Minä olen (olin!) vannoutunut matkalaukkunainen. Nelipyöräinen matkakaveri kulkee rinnalla kuin koiraa taluttaisi. Rullaa kevyesti, paitsi kynnysten yli, mukulakivillä, liikennevälineissä. Ajatus rinkasta kypsyi minulla vuosia. Olen kaikki pitkät Aasian-turneetkin tehnyt matkalaukun kanssa ja hyvin pärjännyt. Interrailillakin se toimi. Mutta sitten lähdin Etelä-Amerikkaan. En halunnut olla kävelevä maali, erottua repputuristien kansainvälisestä laumasta. (Mitä nyt unohdin lähtöhässäkässä Breitlingin ranteeseen – ja yhtä nopeasti kadotin sen näkyviltä.) Oli oikeasti aika hankkia rinkka. Näin minusta tuli rinkkatyttö.
Haglöfsin aluejohtajan kanssa kartoitimme minulle parasta vaihtoehtoa. Olen lyhyt (162 ilman korkoja ja sulkaa). Terveyssyistä en ole ihan hurjassa fyysisessä kunnossa. Ihan cabin-kokoiseen reppuun eivät minun kamani mahdu. Haluan rinkankin olevan avattavissa kuin matkalaukun, ei vain jostain päältä sullottavissa. Kannan mukanani muuta kuin rypistymätöntä urheiluvermettä. Päädyttiin Haglöfs Nejd 60:een. Musta oli väreistä tyylikkäämpi, ja kirkkaan oranssi sadesuoja tekee kokonaisuudesta naisellisen (jos nyt sattuisin kulkemaan rinkka selässä sateessa).
Minulla oli omat huoleni. Tiesin, että rinkkaan ei pakata seitsemää paria kenkiä, mutta ei niille viikon matkalla olisi tarvettakaan. (Kyllä vain minulla on joskus tällainen setti ollut mukana.) Mitä sinne oikeasti mahtuu? Kuinka tuhannen rypyssä kaikki perillä on, kun kuitenkin kaikkien ohjeiden mukaan rinkasta pitää tehdä tiivis pakkaus. Jouduin ensi kertaa oikeasti kunnolla miettimään, mitä otan mukaan, mitä oikeasti tarvitsen. En minä siis puolta komeroa ole kuljettanut mukana tähänkään asti, mutta olen ollut huolettomampi pakkaaja.
Kyselin tutuilta ohjeita, miten rinkka kuuluu pakata, jotta olisi paras kantaa. Milloin tuli ohjetta painavista ylhäällä, milloin alhaalla tai lähinnä selkää. Jaaha, eli olisi kokeiltava itse, mikä toimii. Pannaanko vaatteet kuin matkalaukkuun suorana vai rullataanko? Rullaus kuulosti pirun ryppyiseltä hommalta. Siispä suoraan. Painavimmat, eli lähinnä kosmetiikan, laitoin alimmas lantion kohdalle, koska sinne pitäisi tulla suuremman painon kuin harteille.
Miten pakkaaminen muuttui verrattuna matkalaukkuun?
– Mietin tarkemmin, mitä oikeasti tarvitsen.
– Kosmetiikan otin selvästi pienemmissä pakkauksissa.
– Kaikki ei tullut samaan tilaan, vaan esimerkiksi kengät ja alusvaatteet panin ulkotaskuihin.
– Otin mukaan höyrysilittimen (kevyt), koska pelkäsin, että vaatteeni ovat yhtä kurttua. Minulle ryppyiset vaatteet ovat ehdoton nou nou.
Rinkka tuntui näppärältä. Lentokentällä sulloin sen pussiin. En halunnut uuden reissukaverini likaantuvan. Samalla tavalla se rullasi matkatavarahihnalla kuin matkalaukkukin. Otin sen vain pussista ja heitin selkään. Lentokentällä ja taksissa ei mitään erityistä hyötyä tai haittaa. Mutta missä todella huomasin eron oli lautta Uruguayhin. Satamassa oli yksi (!) matkalaukku, eikä se ollut mikään moderni samsonite. Paikallisilla oli pieniä lentolaukkuja, turisteilla rinkkoja. Juuri tämä oli se, missä en halunnut erottua. En halunnut olla se rikas eurooppalainen laatureissaaja, jolla takuulla on luottokortti ja vahingossa mukaan jäänyttä arvotavaraa. Lauttaan mennessä oli portaita ja kynnyksiä, perillä oli vastassa mukulakivikatuja ja korkeareunaisia jalkakäytäviä. Siellä minä pistelin laatuhotelliini tyytyväisenä rinkka selässä ja totesin, että ei oikeastaan helpompaa voisi olla. Nuo korttelit satamasta hotellille olisivat olleet toisenlaiset nelipyöräisen kaverin kanssa.
Meistä tuli ystävät. Rinkasta ja minusta. Se ei syrjäytä matkalaukkua elämästäni, mutta se tuli rinnalle. Jos vielä astun vaikkapa Star Clippersin kyytiin, en lähde rinkka selässä. Milloin lähden lyhyelle kaupunkilomalle, lähden sinne lentolaukun kanssa. Mutta hyvinkin on niin, että seuraavalle pitkälle reissulle me lähdemme yhdessä, Haglöfs Nejd 60 ja minä. Höyrysilitinkin oli täysin turha. En tarvinnut kertaakaan. Jopa pellavahousut olivat kunnossa viikon jälkeen, kun vedin ne jalkaan paluumatkalle.
Yhteistyössä Haglöfs
P.S. Jäähakku kulkisi näin, jos sinulla sattuisi olemaan tarvetta kantaa sellainen mukanasi. Minulla ei ollut (eikä ehkä ole vastedeskään…).
4 comments
Se on juuri noin: rinkka on todella kätevä, kun on rappusia, mukulakiveä ja muuta epätasaisuutta, ja kun ei halua jo kilometrin päästä loistaa rahakkaan turistin näköisenä. Matkustan itse sekä rinkan kanssa että matkalaukun kanssa, reissusta riippuen. Meillä on tapana tehdä usein jonkinlaisia kiertomatkoja esim. junalla tai bussilla, jolloin on paljon siirtymistä paikasta toiseen (kuljemme lähes aina julkisilla), ja silloin rinkka on tosi näppärä. Jos reissu on suoraviivaisempi kaupunkiloma, mukaan voi lähteä matkalaukku. Parin päivän reissuilla käytän tosin ihan tavallista reppua. Autoreissuilla (ja varsinkin auto- ja telttareissuilla) mukana on taas jotain salikassin tapaisia. Matkalaukku tai rinkka olisivat molemmat hankalia autossa yksinkertaiseen pehmeään kassiin verrattuna, kun telttareissuilla tarvitaan tosi paljon muutakin tavaraa kuin vain vaatteita.
Jouduin aika monelle selittelemään, miksi rinkka, kun en ole maastoon tai luontoon kumminkaan lähdössä. Kun kerroin juuri tästä haluan sulautua joukkoon, en loistaa maalina -ajatuksesta, syttyi muutama lamppu ystävien silmissä: aivan, hyvin ajateltu. 🙂 Oli hauska vaikkapa juuri lautalla katsoa, millaisia kantamuksia muilla oli. Paljon oli vielä mun 65-litraista suurempiakin, mutta sitten tanskalaistytöllä, joka oli reissussa pari kuukautta, jos ei nyt puolta pienempi niin neljänneksen ainakin pienempi kuin omani. Siinä nauresketiin, millaiset kenekin tarpeet ovat. 🙂
Kuten sanoit, eri tarkoituksiin on hyvä olla erilaisia laukkuja ja reppuja. Tuolle matkalleni tämä oli ehdottomasti loistava valinta.
Itse olen vannoutunut rinkkamuija, joka ei matkalaukkua edes omista. On varmaan vähän sekä identiteettikysymys että käytännön kysymys: haluan että kädet ovat vapaat. Olenhan kaupunkioloissakin vannoutunut olan yli vedettävän olkalaukun käyttäjä, koska en kestäisi kädessä kulkevaa käsilaukkua. Semmoista hämmästelin, kun näyttää että pakkasit vaatteet suoraan rinkkaan. Itse pakkaan kaiken sisällön rinkkaan isoissa minigrip-tyyppisissä pusseissa, jotta olisi kaikki muista erillään siististi, jotta mikään purnukan sisältö tai sade ei pääsisi käsiksi muuhun sisältöön. Eli piuhat yhteen pussiin, osa vaatteista yhteen ja osa toiseen, sukelluslokikirja ym. sälä yhteen pussiin ja kosmetiikka yhteen.
Tosiaan oli ensimäinen kerta, ja olen ihan uusi näissä rinkkahommissa. Mun kosmetiikka oli pusseissaan pohjalla. Muuten kaikki tosiaan samassa. Koko hässäkälle minulla on sadepussi ja erikseen rahtipussi. Kastumisesta en siis ollut huolissani. Kosmetiikan vuotamisen riski tietty olemassa aina. Minulle kerrottiin kaikenlaisista pakkauspusseista, mutta en oikein niiden hyvyydestä päässyt perille, varsinkin kun on tämä sileiden vaatteiden neuroosi. 😊