Type and press Enter.

Relapäivä ja eläimiä Kazinga Channelilla

Kysyin Enockilta, onko pitkä matka edessä, kun lähdimme ajamaan Bwindistä kohti Queen Elizabethin kansallispuistoa. Ei ole, vain 140 kilometriä. En ollut ihan tottunut vielä ugandalaiseen liikenteeseen ja teiden kuntoon, koska arvioni reilun parin tunnin matkasta meni aika tavalla pieleen. Nelisen tuntia meni, ennen kuin olimme perillä.

PAP91129

Vuoristoinen vehreä maisema alkoi melko pian vaihtua tutummaksi afrikkalaismaisemaksi. Queen Elizabethin mailla maa oli laajalti poltettua. On se karun näköistä. Enock sanoi niillä seuduin voivan tavallisesti nähdä leijonia puussa, mutta poltettu maa on ajanut leijonatkin toisaalle. Kun lähestyimme majapaikkaamme, näimme kanavalla voisi melkein sanoa maalauksellisen kalastajakylän.

rela

Mweya lodgessa oli komeat yleiset tilat, mutta huone oli aika vaatimaton. Saimme huoneen rivitalosta rajoitetulla kanavanäkymällä. Laukkumme huoneeseen tuonut kaveri sanoi, että takaovea saa käyttää ja terassilla oleilla päivällä, mutta illalla seitsemän jälkeen pitäisi pitää ovet kiinni ja kulkea etuoven kautta, koska virtahevot saattavat rantautua hotellin alueelle. En sentään valvonut öitä ikkunassa odottamassa, näkyykö hippoja. 

Halusimme itse viettää relapäivää. Enock olisi vienyt meidät safarille, mutta tuntui, että uima-allas ja aurinkoinen sää voittivat autossa istumisen. Sitä paitsi uima-altaassa hytistessä saattoi katsella kahta elefanttia kanaalin toisella rannalla. En oikein keksinyt, mitä sillä hetkellä olisin enemmän voinut toivoa. Ehkä hilejuomaa, mutta niitä ei lodgeissa näytetty nautittavan.

PAP91150

Rannasta lodgen alapuolelta lähti veneretkiä, ja seurasimme, miten 13.30 lähteneet veneet ehtivät katsomaan elefantteja ihan läheltä ennen kuin ne poistuivat rannasta maaston suojaan. Kunpa ne olisivat jumassa samaan aikaan seuraavana päivänä, kun oli meidän vuoromme veneillä.

Illaksi varasimme vielä hieronnat. 60 dollaria vajaan parin tunnin kokovartalohieronnasta oli minusta varsin kohtuuhintainen. Hierontakin oli ihan kunnollista, ei palkkää silittelyä niin kuin hotelleilla joskus on.

Aamulla lähdimme ennen auringonnousua safarille, mutta kirjoitan siitä ja muista Queen Elizabethin puiston ajeluista ensi kerralla. Lähdetään nyt vesille, veneajelulle kanavalle. Enock neuvoi, että kannattaa valita veneestä vasen puoli. Näin pääsisimme lähimmäs rantaa. Saimme parhaat paikat veneen yläkerrasta keulasta. Eipä meidän kanssamme lähtenytkään kuin yksi amerikkalaispariskunta, joka oli saanut saman ohjeen. Niinpä tulivat istumaan taaksemme. Nauratti, että amerikkalainen on kovin sosiaalinen: olisihan suomalainen jättänyt vähintään yhden pelkkirivin väliin, ettei sentään liian lähelle tuntemattomia.

PAP01414
rela1

Ehkä elefanteilla on jonkinlaiset aikataulut, koska siinä ne kaksi ihanuutta melkein kuin olisivat poseeranneet meille, ja kun veneemme jatkoi matkaa, lähtivät elefantitkin vähitellen tallustamaan kohti sisämaata. Eivät muut eläimet tuntuneet enää miltään, mutta jaksoinhan minä innostua varsinkin pennuista, poikasista, jälkeläisistä, mitä ne milläkin lajilla ovat. Vaikka virtahepo on aika ruma möhkelö, on senkin jälkeläinen pienuudessaan varsin söpö. Krokotiileja ja puhveleita näkyi myös paljon, samoin erilaisia, kaiken värisiä, lintuja, joista kuvan saaminen on useimmiten vaikeaa. Kala suussa oksalla istuvat kuningaskalastajat ainakin olivat hauskoja.

PAP01458
PAP01491
PAP01514
PAP01482
PAP01643

Veneretken päätteeksi näimme, miten kalastajakylästä lähdettiin yöksi kalaan. Jos oikein ymmärsin, alueella on 11 kalastajakylää, ja niistä lähdetään pyyntiin varsin pitkälle. Kanavassa kalastaminen ei ollut sallittua (tai jotain). Soutaen lähtivät miehet. Kauppa ilmeisesti käy kylissä, ainakin taloista päätellen, aika hyvin.

PAP01656
PAP01669
PAP01679

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

5 comments

  1. Aivan ihania nämä kuvat Ugandasta, mukava katsella ja fiilistellä täällä sateen keskellä!

    1. Kiitos! Olen edelleen, viikon matkan jälkeen, aivan Ugandan luonnon lumoissa.

  2. Että mitä kokemuksia! Näitä tekstejä on ollut ilo lukea ja kuvia huikea katsella!

  3. Mukavaa tarinaa ja hienoja kuvia! Norsut ovat kyllä aivan ihania 🙂

  4. Kiitos Teea ja Mama. Norsut ovat suosikkejani, ehdottomasti! Muutama juttu Ugandasta tulossa vielä.