskaa.
7. Paikoin tien ylittäminen on melkoinen haaste. Suojateitä ei kovin tiheässä ole.
8. Jos päädyt alikulkutunneliin, et ehkä löydä sen labyrintista koskaan ulos tai palaat maan pinnalle ostoskasseja kantaen, lompakko kevenneenä. Ovat siis lähinnä valtavia ostareita.
9. Hyvin voi kestää 10 minuuttia, että löytää ulos metroasemalta, koska nekin voivat olla ostareita.
10. Singapore on shoppailijan paratiisi, koska kauppoja ja ostareita on ihan hulluna (ks. edelliset kohdat). Kaikki mahdolliset kalliit liikkeet ovat edustettuna.
11. Metroon jonotetaan sivistyneesti ja päästetään edelliset ensin ulos ja rynnitään vasta sitten sisään. Poikkeuksia toki on. He ovat sisällä jo lähes ennen ovien avautumista.
12. Paikallisen SIM-kortin saa kätevästi ja halvalla esimerkiksi 7elevenistä. Suositeltiin, että M1 toimii parhaiten. Malta kaupunkiin asti. Ovat kentällä paikallislähteiden mukaan paljon kalliimpia. Datailin normaalisti (some, sähköposti, kartta, vähän selailua, ei toki videoita tai kuvien lataamista) koko viikon huomaamatta mitään rajoituksia. Hintaan sisältyi myös 20 minuuttia puheaikaa mihin tahansa. Paikallispuhelut toki olivat lisäksi ilmaisia.
13. Paikalliset pukeutuvat nätisti eivätkä luonnollisesti hikoile. Luonnollisesti minäkin olin siinä kuumuudessa ja kosteudessa aina tosi freesi. No en todellakaan ollut. Hävetti.
14. Karvattomuus on ihanne. Missään en ole nähnyt samanlaista määrää waxing-paikkoja. Karvattomuuden hintaa en tiedä, mutta esimerkiksi missä hierontaa näin mainostettavan, hinnat olivat moninkertaisia vaikkapa Baliin tai Thaimaahan verrattuna.
15. Alkoholi on huomattavasti kalliimpaa kuin näillä main muualla. Kaupassa halvimmat kyykkyviinitkin ovat helposti 15 euroa. Kello 22.30 jälkeen ei saa alkoholia kaupasta.
16. Ravintoloissa näkyvät A-, B- ja C-kyltit kertovat hygieniasta. A- ja B- paikat ovat pääsääntöisesti täysin turvallisia.
17. Etniset ravintolat ovat viikon kokemuksella länskäriravintoloita halvempia. Ai että miksi menin ylipäätään länskäripaikkoihin? No esimerkiksi siksi, että reilun kuukauden riisiä ja nuudelia vedettyäni oli kiva saada vaihtelua. Mutta kun pienehkö pasta, jonka jälkeen en ollut varma, onko minulla vielä nälkä, ja limu maksoivat 25 euroa, ajattelin, että riisi ja nuudelit ovat oikeastaan tosi hyviä.
18. Taksilla ajaminen on suhteellisen edullista. Myös Grab toimii. Grab on Uberia vastaava kännykkäsovellus kyydin tilaamiseen.
19. Lääkärikäynti lääkkeineen maksoi 60 Singaporen dollaria eli alle 40 euroa. Koska Singapore on kalliin kaupungin maineessa, olin varautunut satojen eurojen laskuun. Sain kai vain viruksen aiheuttaman flunssan, mutta kun kuume nousi 39:ään ja keuhkot tuntuivat halkeavan yskimisestä, tuntui hyvältä käydä tarkistuttamassa nainen, kun olin jatkamassa lentäen matkaa.
20. Tiistaisin on ladies night, mikä tarkoittaa halvempia tai jopa ilmaisia juomia naisille monissa baareissa. Kuulohavainto. En käynyt testaamassa. Oli kivempi juoda ihan itse maksettua kympin siideriä. Kotoinen olo.
21. Vasemmanpuoleinen liikenne ei heijastu jalankulkijoihin. He kävelevät ihan miten sattuu.
22. Kun matkustat Singaporeen, hommaa paluulento. Jos et tiedä, mihin jatkat, osta halvin lippu jonnekin, tai vaikka bussilippu Malesiaan. Mutta älä mene tulliin niin, että seuraavan kohteen ruutu on lomakkeessa tyhjä. Siitä pääsee kuulusteluihin kuin rikollinen. Se oli aika kylmäävä kokemus. Oletin, että paluulento Bangkokista Helsinkiin reilua paria viikkoa myöhemmin riittäisi. Ei riittänyt. Siinä selviteltiin perhesuhteet, ammatti, rahavarat, miksi matkustan yksin, eikö pelota, ja otettiin vielä yhdet sormenjäljet ”just in case”.
23. Singaporessa voit käydä suihkussa suu auki. Vesi on juomakelpoista joskaan ei hyvän makuista.
Mikä maaginen luku minulle on 23? Saman verran tuli ihan sattumalta kerättyä näitä kuin oli satunnaisia havaintoja Dublinista.
18 comments
Naurattaa, kun niin samanlaisia havaintoja tein. Todellakin maan alla on oma maailmansa: kilometreittäin ostareita ja ravintoloita. Huomaamattasi oletkin kulkenut melkoisen matkan ja putkahdat maan pinnalle jossain ihan muussa kohtaa kuin olit ajatellut.
Ihmettelin muuten myös tuota paikallisten hikoilemattomuutta. Miten voi polyesterimekoissa olla koko ajan niin freesi. Ja samaan aikaan itse hikoilin kuin pieni porsas 🙂
Olin muutaman kerran maan alla aivan hukassa. Kerran pelkäsin, etten kysymättä oikeasti löydä metroasemalta ulos. Tietenkin aina voi kysyä, mutta jotenkin sekin tuntui liian kiusalliselta. 🙂
Hikoilemattomat ihmiset riivaavat minua kaikkialla. Onko se lopulta tottumiskysymys? Kun pisarat valuvat vatsaa ja selkää pitkin ja värjäävät kaikki vaatteet tummaksi, on kivuliasta katsoa suihkunraikkailta vaikuttavia kanssaihmisiä.
Aika monta noista havainnoista voin allekirjoittaa, mutta prostituutiota ihmettelen. Miksen ole kohdannut sitä, yksin liikkuvana länsimaalaisena miehenä olisin varmasti heille houkutteleva, potentiaalinen asiakas? Vai olenko aina mennyt liian varhain nukkumaan? Toisaalta mikään ei voita sitä, kun jetlagin vuoksi herää aamuneljältä ja tekee ennen aamiaista kävelylenkin hiljaisessa, vielä pimeässä ja aina yhtä kuumankosteassa kaupungissa. Turvallista on, siihenkin aikaan, ja jopa Orchard Road on ihan siedettävä paikka, kun kaupat ovat vielä kiinni ja väkijoukot nukkumassa.
Singapore on niin valtava, että jonkin verran täytyy tosiaan suunnitella, jos haluaa muita kokemuksia kuin shoppailua. Toisaalta suunnittelu on superhelppoa, kun netti on täynnä englanninkielistä tietoa ja paikanpäällä liikkuminen on yksinkertaista ja edullista. Taksitkin ovat rehellisiä!
Urbaaniuden keskellä pääsee käymään jopa sademetsässä, tietysti sivistyneesti metrolla (The Southern Ridges, mukava kävelyreitti siten, että lähtee yhdeltä metroasemalta, kiipeää sademetsäkukkulalle ja laskeutuu toiselle asemalle) tai vähän vaivalloisemmin käymällä Pulau Ubin -saarella (metro + taksi + vene.) Jurong Bird Park on ihan kiva lintupuisto, Singaporen eläintarha suurempi ja mielenkiintoisempi. Siellä oli aika mukava kierrellä, eläimillä oli kohtuullisen paljon tilaa ja mukavat oltavat, lukuunottamatta maanisesti ympyrää uivaa jääkarhua, mutta sitähän ei enää ole. Kasvitieteellisessä puutarhassakin on läiskä sademetsää.
Kyllä minusta Singaporessa saa syödä länsimaista ruokaa ihan hyvällä omallatunnolla, ja kannattaakin. Se kun on oikeasti hyvää, eikä sellaista “yritetään tehdä pizzaa vaikkei oikeastaan tiedetä mikä se on” -safkaa. Vaikkapa Ma Maisonin ranskalaistyyppinen ruoka on hyvää eikä kovin kallista ainakaan suomalaisella mittapuulla. Muihin Kaakkois-Aasian maihin ei ehkä kannata hintoja verrata… Myös sushia syön Singaporessa mielelläni, naapurimaissa en ehkä uskaltaisi. Tuo siisteyskin on vähän sama juttu – onhan Singapore huippusiisti naapureihinsa verrattuna, mutta jos Suomesta tulee, niin eipä sitä eroa kotimaahan juuri ole.
Kiitos vinkeistä. Painan mieleen!
Prostituutiota oli ihan Orchard Roadillakin, enkä minä todella liikkunut myöhään. Huutelua miesten perään ihan siinä jalkakäytävällä. Mietin, millaista olisi oikeasti siellä, missä on yöelämää.
Yritän itse syödä edes paikalliseen viittaavaa ruokaa, mutta aamupala on poikkeus. Silloin ei riisit ja nuudelit tipu.
Suunnittelun helppous ei mitenkään korreloi oman suunnittelemattomuuteni kanssa. Luonteelleen ei vain voi mitään. Toisaalta en myös pitkässä reissussa halua käyttää aikaa toisessa kohteessa toisen suunnittelemiseen. Kotonakin tietty voisi, mutta täällä taas muut hommat vievät ajan. Yhden kaupunkiloman olen kerran suunnitellut perusteellisesti, ja se kyllä kannatti. En ollut silloin vielä kovin paljon liikkunut yksin. Pelkäsin, että olisi mennyt muuten tällaiseksi Singaporen kaltaiseksi haahuiluksi.
Hei. Singapore kiinnostaisi kovasti. Mutta en ole oppinut aasialaisen ruoan ystäväksi. Löytyykö sieltä länsimaisia ravintoloita niin hyvin, että pärjäisi vajaan viikon 😊 Ja vinkkejä otan mielellään vastaan ravintoloista!
Kyllä länskäriruokaa löytyy. Söin itsekin mm. meksikolaista tällä kertaa ja pastaa viimeksi, kun halusin pienen tauon aasialaiseen. Oman kokemukseni mukaan länskäriruoka on kalliimpaan, mutta suunnilleen Suomen hinnoissa. Sitä ei hawker centereistä saa.
Kohdat 13 ja 14 liittyvät usein toisiinsa 😆 ehkä muistat mut Bruneista – kaikkeen tottuu….
Epäilemättä liittyvät, mutta en ole huomannut voimakasta vatsa- ja selkäkarvoitusta omalla kohdallani. 😀 Tottumiseen minäkin tässä luotan, että minä vain en ole sika, vaan alkuasukkailla, Koska ovat eläneen kuumassa ja kosteassa aina, on keho virittynyt oikealle taajuudelle. Ja kyllä vain muistan! Kiva kuulla sinusta edes näin pienellä kommentilla pitkästä aikaa!
Tää oli tosi hauska postaus 😂 monta juttua voi allekirjoittaa ja tuli sieltä muutama uusikin. Me jouduttiin kamaliin kuulusteluihin viime vuonna kun oltiin vaihtamassa helsingin koneesta air asian koneeseen. Ne air asian koneet lähtivät eri terminaalista joka vaati sen, että meidän piti mennä tullin kautta ulos kentältä. Tullivirkailija ei tätä meinannut uskoa ja oli passittamassa mua johonkin huoneeseen. Intin vaan vastaan että kyllä teillä semmonen terminaali täällä on ja sieltä se lento lähtee. Kohta joku toinen virkailija tajusi vieressä ongelman ja valaisi tullivirkailija toveriaan minun saattavan puhuvan totta 😂 kaiken lisäksi se intti mulle, että ei voisi päästää mua pois siitä terminaalista kun en muuten kerkeäisi jatkolennolle.. Sekun ei vaan just lähtenyt sieltä rakennuksesta. Huhuh
Melkoiseen sotkuun jouduit sinäkin! Minä päädyin siihen huoneeseen. Ensin odottelin kahden vähän epämääräisen tyypin kanssa vuoroani, kunnes pääsin kuulusteluhuoneeseen. Just semmoinen ikkunaton koppi, kun vaan voi kuvitella.
Hienoja kuvia ja hyviä vinkkejä! Edelleen harmittaa, kun aikanaan matkalla Kuala Lumpurista Singaporeen, juna oli täynnä, jonka johdosta piti odottaa seuraavaan päivään. Näin ollen kaupungissa ehti olla vain päivän, eikä ehtinyt nähdä kunnolla mitään. Singaporessa olisi kiva käydä uudelleen, ja täältä Harbinista menee vielä nykyään suorat lennot sinne. Hmm..
Päivässä ei suurkaupunkia tosiaan paljoa ehdi nähdä. Nähtävää kyllä riittää, ja kenenkään en ole kuullut sanovan, ettei olisi tykännyt.
No niin, tämähän oli aivan pakko lukea. Uuteen-Seelantiin matkustamme vuoden vaihteessa Singaporen kautta, ja yövymme kolme-neljä päivää mennen tullen aikaerorasitusta tasoitellen. Monta juttua olen noista jo kuullutkin, kun kaveri asuu tuolla, mutta kakkonen yllätti!
Yhden sanonnan mukaan länsimaalaiselle ihmiselle parasta Afrikkaa on Etelä-Afrikka, ja parasta Aasiaa on Singapore. Kiva päästä tutkimaan tilannetta henkilökohtaisesti. Hotellit on molemmat jo varattu, vielä pitäisi varata illallispaikka uudenvuodenaatoksi, mahdollisesti sellainen, josta näkisi illan päätteeksi ilotulituksen. En ole mikään räjähdeintoilija (inhoan sitä meteliä ja pilaantuvaa hengitysilmaa), mutta kun nyt satumme tuolla vuoden vaihtuessa olemaan, se on kai vähän must juttu?
Työkaveri oli pari vuotta sitten uutena vuotena Marina Bay Sandsissa. Illallinen oli tietty satoja euroja henkilöä kohden, mutta vissiin puitteet olleet kohillaan ja ilotulitukset näkyneet myös. Onhan se keskeisimmällä paikalla. Gardens by the bayssa on yhdessä semmoisssa ”puussa” mun mielestä tosi hyvä ravintola. Se oli ainoa vähän parempi, missä kävin. Hintataso oli varsin maltillinen. Jos olisin itse vuoden vaihtuessa Singaporessa, voisin hyvinkin kuvitella meneväni sinne.
Singapore on jäänyt mieleeni joitakin vuosia sitten pitempäänkin Thaimaassa asuneen veljentyttäreni kommenteista, että – halpojen lentojen Aasiassa – opiskelijatkin tapasivat lähteä Singaporeen (tai Hong Kongiin) ostoksille, kun eivät esimerkiksi elektroniikan osalta eivät luottaneet siihen, että Thaimaassa myytävät ovat aitoja tai vaikka lääkäriin tai jopa kampaajalle! Niin Singapore kuin Hong Kong ovat tosiaan tarvittaessa kivan länsimaisia keitaita, jos siihen oikeaan Aasiaan ainakin hetkellisesti väsyy.
Ajoissa varattuna varmaan lentoja saa halvalla ja kaikista kampanjoista, mutta itse en harmikseni onnistu siinä enää ikinä. 🙁 Mutta voin tosiaan ymmärtää, varsinkin elektroniikan osalta, että tekevät noin. Jotenkin tuli tuosta mieleen, että jotkut suomalaiset lähtevät Tallinnaan kauneushoitoihin ja kampaajalla edullisemoien hintojen vuoksi. Hinnat eivät ole Singaporen valtti, mutta ehkä se pystyy kilpailemaan laadulla. Hämmennyin, kuinka paljon kalliimpi se on kuin vaikka Bangkok.
Nyt kyllä särähti korvaan tuo ”oikea” Aasia ja pahasti. Miksi Singapore tai Honkkari eivät olisi oikeaa Aasiaa? Kyllä, ne ovat enemmän urbaaneja ja globalisoituneempia kuin naapurinsa, englantia puhutaan laajasti ja niistä saa default-aasialaisen ruoan lisäksi hyvää länsimaista ruokaa kun taas naapureissa se on usein sitä kehitysmaalaisen epäonnistunutta matkimissafkaa, joka on parempi jättää syömättä. Mutta kyllä nuo kaupungit ovat aivan ehdottoman aasialaisia sekä väestöltään, ruoaltaan että muutenkin. Värivalojen sekamelska, valtavat, sekavat ostoskeskukset, hurjat paikallisten asuinkerrostalokompleksit, katuruoka, metroasemien koodijärjestelmä, you name it. Aasiassa ollaan. Riisipellot puuttuvat, mutta ei kai se sentään ole kriteeri?
Tulee mieleen keskustelu, jonka kävin kaverin kanssa kymmenisen vuotta sitten palattuani Dakarista. Se ei kuulemma ollut oikeaa Afrikkaa. Mutta kyllä se vaan oli, niin aitoa ja oikeaa urbaania 2000-luvun Afrikkaa kuin vain voi mikään olla: läkähdyttävän kuuma, kaoottinen, meluisa kaupunki, toimimaton liikenne ikivanhoine autoineen ja täyteen sullottuine henkilöpakettiautoineen, musta väestö, joka pyrki kaikin keinoin huijaamaan valkoista miestä, siirtomaa-ajan peruina ranskan kieli, kuivat patongit ja vähän vanhoja rakennuksia, loppu keskusta sortumispisteessä olevan näköistä kerrostalomattoa ja kauempana aaltopeltihökkeliä silmänkantamattomiin, jenkkigangstojen pukeutumista matkivia nuoria, uudenvuodenyön ilotulitteita, jotka ammuttiin tietysti suoraan kaveria päin, ruostuneita junavaunuja, mädältä lihalta löyhkääviä markkinoita, kanaa yassa… Niin oikeaa ja aitoa kuin vain ikinä voi Afrikka olla. Vaikka savanni ja kirahvit puuttuivat.
Ymmärrän, mihin reagoit, mutta ymmärsin hyvin myös, mitä Pirkko tarkoitti ”oikealla Aasialla”, vaikka sanamuoto ei ehkä ollut parhaiten valittu. Tarkoitus oli kai vain luoda helposti ymmärrettävä kontrasti Singaporen ja monen muun Kaukoidän maan välille.