Type and press Enter.

Santa Margheritasta Portofinoon ja laillinen ryöstö

Vihdoin olin eilen saanut käytyä kaupassa ja nautin rauhallisesta (lue: käsittämättömän hitaasta) aamusta kämpällä. Kun vihdoin pääsin liikkeelle, lähdin rautatieasemalle ajatuksenani ajaa junalla Santa Margherita Ligureen, johon eilen kävelin, ja jatkaa sielä kävellen viisi kilometriä Portofinoon, jonka olin kuullut olevan upea paikka. Muistin jopa ottaa matkaan rikkinäisen sandaalinkin, joka muuten on nyt pohjan liimauksen jälkeen taas käyttökunnossa. Voiko Suomessa saada minkäänlaista palvelua kahdella eurolla?

Kesä-heinäkuu 2012 1444
Santa Margherita Ligure
Kesä-heinäkuu 2012 1446

Vuokraemäntäni ”boyfriend” kertoi minulle sunnuntaiaamuna lähiseudun kävelyreiteistä. Kaikista sanoi karttaa osoittaessaan: ”This is beautiful. This is also beautiful.” Santa Margheritasta lähdettyäni en ollut ihan vakuuttunut, mutta hyvin pian maisema muuttui taas upeaksi. Tyhmyyksissäni ostin myös Santa Margheritasta sortsit. Mikä järki oli ostaa ylimääräistä kannettavaa, kun hankinnan olisi voinut tehdä myös paluumatkalla? Siinä hikisenä muutamassa kaupassa käydessäni mietin, miten jotkut onnistuvat pitämään itsensä freeseinä ja tyylikkäinä, vaikka kuinka olisi lähemmäs 30n astetta lämmintä. Yksikin rouva meni sovittamaan mekkoa, jonka itsekin olisin ilomielin ottanut, mutta eihän sellaisessa pellavaihanuudessa voisi kuin seistä varjossa.

Ensimmäiset 3,5 kilometriä kulkivat merenrantaa, ja loppumatka metsänreunaa. Melkein koko ajan säilyi näköyhteys merelle.

Kesä-heinäkuu 2012 1451
Kesä-heinäkuu 2012 1453
Kesä-heinäkuu 2012 1457
Kesä-heinäkuu 2012 1467

Portofinossa on Wikipedian tietojen mukaan reilut 500 asukasta, mutta siellä on omat liikkeet ainakin Louis Vuittonilla, Diorilla, Ferragamolla, Zegnalla, Hermes’llä. Kertonee jotain siis kaupungista, tai kylästä lähinnä, sillä Portofino on todella pieni. Paljon näkyi amerikkalaisia turisteja, joita kai on syyttäminen tai kiittäminen siitä, millaiseksi Portofino on muodostunut. En nimittäin ole eläissäni syönyt hinta – laatu-suhteeltaan niin epäonnistunutta lounasta kuin tänään. Istuuduin terassille rannassa. Mitättömän pienelle kermassa uivalle ravioliannokselle ja pullolliselle kuplallista mineraalivettä tuli hintaa 34,50 euroa, ja pöydästä noustuani minulla oli edelleen nälkä. Kuuden euron copertoa (Italiassa tyypillinen kattausmaksu) olen nähnyt aiemmin vain San Marcon aukiolla Venetsiassa, mutta siellä hintaan oikeasti saa palvelua ja elävää musiikkia. Lisäksi tuli vielä 15 prosentin palvelumaksu, eikä palvelua todellakaan voi sanoa olleen. Meni niin maku koko kylään, että kipitin bussille ja takaisin kotiin. Oloani ei yhtään helpottanut vuorilta tullut ranskalaisseurue, jonka yksi jäsen päätti riisua vaelluskenkänsä bussissa…

Kesä-heinäkuu 2012 1470
Kesä-heinäkuu 2012 1472
portofino

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

2 comments

  1. Voi harmi! Itse olen ollut Portofinossa lounaalla sellaisessa ravintolassa kuin Batty. Paikka ei ole aivan siina keskustassa tai satamassa siis muutama metri ylospain. En muista hintoja mutta ruoka oli hyvaa ja tyytyvaisena sielta lahdettiin.
    Pari kertaa olen kavellyt ton saman reitin – ihan kiva kun valilla polku jatkuu siella metsan puolella.

    1. Mua suututti aivan järjettömästi. Ruoan hintaan tuli toinen mokoma lisää pelkästä vedestä ja tyhjästä. Olen usein aika periaattellinen. Ja enää en todellakaan mene Portofinoon. 🙂