Praha – tällainen oli minun täydellinen lomapäiväni

Praha ei tehnyt minuun edellisellä kerralla mitenkään lähtemätöntä vaikutusta, mutta silloin oli kalsean viileä, pyörin vain vanhassa kaupungissa ja eksyin jonnekin juutalaiskaupunginosaan, jossa ei ollut kuin päätään aukova tarjoilija. Tämä herramies korjasi pyyntöni saada jälkiruokaa (dessert) muotoon, ahaa, ai haluat autiomaata (desert). Keväinen vappuviikonloppu oli jotain ihan muuta. Menin ystäväni luo, valloitimme Praha noidiksi pukeutuneina ja nautimme hänen uudesta kotikaupungistaan ihan eri tavalla kuin minä vuosia sitten. Haluan jakaa oman reseptini ihan parhaaseen lomapäivään.

Aloita aamu Savoyn aamiaisella

Café Savoy (Vítězná 5)on suosittu, joten jos ei halua jonottaa, on paras varata pöytä. Ravintola on perinteinen. Est. 1893 lukee julkisivussa. Sen kattomaalaukset ovat uusrenessanssiaikaisia ja saavat aikaan juhlasalimaisen tunnelman. Tunnelmaan sopivasti kahvilalla on hovimestari vastaanottamassa ovella. Mutta ei Savoy pönöttämistä vaadi. Sen meininki oli aamisaisaikaan ainakin varsin leppoisa. Naapuripöydässä oli jaloissa cockerspanieli. Mutta vaikka puitteet olivat ihanat, ei palvelu ihan yltänyt atmosfäärin tasolle. 

Otimme Savoy ja Healthy breakfastit. Pöytään tuli ensin kaakao. Ei kannu ehkä hopeaa ollut, mutta tyyli oli sama. Ruokapuolessa oli muutenkin panostettu maun ja laadun lisäksi ulkonäköön. Ai että joskus on kiva aamiaisellakin vähän fiinistellä. Ruokaa oli seteissä niin paljon, että koko leivososasto jäi kokeilematta, vaikka herkusta ja lasista kuohuvaa haaveilinkin. Kahden hengen aamiaiset ja ylimääräinen tuorepuristettu greippimehu maksoivat 27 euroa. 

Nouse Petřínin näköalatorniin

Parin korttelin päässä Savoysta sijaitsee Petřínin kukkula, jolle voi nousta funiculalla tai omin voimin. Junan jono oli sen verran pitkä, että päädyimme kävelemään. Kyllä siinä kavutessa lämmin tulee, mutta onneksi matkalla on virkistäviä terasseja. Kukkulan laella on näköalatorni, joka tarjoaa taas vaihtoehdon: hissillä tai kävellen. Kolmesataa porrasta ylempänä avautuu komeat näköalat yli Prahan. 

Suuntaa lounaalle Vltavan rantaan Náplavkan maalaismarkkinoille

Jos sattuu olemaan Prahassa lauantaina (helmi-joulukuussa), on Náplavkan maalaismarkkinat mainio paikka lounastaa. Kojuissa myydään kaikenlaista markkinakamaa, epäilemättä osa myös käsityötä, ja vihanneksia, kukkia jne., mutta myös tšekkiläisiä viinejä ja monenlaista katuruokaa paikalla nautittavaksi. Alue on Vltava-joen vastarannalla Petřínin kukkulalta katsottuna. Rannassa on myös ravintolalaivoja, eli muinakin viikonpäivinä onnistuu saada syödäkseen (ja juodakseen). Markkinat on suosittu myös paikallisten keskuudessa, ei turistirysä ollenkaan. Markkinat sulkeutuvat jo kahdelta, ja jos kojuista ruoka loppuu, alkavat kasailla kamoja jo aikaisemminkin.

Seikkaile vanhan kaupungin kaduilla

Vanhan kaupungin kadut ja aukiot ovat tutuinta Prahaa turistille. Onhan vanha Praha todella kaunis. Vanhan kaupungin aukio astronomisine kelloineen houkuttelee turistilaumoja, mutta jotenkin kun sen on kerran nähnyt, se ei enää samalla tavalla houkuttele. Kiehtovampaa on vilkkaimpien korttelien ulkopuolella. Kaarlen silta on ruuhkainen, sanoisinko taskuvarkaiden paratiisi. Mutta Prahan linnan puolella jokea sen rantamilla on rauhallisempaa ja vähintään yhtä kaunista. 

Praha on profiloitumassa myös melkoiseksi bilekaupungiksi. Olut on halpaa, ja varsinkin britit saapuvat joukoittain sitä nauttimaan. Toisaalta alkoholikulttuuri on niin erilainen kuin suomalainen. On mahdollista kulkea lasi tai pullo kädessä kadulla, ei tarvitse vetää kerralla napaa täyteen ja sitten heilua hulluna humalassa. Katukuvaan ilmestyneet poljettavat baarit olivat minusta osoitus nimenomaan hauskanpidosta, vaikkakin oluthuuruisesta. Melkein olisin ollut valmis liftaamaan kyytiin, mutta kun en juo olutta. Poljettavaa skumppabaaria odotellessa… 

Nauti kevyt illallinen ranskalaisessa viinibaarissa

Samalla suunnalla maalaismarkkinoiden kanssa on Na břehu Rhôny (Na Hrobci 410/1), ranskalainen viinibaari. Baari toimii itsepalveluperiaatteella. Kaapeissa on oikeassa lämpötilassa erikseen valkoiset, punaiset ja roseet. Ovissa on luonnehdinnat viineistä sekä niiden hinnat. Vieressä hyllyllä on laseja sekä pieniä lappusia ja kyniä. Niihin merkitään, mitä viiniä on ottanut ja minkä verran. Viinit ovat kaapeissa hanapakkauksissa, ja ne on numeroitu, kuten oven luonnehdinnoissa. Hinnat ovat paria – kolmea euroa desilitralta. Jos haluaa fiinistellä, voi samoja viinejä tilata myös pulloittain, tai jos kovin iso jano tulee, ottaa koko hanapakkauksen. 

Varsinaisia ravintola-annoksia ruokaa Na břehu Rhônysta ei saa, mutta iltapalaksi sopivia quiche lorraine -piiraita, juustoja, kinkkua, leipää, oliivitapenadea kyllä. Baari on ihan täydellinen paikka istua iltaa. Ulkona on myös pari pöytää, mutta ihmiset levittäytyvät jalkakäytävälle, keskustelevat, pitävät hauskaa. Me viihdyimme pitkään ensin itsekseme syöden sitten Prahassa asuvien ranskalaisten seurassa. Ainakin osalla heistä on tapana kokoontua iltaisin juuri tänne. Heille se kai edustaa pientä palaa kotimaata kaukana kotoa. 

Käy onnellisena nukkumaan