Piton de la Fournaise – aktiivisen tulivuoren valloitus Réunionilla

Piton de la Fournaise – aktiivisen tulivuoren valloitus Réunionilla

Maisemat muuttuivat sveitsiläistyyppisestä maalaismaisemasta leppoisasti laiduntavine lehmineen islantilaistyyppiseen kuumeininkiin parin kilometrin nousun aikana, kun ajelimme Piton de la Fournaiselle, tulivuorelle Réunionilla.

Cirqueseihin (Salazie ja Cilaos) verrattuna matka tulivuorelle on helppo: sen voi taittaa autolla. Tai ei autolla ihan tulivuoren kraaterille asti pääse, mutta vulkaanolle ja laavakentän reunalle kyllä. Viimeinen kylä ennen vulkaanolle johtavaa tietä on Bourg-Murat. Jos joskus liikut kulmilla, älä jätä eväiden ostamista Bourg-Muratiin, vaan hommaa ne jostain aiemmin. Valikoimat kylässä ovat suppeat, ruokakaupan tapaisessakin on niin kammottava kessun savu ja haju, että aika pikaiseen tulee limut ja vedet haettua. 

Piton de la Fournais

Piton de la Fournais

Piton de la Fournais

Vaikka nousua on reilusti yli kahteen kilometriin, tie ei ole pahasti mutkainen ja se taittuu joutuin. Matkan varrella on levennyksiä ja maisemien katseluun erityisesti tehtyjä paikkoja, joihin kannattaa pysähtyä. Suosittelen ottamaan mukaan myös jotain lämmintä vaatetta, sillä rannikon reilusti yli 20 asteesta ilma viilenee reilusti, alimmillaan meillä 13 asteeseen.

Alkumatkasta tie kulkee tiheässä metsässä. Tie nimenomaan on rakennettu metsään. Yhtäkkiä ei ole enää peltoja, niittyjä, metsää ja lehmiä, vaan kaikkialla kasvaa kituliaan oloista känkyrää, kunnes kohta ei kasva oikeastaan mitään. Vain satunnaiset ruohotupsut yrittävät nousta hiekasta. Réunion osasi taas yllättää.

Olen geologiasta ja kivistä ja kaikesta autuaan tietämätön, mutta maisemaa ihmetellessä oikeastaan sen alkuperällä ja luonteella ei ole niin väliä. Maisema on välillä kuin joltain toiselta planeetalta, ja ihmettelyyn menee sen verran energiaa, ettei muuta jouda miettimäänkään.

Piton de la Fournais

Piton de la Fournais

Piton de la Fournais

Perillä Pas de Bellecombessa voi sitten päättää, katsooko alas laavakentälle vain ilman ponnisteluja ylhäältä päin vai laskeutuuko alas ja jatkaako vielä matkaa tunteja kohti kraateria. Olin etukäteen vakuuttunut, että minulle riittäisi pelkkä kaukaa ihailu, mutta kuinka houkuttelevalta näyttikään maaperä, jossa ei ole mitään. Matkaa alas olisi yli 500 askelmaa. Mikäs siinä alas mennessä, mutta ne samat pitäisi noustakin. Tahdon. Silti. Uteliaisuus ja kerran elämässä -fiilis voittivat. Mutta mikä pettymys: portaiden yläpäässä poliisi esti etenemisen. Tuntui kamalan epäreilulta, kun alhaalla kuitenkin näkyi porukkaa vaikka kuinka. Kuten yleisesti Réunionilla myös poliisien kielitaito oli niin rajallinen, ettei meille selvinnyt, miksi pääsy yhtäkkiä oli estetty. Ehkä kyse oli sääolojen muuttumisesta, ehkä ei. Ei auttanut kuin avata reppu, ryhtyä syömään eväitä ja ihailla kaukaa näkymää, jossa oikeastaan ei ole mitään.

Piton de la Fournais

Piton de la Fournais

Piton de la Fournais

Piton de la Fournais

Vulkaanoa voi lähestyä myös ilmasta käsin helikopterilla. Muutama kopteri pörräsikin vulkaanon päällä, ja myönnettävä on, että nyt vähän harmitti oma pihiys. En ole koskaan lentänyt helikopterilla, ja nyt siihen olisi ollut helposti (ja ei ihan poskettoman kalliilla) tilaisuus. Mutta olimme päättäneet lentää varjolla vuoren rinteeltä. Ehkä sittenkin yksi lentokokemus on riittävä yhdelle matkalle.

Seuraavana päivänä se sitten alkoi purkautua. Meidän ollessamme oli väärä hälytys, sitten enää ei. Hotellilla neuvottiin, mistä voisi parhaiten turvallisesti nähdä tulivuoren purkausta, mutta epäilimme teiden olevan niin ruuhkaisia, että autojonoissa seisomiseksi ilta menisi, ja jos mitään seuraavan aamun lehdestä ymmärsimme, juuri näin olisi ollut.

Vielä muutama maisemakuva paluumatkalta alas vuorenrinnettä. Réunionilla on niin kaunista!

Piton de la Fournais

Piton de la Fournais

Untitled

Next Post:
Previous Post:
There are 36 comments for this article
  1. Avatar
    tämämatka/Teppo at 19:14

    Upeita ja todellakin vaihtelevia maisemia. Enpä ole tuollaista vulkaanoa ennen nähnyt. Hyvät kuvat

    • Avatar
      Annika Author at 19:33

      Tällaiset saaret tekevät kaupunkilaistytöstä väkisinkin ainakin semisti luontoihmisen, koska luonto yksinkertaisesti on uskomaton.

    • Avatar
      Annika Author at 19:34

      Kiitti! Réunionilla oli mielettömän kaunista!

  2. Avatar
    Stacy Siivonen at 20:28

    Voin kuvitella, että saari käy kovin ahtaaksi, jos tulivuori oikein kunnolla rupeaa syöksemään tuhkaa, kiviä ja laavaa tyyliin Montserrat. Täytyy sanoa, etten ole päässyt tulivuorta katselemaan, mutta sen jälkiä, kuten pöytävuoria olen nähnyt, joten karut maisemat kyllä ovat tuttuja.

    • Avatar
      Annika Author at 22:17

      Onneksi tämä purkaus taisi olla aika pieni eikä mitään tuhkapilviä esimerkiksi näkynyt.

  3. Avatar
    Maarit Johanna at 21:37

    Tulivuoret, varsinkin aktiiviset on tosi kiehtovia. Näistä kuvista tulee mieleen Santorinin Nea Kameni, jonne kiipesimme viime kesänä.
    Maisemat on normaalistikin niinkuin kuusta ja maasta nousee pienistä koloista höyryä.
    Nämä on melkein mielettömämpiä maisemia kuin siellä! Korkeuserot on huikeat. Vau <3

    • Avatar
      Annika Author at 22:19

      Koko Réunion tuntui olevan melkeinpä yhtä vuoristoa. Rannalta ei tarvinnut mennä kovin paljon sisämaahan, kun alkoi nousta. Saaren korkein piste on kolmessa kilometrissä.

  4. Avatar
    Henna /suurin onni at 22:39

    Upeita kuvia! Tämäkin reissuvinkki päätyy korvan taakse, jos vaikka joskus tuonne Réunionille eksyisin… Ainakin postauksiesi perusteella näyttää houkuttelevalta 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 09:57

      Kiitti! Réunion on minusta ainakin aivan huippupaikka. Niin monipuolinen.

  5. Avatar
    Miika ♥ Gia | matkakuume.net at 01:34

    No huh mitkä maisemat ja kuvat!

    Réunion tarvitsee ehkä ihan oikeasti ottaa listalle, näyttää olevan niin paljon kaikenlaista siellä tarjolla.

    Itse haluaisin kyllä pysyä mahdollisimman kaukana purkauksesta, ja pelkkä laavakin vähän saattaisi jännittää.

    • Avatar
      Annika Author at 09:58

      Ajatus purkauksesta on kyllä pelottava. Ilmeisesti paikalliset tuntevat aktiivisen vuorensa ja tietävät, ettei se syökse hallitsemattomasti mitään sisuksistaan. Tai siis hallitsematontahan se ihmiselle on, mutta noin niin kuin järjettömiä määriä ja hautaa koko saarta alleen.

  6. Avatar
    Laura at 13:56

    Minä kun olen tuon Réunionin aina mieltänyt pelkästään rantakohteeksi, pieneksi saareksi jolla ei juuri nähtävää tai tehtävää ole. Näitä sun juttuja kun on lukenut on tajunnut sen että kuinka sitä voikin olla mielikuviensa kanssa niin väärässä… eli kiitos, Réunion-postausten ansiosta mun must go-lista on kasvanut taas yhdellä kohteella 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 17:33

      Réunion varmaan yhdistetään helposti Mauritiukseen, ovathan siinä naapureina. Réunion ei oikeastaan ole rantaparatiisi lainkaan

  7. Avatar
    Mirka/Reason for a Season at 15:33

    Onhan se kyllä vaan kaunis paikka! Eihän tällaisesta luonnosta voi olla pitämättä :D. Tuo yksi tiekuva on erityisen siisti. Onhan tämä kyllä erittäin varteenotettava matkakohde vähän erilaista ympäristöä kaipaavalle.

    • Avatar
      Annika Author at 17:35

      Se tieosuus oli tosi outo, kun ympärillä ei kasvanut mitään. Vain hiekkaa ja kiveä kaikkialla mihin katsoi.

  8. Avatar
    Terhi / Muru Mou at 13:28

    Voi, mikä pettymys kun olit päättänyt mennä alas, mutta et sitten päässytkään! Tuo kessun haju kaupassa toi mieleen Köpiksen kioskit, joissa lähes aina haisee kauhea rööki. Sitten siellä myydään jotain irtokarkkeja ja hedelmiä avonaisissa laareissa, kuka niitä oikein haluaa ostaa!?

    • Avatar
      Annika Author at 14:06

      Joo, oli se, kun olin päättänyt taas olla sankari ja suomalaisella sisulla talsia ne portaat ylös. 🙂 Ei tuollaisista röökikaupoista ja -kioskeista voi ostaa kuin korkeintaan pullotettuja juttuja tai muuta, mikä varmasti on umpimuovissa. Mieti jotain irtomyyntileipää! Miten sellaiseen höttöiseen tarttuu kaikki kuvottava löyhkä!

  9. Avatar
    Mia / Elämää ja Matkoja at 11:18

    Kauniita, vaihtelevia maisemia!
    Aktiivinen tulivuori tuo aina oman jännityslisänsä, meillä sattui Etna köhimään Sisilian matkamme aikana ja iltaisin katselimme kytevää huippua. Isompaa purkausta ei tuolloin tullut, mutta saimme pienen muistutuksen luonnon voimista.

    • Avatar
      Annika Author at 13:08

      Epäilemättä ollut vaikuttava näky. Itse olen Etnan rinteillä kävellyt, mutta silloin oli ihan rauhallinen. Pelottavia ja tuhoaviahan nuo pahimmillaan ovat.

  10. Avatar
    sarrrri at 08:22

    Kuvat käy aina vaan paremmiksi. 😛

    Me vierailtiin Galapagossaarella jollakin aktiivisella tulivuorella, joka höyrysi ja haisi rikiltä koko ajan. Jos käden työnsi mihin tahansa onkaloon, niin se oli ihan kuuma. Se ei ollut ollenkaan yhtä hieno kuin tämä. 😀

    • Avatar
      Annika Author at 10:14

      Kun käden työnsi johonkin onkaloon. 🙂 Apua! Onkalossahan voi joku purra! Ja Galapagos! Kyllä mä yhden Réunionin vaihtaisin Galapagokseen! Mutta joo, Réunion on aivan valtavan kaunis. Ja omituinenkin silloin kun näyttää toiselta planeetalta.

    • Avatar
      Annika Author at 14:15

      Olisi se todella kokemus. Nähdä luonnon voima tuollaisessakin. Toisaalta purkausten tuhovoimakin melkoinen. Aika kaksijakoiset fiilikset siis ainakin minulla.

  11. Avatar
    Mirje / Kotona kaikkialla at 16:52

    Vau mitä maisemia! Aivan uskomattoman upean näköistä!
    Itse olen kiivennyt aktiiviselle tulivuorelle kerran, Indonesiassa, ja oli se aika jännä kokemus, vaikkei juuri silloin purkautunutkaan muuta kuin savua. Ympärillä oli autonkokoisia kivenjärkäleitä, joista yhdestä opas totesi “tuo onkin uusi, tullut viime viikon jälkeen”. Se oli muuten rankkaa puuhaa se kiipeäminen! Vaikkei rinne näyttänyt kovin isolta, niin upottava laavahiekka yhdistettynä trooppiseen kuumuuteen sai jo melkein luovuttamaan.

    • Avatar
      Annika Author at 20:19

      Eihän! Sylkee auton kokoisia kiviä! Ehkä parasta tosiaan pysytellä vähän etäämmällä!

  12. Avatar
    Heidi at 17:24

    Upeat maisemat! Osasta kuvista tulee mieleen Havaijin Big Island, missä käytiin ihailemassa tulivuorta (jonka nimeä en nyt muista). Minun tämän kesän tulivuorivietailu oli aika paljon epäonnistuneempi koska oli niin sumuista ja lopulta satoi kaatamalla, että maisemien ihailu ei onnistunut sitten yhtään .

    • Avatar
      Annika Author at 20:21

      Sateella kaikki näyttää aika ankealta. 🙁 Réunionilla sattui onneksi todella kivat säät, kun ei ollut edes liian lämmin liikkumiseen.

  13. Avatar
    Kohteena maailma / Rami at 22:41

    Mahtavia maisemia! Meille tasamaan tallaajille vuoret näyttävät aina niin upeilta. Olisikohan Réunionin tytöt ja pojat yhtä innoissaan, kun ne tuotaisiin Pohjanmaan lakeuksille?

    • Avatar
      Annika Author at 22:44

      Jotenkin voisin kuvitella, että noissa maisemissa asuva ei vaikutu enää oikein mistään, mutta ehkä Pohjanmaan lakeudet olisivat riittävän eksoottisia – ainakin lumisina. 🙂

    • Avatar
      Annika Author at 11:01

      Kiitti! Réunionilla on mahdollisuus niin moneen.

  14. Avatar
    WWW.OTTOIZAKAYA.COM / OTTO at 10:27

    Maisemat ei vastannut kertakaikkiaan alkuunkaan omia mielikuvia Reunionista. Ei siis millään tavalla! Ei hullummat maisemat.

    • Avatar
      Annika Author at 11:02

      Tämä on vain yksi puoli Réunionia, mutta ei se muiltakaan osin ole rantaparatiisi, jollaiseksi monet Mauritiuksen läheisyyden vuoksi olettavat.

  15. Avatar
    Jenna | Journey Diary -matkablogi at 11:41

    Oi jestas noita maisemia! Ikinä en ole päässyt tulivuorta tutkimaan, kiinnostaisi kyllä.

    • Avatar
      Annika Author at 12:28

      Etnasta voi olla hyvä aloittaa. Senkin rinteet aika erikoisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.