Reissutytön sisustusidea: valokuvatapetti omasta kuvasta

Kaupallinen yhteistyö: Art4u.fi
M

inulla on matkailugeeni mutta ei sisustusgeeniä. Katson ihaillen kuvia kauniista ja viimeisen päälle harkituista (mutta silti kodikkaista) kodeista, mutta minulla ei ole taipumusta sellaisen suunnitteluun – eikä kyllä rahaakaan, koska matkustan kaiken. Nyt kuitenkin olen tilanteessa, että ympärilläni on seiniä, lattioita ja kattoja, joille pitää tehdä jotain. Kun etsin tietynlaista tapettia, jollaisen kuva minulla oli jo mielessäni kirkkaana, törmäsin netissä johonkin ihan muuhun. Löytyi valokuvatapetti.

Olen aina halunnut hyödyntää omia valokuviani jollain tavalla, ostanut erilaisia kehyksiäkin, mutta aina se on jäänyt. Kehykset myin nettikirpparilla pois. Nyt aloin miettiä auringonlaskua sängyn päädyssä, valkohiekkaista rantamaisemaa, huojuvaa palmua siinä samassa paikassa, ihastuttavaa kaupunkimaisemaa. Mutta vierastin ajatusta voimakkaasta väristä makuuhuoneessa, joten se menköön sillä, mitä sinne etsin, vaikken ihan oikeaa löytänytkään.

Sitten keksin täydellisen seinän: neliön mallinen 2,5 x 2,5 metriä eteisessä. Palasin samoihin ajatuksiin kuvista:

Mutta olen arka värien käyttäjä. En viikon harkinta-ajankaan jälkeen osannut nähdä värien kirkkautta. Millainen kuva olisi kiva myös mustavalkoisena? Jos sen valottaisi aika vaaleaksi, se ei söisi valoa eteisestä, joka helposti on vähän pimeä, vaikka valoa periaatteessa pitäisi vähän joka suunnasta tulla. Löysin omasta Instagramistani kuvan, jonka halusin. Tahdoin Canal Granden ja gondolin seinälleni. Kuva oli juuri se, mitä halusin. Mutta koska Instagram oli muutama vuosi sitten ihan muuta kuin nyt, olen todella ottanut kuvan kännykällä ja jakanut sen instant (en käsitellyt tai filtteröinyt, jakanut vain), eikä kuvaa ole enää missään. Samoin kävi toisellekin Venetsia-kuvalle.

Tähän mennessä olin selaillut omia kuviani jo tunteja. Mitä haluaisin katsoa seinällä viikkoja, kuukausia, vuosia? Valokuvatapetti alkoi tuntua jo ihan typerältä idealta. Ei minulla ole sellaista kuvaa. Kaikki näyttivät mustavalkoisina ihan hölmöiltä. Tavallinen pilvipoutainen sää näytti sateelta, jokin toinen Canal Grande -kuva kuin se olisi 50-luvulta. Mutta valokuvatapetti ei jättänyt rauhaan. Jatkoin. Löysin kuvan. Se ei ollut ihan uusi, ja kuvan laatu pelotti. Lähetin sen Art4u:hun, jossa katsottiin laadun olevan riittävä. Painoin ”tilaa”.

Seinän tasoitin, hioin ja pohjamaalasin akrylaattimaalilla. Se kestää kosteutta eli tapettiliimaa. Tapetointia on tullut harjoiteltua jonkin verran, mutta kyllä väkisin vähän jännitti, miten tämän kanssa menee. Mutta hyvin se meni, ja asentaminen oli niin helppoa kuin sen luvattiin olevan. Oikeastaan suurin ongelma oli tapetin paino: 1,25 metriä leveä ja 2,5 metriä korkea vuota painaa jonkin verran varsinkin sitten, kun se vähän kostuu liimasta. Valokuvatapetti on materiaaliltaan paksumpaa ja kestävämpää kuin tavalliset non woven -tapetit ja siten helpommin työstettävä. Mutta noin leveässä vuodassa on se hyvä puoli, että 2,5-metrisessä seinässä on vain yksi sauma. Saumat kuitenkin usein jäävät näkymään, vaikka olisi miten taitava. Valokuvatapetti kiinnitetään siis samalla tavalla kuin suurin osa nykyaikaisista tapeteista: liima seinään.

Mihin minä siis päädyin? Venetsiaan, tietenkin. Huokausten siltaan ja gondoleihin. Nyt voin melkein kuin sukeltaa lempikaupunkiini siltojen alle omassa eteisessäni. Vaikka en koe itseäni sisustajaksi, voin ylpeydellä sanoa, että tähän olen ihan hullun tyytyväinen. Tämä on ihan super. Valitettavasti jalkalistoja ei vielä ole. Ne viimeistelevät toki tilan, mutta kuten ehkä tiedät, ei kannata jäädä kuvan ottoa odottamaan siihen asti, että listat ovat paikallaan…

Oman valokuvatapettisi ja lisätietoja saat Art4u.fi:sta.

Millaisen kuvan sinä valitsisit seinällesi?